Perheen perustaminen ihmisen kanssa jolla ei ole lapsuusperhettä eikä sukulaisia

Meillä minä olen se, jolla ei ole lapsuuden perhettä tai juuri sukuakaan. Ihan tavallista lapsiperhe-elämää olemme eläneet ja viettäneet. 

Miksi edes mietit asiaa? Lapsille se on normaalia, mitä teillä tehdään.

Ei ole välttämätöntä olla kahta mummolaa, hyvä kun edes yksi. Jos hän on läheinen enonsa kanssa niin onhan lapsilla sitten enola. Parisuhteelle voi olla eduksi kun ei ole "kilpailevaa" mummolaa, ja ehkä mies on tyytyväinen kun saa tavallaan uuden perheen jos tulee hyvin toimeen vanhempiesi kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi edes mietit asiaa? Lapsille se on normaalia, mitä teillä tehdään.

Siksi, että Itselläni on aika iso perhe, toiselta puolelta taas ei ole oikein ketään. Ehkä se kontrasti on niin suuri että swn vuoksi mietin. ap

Vierailija kirjoitti:

Ei ole välttämätöntä olla kahta mummolaa, hyvä kun edes yksi. Jos hän on läheinen enonsa kanssa niin onhan lapsilla sitten enola. Parisuhteelle voi olla eduksi kun ei ole "kilpailevaa" mummolaa, ja ehkä mies on tyytyväinen kun saa tavallaan uuden perheen jos tulee hyvin toimeen vanhempiesi kanssa.

Ei ole läheinen. Hänen puoleltaan ei siis ole oikein ketään kenen kanssa olla tekemisissä. Ei ketään ketä kutsua esimerkiksi juhliin, tiedän että se on hänelle vielä ankeampaa, mutta hän on tietysti tottunut.

Vierailija kirjoitti:

Meillä minä olen se, jolla ei ole lapsuuden perhettä tai juuri sukuakaan. Ihan tavallista lapsiperhe-elämää olemme eläneet ja viettäneet. 

Mistä tiesit mitä on tavallinen lapsiperhe-elämä? En ketttuile, vaan aidosti olen kiinnostunut. 

 

Lapsuudeb kokemuksilla on valtava vaikutus aikuisuuteen. Jos menettää vanhempansa aikuisena, ei ole elänyt ilman perhettä. Mutta Suomessakin on paljon nuoria, jotka eivät ole eläneet perheessä lapsuuttaan. Työssäni lastensuojelulaitoksessa näen tätä ihan aitiopaikalta. Onhan perheettömyys lapselle aina trauma, vaikka vanhemmat olisivat olleet hyviä ja kunnollisiakin ihmisiä. Puhumattakaan siitä, jos asiaan liittyy myös vanhemmista johtuvaa, lastensuojelullista asiaa. 

Vaikka olisikin lapsuudenperhe olemassa, niin se ei tarkoita, että olisi mummola. 

Älä ole huolissasi, hän on tottunut ja todennäköisesti solahtaa hyvin sukusi joukkoon. Mieheni isä oli kuollut kun mieheni oli pikkupoika. Mieheni tavallaan "otti isäni isäkseen", tekevät paljon yhdessä miesten juttuja ja heillä näyttää menevän hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi edes mietit asiaa? Lapsille se on normaalia, mitä teillä tehdään.

Lapsille joo, mutta siihen perheettömään vanhempaan voi vaikuttaa. Asia saattaa hyvin tulla esille vasta siinä vaiheessa, kun saa omia lapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi edes mietit asiaa? Lapsille se on normaalia, mitä teillä tehdään.

Lapsille joo, mutta siihen perheettömään vanhempaan voi vaikuttaa. Asia saattaa hyvin tulla esille vasta siinä vaiheessa, kun saa omia lapsia. 

Ja just tätä mietin myös. Tuntuu, että hän ei itse tajua sitä ja hän on se joka enemmän haluaisi lapsia. Hän on puhunut siitä miten ihanaa olisi jos olisi omia lapsia. Mutta pelkään, että tämä olisi hänelle vaan jonkun tyhjiön täyttämistä jonkinlainen oman lapsuudenperheen korvike. Ap

Mieheni ei ole perheetön, mutta isänsä kuoli hänen ollessa kouluikäinen. Äidin ja siskonsa kanssa elelivät, äidillä ei sukulaisia lainkaan ja isänsä puoleen välit viilenivät luontaisesti. On kyllä vaikuttanut todella paljon perheemme elämään Tämä.

Ihan jo lasten haluaminen oli hyvin ristiriitaista miehelle. Tunsi etukäteen niin valtavaa painetta isyydestä ja oma hylkäämiskokemus (kuolema on lapsen näkökulmasta hylkäämiskokemus) oli läsnä paljon. Pelkäsi että itsekin kuolisi koki lasten hankkimisen pelottavana asiana siksi. 

Lapsia on hankittu ja mies kipuilee aina esim juhlapyhien kanssa ja perinteiden luominen on haastavaa. Toki meiltä myös perheenä puuttuu mummola (miehen äiti kuoli myöhemmin) sekä sukulaiset kun tuo miehen sisko on vielä enemmän oireileva eikä halunnut perhettä juuri noiden traumojen takia. Tiedän sen, koska on avoimesti asiasta puhunut ja työstänyt sitä myös terapiassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi edes mietit asiaa? Lapsille se on normaalia, mitä teillä tehdään.

Lapsille joo, mutta siihen perheettömään vanhempaan voi vaikuttaa. Asia saattaa hyvin tulla esille vasta siinä vaiheessa, kun saa omia lapsia. 

Ja just tätä mietin myös. Tuntuu, että hän ei itse tajua sitä ja hän on se joka enemmän haluaisi lapsia. Hän on puhunut siitä miten ihanaa olisi jos olisi omia lapsia. Mutta pelkään, että tämä olisi hänelle vaan jonkun tyhjiön täyttämistä jonkinlainen oman lapsuudenperheen korvike. Ap

Omien lasten haluaminen on 100 % normaalia ihmiselle.

Tuntuu että haluat tehdä ongelman asiasta, mikä ei ole ongelma.

Meilläkin vain yksi mummola, mutta emme ole tekemisissä keskenämme

Ei se koko merkitse yhtään mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä minä olen se, jolla ei ole lapsuuden perhettä tai juuri sukuakaan. Ihan tavallista lapsiperhe-elämää olemme eläneet ja viettäneet. 

 

Mistä tiesit mitä on tavallinen lapsiperhe-elämä? En ketttuile, vaan aidosti olen kiinnostunut. 

 

No enhän minä missään umpiossa ole elänyt, vaan olen nähnyt ympärilläni tavallista perhe-elämää monellakin tavalla. Ystävien kotona, elokuvissa, kirjoissa jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi edes mietit asiaa? Lapsille se on normaalia, mitä teillä tehdään.

Lapsille joo, mutta siihen perheettömään vanhempaan voi vaikuttaa. Asia saattaa hyvin tulla esille vasta siinä vaiheessa, kun saa omia lapsia. 

Ja just tätä mietin myös. Tuntuu, että hän ei itse tajua sitä ja hän on se joka enemmän haluaisi lapsia. Hän on puhunut siitä miten ihanaa olisi jos olisi omia lapsia. Mutta pelkään, että tämä olisi hänelle vaan jonkun tyhjiön täyttämistä jonkinlainen oman lapsuudenperheen korvike. Ap

Omien lasten haluaminen on 100 % normaalia ihmiselle.

Tuntuu että haluat tehdä ongelman asiasta, mikä ei ole ongelma.

Tietysti se on normaalia, mutta tuntuu että miehellä on asiasta lähes pakkomielle hän puhuu usein siitä, miten hänen on jatkettava sukua jotta sukunsa jatkuu. Ihan kuin ne lapset olisi vain joku suvun jatke. Miehellä ei myöskään ole mitään kokemusta lapsista eikä lastenhoidosta. Itselläni taas on hyvinkin paljon esimerkiksi yhtiön ja sisarusten lasten kautta. Tuntuu, että miehelle lastenhankinta on vaan joku vaaleanpunainen unelmapilvi missä vaan hengaillaan lasten kanssa ja näytellään tyytyväisiä ja hyvin käyttäytyviä lapsia tuttaville.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä minä olen se, jolla ei ole lapsuuden perhettä tai juuri sukuakaan. Ihan tavallista lapsiperhe-elämää olemme eläneet ja viettäneet. 

 

Mistä tiesit mitä on tavallinen lapsiperhe-elämä? En ketttuile, vaan aidosti olen kiinnostunut. 

 

No enhän minä missään umpiossa ole elänyt, vaan olen nähnyt ympärilläni tavallista perhe-elämää monellakin tavalla. Ystävien kotona, elokuvissa, kirjoissa jne. 

Elokuvissa ja kirjoissa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi edes mietit asiaa? Lapsille se on normaalia, mitä teillä tehdään.

Lapsille joo, mutta siihen perheettömään vanhempaan voi vaikuttaa. Asia saattaa hyvin tulla esille vasta siinä vaiheessa, kun saa omia lapsia. 

Ja just tätä mietin myös. Tuntuu, että hän ei itse tajua sitä ja hän on se joka enemmän haluaisi lapsia. Hän on puhunut siitä miten ihanaa olisi jos olisi omia lapsia. Mutta pelkään, että tämä olisi hänelle vaan jonkun tyhjiön täyttämistä jonkinlainen oman lapsuudenperheen korvike. Ap

Omien lasten haluaminen on 100 % normaalia ihmiselle.

Tuntuu että haluat tehdä ongelman asiasta, mikä ei ole ongelma.

Tietysti se on

No mitä oletat ihmiseltä jolla ei ole ollenkaan omaa perhettä? Että hän olisi hoitanut sisaruksiaan ja tietäisi mitä se vaatii?

Oletko kertaakaan miettinyt asiaa hänen näkökulmastaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä minä olen se, jolla ei ole lapsuuden perhettä tai juuri sukuakaan. Ihan tavallista lapsiperhe-elämää olemme eläneet ja viettäneet. 

 

Mistä tiesit mitä on tavallinen lapsiperhe-elämä? En ketttuile, vaan aidosti olen kiinnostunut. 

 

No enhän minä missään umpiossa ole elänyt, vaan olen nähnyt ympärilläni tavallista perhe-elämää monellakin tavalla. Ystävien kotona, elokuvissa, kirjoissa jne. 

Elokuvissa ja kirjoissa...

Niin? Aika moni meistä joutuu aikuisena sisäistämään, että se oma lapsuudenperhe ei ole ainoa oikea tai edes toimiva malli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi edes mietit asiaa? Lapsille se on normaalia, mitä teillä tehdään.

Lapsille joo, mutta siihen perheettömään vanhempaan voi vaikuttaa. Asia saattaa hyvin tulla esille vasta siinä vaiheessa, kun saa omia lapsia. 

Ja just tätä mietin myös. Tuntuu, että hän ei itse tajua sitä ja hän on se joka enemmän haluaisi lapsia. Hän on puhunut siitä miten ihanaa olisi jos olisi omia lapsia. Mutta pelkään, että tämä olisi hänelle vaan jonkun tyhjiön täyttämistä jonkinlainen oman lapsuudenperheen korvike. Ap

Eli et tykkää puolisostasi etkä halua hänen kanssaan lapsia ja yrität nyt löytää perustelut?

Päästä se kumppani etsimään puoliso, joka haluaa perheen eikä keksiä tekosyitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi edes mietit asiaa? Lapsille se on normaalia, mitä teillä tehdään.

Lapsille joo, mutta siihen perheettömään vanhempaan voi vaikuttaa. Asia saattaa hyvin tulla esille vasta siinä vaiheessa, kun saa omia lapsia. 

Ja just tätä mietin myös. Tuntuu, että hän ei itse tajua sitä ja hän on se joka enemmän haluaisi lapsia. Hän on puhunut siitä miten ihanaa olisi jos olisi omia lapsia. Mutta pelkään, että tämä olisi hänelle vaan jonkun tyhjiön täyttämistä jonkinlainen oman lapsuudenperheen korvike. Ap

Omien lasten haluaminen on 100 % normaalia ihmiselle.

Tuntuu että haluat tehdä ongelman asiasta, mikä ei ole ongelma.

Tietysti se on

Jos sinulla on laaja suku ja perhe, miten on mahdollista ettette ole missään tekemisissä lasten kanssa?

Mitä väliä sillä sinun perheellä ja suvulla on, jos sen kanssa ei olla tekemisissä kuin pintapuolisesti?