Minkälaisia ajatuksia teille herää naisesta, joka tykkää olla miesten kaveri?
Viihtyy siis enemmän miesten seurassa, mutta ei toki halveksu naissukupuoltakaan.
Kommentit (68)
Ei mitään. Jokainen kaveeratkoon niiden kanssa, joiden kanssa hyvältä tuntuu.
Heikot sosiaaliset taidot.
Minulla johtuu juurikin tuosta, se että mulla on kavereina pelkkiä miehiä. Naiset haluaa usein ystävyydeltä ja kaveruudelta paljon enemmän, tiivistä yhteydenpitoa, huolien jakamista ja tapaamisia. Miehille taas on ihan ok, että ollaan yhteydessä vaikka kerran vuodessa. Tuossa vaiheessa naispuolinen kaveri on pitänyt kirjaa lähettämistään viesteistä, loukkaantunut yksipuolisesta yhteydenpidosta ja poistanut yhteystiedot dramaattisesti.
Minä olen töissä melkein pelkästään miesten kanssa, mutta se johtuu pääasiassa työtehtävistä. Tykkään juoda kahvit lähimpien kollegoiden kanssa enkä vaihda "naisten pöytään" vain sukupuoleni takia.
Pääasia, että on ystäviä. Sukupuolella ei ole väliä, jos itse viihtyy. Samoin muiden mielipiteillä ei myöskään ole väliä.
Ennakkoluulot hittoon tässäkin asiassa.
Minä ystävystyn yleensä helpommin miesten kanssa. En tiedä mistä se johtuu. Olen lapsuuteni viettänyt tyttöjen kanssa. Sisaruksetkin ovat kaikki tyttöjä. Nyt aikuisena pidän enemmän miesten seurasta. Olen alkanut epäillä, että minulla on miehen aivot, vaikka hetero olenkin. Olen tekninen ja kätevä käsistäni. En jaksa sellaista turhaa kikattelua, ja pidän siitä, että asiat sanotaan suoraan. Harmittaa kuunnella työpaikallakin, kun ämmälauma haukkuu muita. Istun silloin yleensä hiljaa ja minua katsotaan kuin outolintua. Miehet harvemmin käyttävät energiaansa muiden mollaamiseen. Eivät ainakaan tuntemani miehet.
Ei kai tuossa kyse ole mitenkään erityisesti siitä, että tykkäisi olla miesten kaveri. On vaan havainnut, että miesten kanssa on helpompaa olla ja keskustella, on enemmän samalla aaltopituudella miesten kanssa. Mukavampihan se on olla sellaisten ihmisten kanssa, joiden ajatuksia ymmärtää paremmin ja joiden kanssa sosiaalinen kanssakäyminen on helpompaa.
Sitten kun törmää naisiin, jotka on saman tyyppisiä kuin itse, niin tietenkin näidenkin kanssa voi olla kaveri. Silloin se on yhtä helppoa kuin miesten kanssa kaveeraaminen eikä sukupuoli ole siinä esteenä.
Kai miehissäkin on niitä, joiden on helpompi tulla toimeen naisten kanssa? Ei se ole sukupuolijuttu, vaan joku ajattelutapa tms.
En mitään.
Tulen toimeen sekä fiksujen ja hauskojen miesten että naisten kanssa.
Normaalia, että pystyy olemaan vaan kaveri. Epänormaalia, jos ajattelee seksuaalisesti mielessä jokaista toista sukupuolta olevaa.
Vierailija kirjoitti:
Heikot sosiaaliset taidot.
Minulla johtuu juurikin tuosta, se että mulla on kavereina pelkkiä miehiä. Naiset haluaa usein ystävyydeltä ja kaveruudelta paljon enemmän, tiivistä yhteydenpitoa, huolien jakamista ja tapaamisia. Miehille taas on ihan ok, että ollaan yhteydessä vaikka kerran vuodessa. Tuossa vaiheessa naispuolinen kaveri on pitänyt kirjaa lähettämistään viesteistä, loukkaantunut yksipuolisesta yhteydenpidosta ja poistanut yhteystiedot dramaattisesti.
Voi olla, että minulla on sitten sama. En jaksa tuollaista yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heikot sosiaaliset taidot.
Minulla johtuu juurikin tuosta, se että mulla on kavereina pelkkiä miehiä. Naiset haluaa usein ystävyydeltä ja kaveruudelta paljon enemmän, tiivistä yhteydenpitoa, huolien jakamista ja tapaamisia. Miehille taas on ihan ok, että ollaan yhteydessä vaikka kerran vuodessa. Tuossa vaiheessa naispuolinen kaveri on pitänyt kirjaa lähettämistään viesteistä, loukkaantunut yksipuolisesta yhteydenpidosta ja poistanut yhteystiedot dramaattisesti.
Voi olla, että minulla on sitten sama. En jaksa tuollaista yhtään.
Tiesitkö että tuollaista mykkäkoulua pidetään todella epäystävällisenä käytöksenä?
Niin kuin minä, en ole koskaan ymmärtänyt meikkaamisen/pynttäämisen tarkoitusta. Hauskempaa oli yläasteella tappeleminen ja tupakan poltto kun se oli kielletty.
Työuralla oli miehiä paljon enemmän ja niiden kanssa helpompi jutella. Naiset oli kieroja toisilleen, mutta miehet putkinäköisiä kuten minäkin. Aina jos joku yritti lähennellä tai heitti sekstisiä vitsejä niin nauroin vaan päälle.
Ei mitään, jossei sillä ole joku käsittämätön pakkomielle tuoda asia esiin koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen töissä melkein pelkästään miesten kanssa, mutta se johtuu pääasiassa työtehtävistä. Tykkään juoda kahvit lähimpien kollegoiden kanssa enkä vaihda "naisten pöytään" vain sukupuoleni takia.
Teillä on erikseen "naisten pöydät"? Työpaikkanne kuulostaa kummalliselta.
Sitten jos kaunis nainen on kaveria miesten kanssa häntä pidetään h*rona.
Vierailija kirjoitti:
Niin kuin minä, en ole koskaan ymmärtänyt meikkaamisen/pynttäämisen tarkoitusta. Hauskempaa oli yläasteella tappeleminen ja tupakan poltto kun se oli kielletty.
Työuralla oli miehiä paljon enemmän ja niiden kanssa helpompi jutella. Naiset oli kieroja toisilleen, mutta miehet putkinäköisiä kuten minäkin. Aina jos joku yritti lähennellä tai heitti sekstisiä vitsejä niin nauroin vaan päälle.
Hyvä sä, misogynia onnistuneesti sisäistetty.
Ei mitään. Ihan sama mulle. Itsellä enemmän kavereita miehissä kuin naisissa. Paras ystäväni on nainen, mutta harrastuksesta johtuen enemmän miehiä kavereina, mutta tunnen myös heidän vaimonsa/tyttöystävänsä.
Riippuu vähän miehistäkin, onko naismaisia jotka tykkäävät juoruilla tyttöjen juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän miehistäkin, onko naismaisia jotka tykkäävät juoruilla tyttöjen juttuja.
Kerrotko mitä ovat tyttöjen juttuja?
Se että miesten hyväksyntä on heille jotenkin se tärkein mittari, eli he ovat osa suurempaa yhteiskunnallista ongelmaa, "miesten hommat ovat ne oikeat hommat ja naiset vain puuhastelevat". Kannattaa miettiä miksi ajattelee näin ja yrittää muuttua.