Tuukka joutui tekemään valinnan avioliiton ja armeijan välillä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen tehtiin mitä vaadittiin mukisematta , kuten käytiin armeija ja silloin tällöin seurustelusuhteet ja muut kärsivät sen aikana  mutta nykyään ei onnistu mikään mitenkään.

Nykyään ihmiset kyseenalaistavat auktoriteetteja enemmän, eivätkä tee sokeasti mitä käsketään. Tämä on erittäin hyvä asia. 

Toisaalta elämässä tulee eteen tilanteita, jolloin pitää pystyä joustamaan ja luovimaan. Nuoren ihmisen on hyvä opetella olemaan erossa puolisostaan, varsinkin jos naimisissa on ollut vasta muutaman kuukauden. Silloin ei ole kyllä mitään tottumusta, ettei pystyisi olemaan erillään.



Monet inttiin menevät ovat ensimmäistä kertaa erossa vanhemmistaan ja poissa kotoa pitempiä aikoja. Pitäisikö äidit, iskät, lemmikit ja sisarukset tuoda myös sinne kasarmille, niin ei tule tottumisongelmia ja eroahdistusta? Vai voisiko ajatella, että itsenäistyminen olisi vaan ihan hyvä taito?



Jos taas puoliso pettää, kun toinen on intissä, niin juurisyy pettämiseen tuskin on intti, vaan se, että toinen haluaa pettää. Liekö mustasukkaisuus ja kontrollointi ollut syynä siihen, että Tuukkakin "joutui" keskeyttämään ja siirtymään lähemmäs vahtimaan. Vai ehtikö puoliso jo pettää ja siksi Tuukkan ilme on niin vakava?

Yleisesti ottaen kihlaus ennen armeijaa voisi olla parempi, koska siitä voi helpommin perääntyä. Miksi naimisiin pitää kiirehtiä lukioiässä? Koska esiaviollinen seksi ei ollut ok?

Ei viddu, nämä tämmöset ne vaan lisääntyy vuokrakohtujen kautta. Tää peli on menetetty pojat. 

Luulin (en ole varma vieläkään), että hän on korjannut sukupuolensa...? Eihän sillä sinänsä ole väliä - kai?

Me olimme menneet 18-vuotiaina naimisiin mieheni kanssa, 1,5 -vuotta ennen mieheni armeijaan lähtöä. Meillä oli 3kk ikäinen vauva, kun mieheni lähti armeijaan satojen kilometrien päähän.

Ei käynyt mielessäkään että avioliittomme ei olisi kestänyt armeija-aikaa. Itse asiassa aloin odottaa toista lastamme mieheni armeijan loppupuolella, kävihän mieheni säännöllisesti kotilomilla. Nyt lapsemme ovat jo teinejä.

En ihan ymmärtänyt miten tässä jutussa haastateltu mies olisi toivonut armeijan kannattelevan avioliittoaan.

Vierailija kirjoitti: 

Jos taas puoliso pettää, kun toinen on intissä, niin juurisyy pettämiseen tuskin on intti, vaan se, että toinen haluaa pettää. Liekö mustasukkaisuus ja kontrollointi ollut syynä siihen, että Tuukkakin "joutui" keskeyttämään ja siirtymään lähemmäs vahtimaan. Vai ehtikö puoliso jo pettää ja siksi Tuukkan ilme on niin vakava?

Vai epäilikö puoliso, että Tuukka pettää intissä? Kumminkin päin mahdollista. 

Rispekt

Tilanne voi olla hankala, jos kotiin jäävällä on vaikka mielenterveysongelmia ja itsetuhoisuutta. Silloin kyllä voisi ehkä hakea lykkäystä perhesyiden takia? Mutta yleesäkään kenenkään vahtiminen ja elossapito ei voi olla puolison työtä, vaan ammattiapua tarvittaisiin. Toki jokaisella on myös oikeus tehdä itsemurha.

Vierailija kirjoitti:

Me olimme menneet 18-vuotiaina naimisiin mieheni kanssa, 1,5 -vuotta ennen mieheni armeijaan lähtöä. Meillä oli 3kk ikäinen vauva, kun mieheni lähti armeijaan satojen kilometrien päähän.

Ei käynyt mielessäkään että avioliittomme ei olisi kestänyt armeija-aikaa. Itse asiassa aloin odottaa toista lastamme mieheni armeijan loppupuolella, kävihän mieheni säännöllisesti kotilomilla. Nyt lapsemme ovat jo teinejä.

En ihan ymmärtänyt miten tässä jutussa haastateltu mies olisi toivonut armeijan kannattelevan avioliittoaan.

Sotilasavustuksen mainitsi ainakin.



Mutta ilmeisesti puolison tulot olivat liian isot, ettei sitä saatu?



https://www.kela.fi/sotilasavustus

Vierailija kirjoitti:

Ennen tehtiin mitä vaadittiin mukisematta , kuten käytiin armeija ja silloin tällöin seurustelusuhteet ja muut kärsivät sen aikana  mutta nykyään ei onnistu mikään mitenkään.

Ennen ei myöskään ollut lomia joka viikonloppu kuten nykyään, ja silti jostain kumman syystä selvittiin, niin se puoliso siellä kasarmilla kuin toinen puolisko kasarmin ulkopuolella. Jossain on pahasti mätää jos tätä aikaa ei kestä ilman puolison paapomista.

Vierailija kirjoitti:

Tilanne voi olla hankala, jos kotiin jäävällä on vaikka mielenterveysongelmia ja itsetuhoisuutta. Silloin kyllä voisi ehkä hakea lykkäystä perhesyiden takia? Mutta yleesäkään kenenkään vahtiminen ja elossapito ei voi olla puolison työtä, vaan ammattiapua tarvittaisiin. Toki jokaisella on myös oikeus tehdä itsemurha.

Niin, tässä jäi nyt erittäin epäselväksi, mistä kyse. Toki kuuluu yksityisyyden piiriin.

Ainoa mitä ymmärsin oli, että ko. henkilö koki tulleensa syrjityksi ja halvennetuksi avioliittonsa vuoksi ja koki liian toksisena että olisi voinut jatkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen tehtiin mitä vaadittiin mukisematta , kuten käytiin armeija ja silloin tällöin seurustelusuhteet ja muut kärsivät sen aikana  mutta nykyään ei onnistu mikään mitenkään.

Nykyään ihmiset kyseenalaistavat auktoriteetteja enemmän, eivätkä tee sokeasti mitä käsketään. Tämä on erittäin hyvä asia. 

Itse olen jo lapsesta asti kyseenalaistanut auktoriteetteja ja kapinoinut. Ei pelkästään kyseenalaistamista kyseenalaistamisen vuoksi, vaan siksi, että uskon itse tekeväni asiat paremmin, ja että olen itse enemmän oikeassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me olimme menneet 18-vuotiaina naimisiin mieheni kanssa, 1,5 -vuotta ennen mieheni armeijaan lähtöä. Meillä oli 3kk ikäinen vauva, kun mieheni lähti armeijaan satojen kilometrien päähän.

Ei käynyt mielessäkään että avioliittomme ei olisi kestänyt armeija-aikaa. Itse asiassa aloin odottaa toista lastamme mieheni armeijan loppupuolella, kävihän mieheni säännöllisesti kotilomilla. Nyt lapsemme ovat jo teinejä.

En ihan ymmärtänyt miten tässä jutussa haastateltu mies olisi toivonut armeijan kannattelevan avioliittoaan.

Sotilasavustuksen mainitsi ainakin.



Mutta ilmeisesti puolison tulot olivat liian isot, ettei sitä saatu?



https://www.kela.fi/sotilasavustus

Tässä on myös semmoinen pykälä, että asunto on pitänyt hankkia 3 kk ennen palveluksen alkua. Jos on hankittu kallis vuokra-asunto just ennen inttiä ajatuksella, että sen voi maksattaa Kelalla, niin tämä ei toimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Huukka tomo? Vaikka onkin naimisissa. 

On koska ei mainita vaimosta mitään tuossa jutussa. Vässykkä kuten joku jo totesi.

 

Ei ole, puoliso on vaimo ja nainen, ihan biologinen nainen. Satun tietämään että elämässä oli silloin useita vaiketa asioita jotka olisivat raskaita kenelle tahansa, aikuisemmallekin ihmiselle, niitä ei tuotu esiin joten ymmärrän hyvin miksi ihmisissä herää ajatus että on elämää ymmärtämätön vässykkä. Asia on kuitenkin ihan päin vastoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen tehtiin mitä vaadittiin mukisematta , kuten käytiin armeija ja silloin tällöin seurustelusuhteet ja muut kärsivät sen aikana  mutta nykyään ei onnistu mikään mitenkään.

Nykyään ihmiset kyseenalaistavat auktoriteetteja enemmän, eivätkä tee sokeasti mitä käsketään. Tämä on erittäin hyvä asia. 

Voihan sen paskan paketoida kauniisti noinkin. Toisaalta mun näkemys tähän asiaan on, että nykyään ihmiset ovat tietoisempia omista oikeuksistaan ja ajattelevat enemmän itseään. Samalla kuitenkin unohtuu velvollisuudet ja vastuu yhteiskunnasta. Mikä on erittäin huono asia.

Eihän tuo puolustusvoimien virallinen linja ole, vaan yleisesti ottaen miesten. Katkerat r*nkkarit yrittävät sabotoida kunnollisten miesten aviot, samoin kun uusperheelliset ensiaviot. Sellaista se on elää kateellisten apinojen keskellä

Mikään terapialässytys tai kemikaalicoctail ei pysty korvaamaan saman sielun jakavan avioparin eroa. Samoin kun lääketeollisuus änkee vauvojen ja äitien väliin välittömästi sikiöajasta lähtien, kun vauva on vielä naisen kiinteä ruumiinosa, pahoinpidelläkseen molempia. Luonnotonta, silmitöntä väkivaltaa, kidutusta ja todella syvää pahuutta on tuollainen toiminta

Arvostan näitä ihmisiä, jotka priorisoivat yhteiskunnan AIDON perustan, perheinstituution. Halveksun niitä, jotka juoksevat armeijan ja lääketeollisuuden perässä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilanne voi olla hankala, jos kotiin jäävällä on vaikka mielenterveysongelmia ja itsetuhoisuutta. Silloin kyllä voisi ehkä hakea lykkäystä perhesyiden takia? Mutta yleesäkään kenenkään vahtiminen ja elossapito ei voi olla puolison työtä, vaan ammattiapua tarvittaisiin. Toki jokaisella on myös oikeus tehdä itsemurha.

Niin, tässä jäi nyt erittäin epäselväksi, mistä kyse. Toki kuuluu yksityisyyden piiriin.

Ainoa mitä ymmärsin oli, että ko. henkilö koki tulleensa syrjityksi ja halvennetuksi avioliittonsa vuoksi ja koki liian toksisena että olisi voinut jatkaa. 

Kyllä, mutta nyt jää käsitys, että on vaan turhan herkkä ja kaipaisi jotain huomiota itselleen ja valinnoilleen.



Asian avaaminen olisi hieman helpottanut ymmärtämään, että mikä oli ongelma ja mikä olisi Tuukan mielestä ollut ratkaisu. Asia selvästi vaivaa, koska on kokenut itsensä toisen luokan kansalaiseksi ja vielä 4 vuoden päästä tulee lehteen siitä raportoimaan.

Tiimi ei toimi jos yksi saa pillua ja muut vaan katsoo vierestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen tehtiin mitä vaadittiin mukisematta , kuten käytiin armeija ja silloin tällöin seurustelusuhteet ja muut kärsivät sen aikana  mutta nykyään ei onnistu mikään mitenkään.

Nykyään ihmiset kyseenalaistavat auktoriteetteja enemmän, eivätkä tee sokeasti mitä käsketään. Tämä on erittäin hyvä asia. 

Toisaalta elämässä tulee eteen tilanteita, jolloin pitää pystyä joustamaan ja luovimaan. Nuoren ihmisen on hyvä opetella olemaan erossa puolisostaan, varsinkin jos naimisissa on ollut vasta muutaman kuukauden. Silloin ei ole kyllä mitään tottumusta, ettei pystyisi olemaan erillään.



Monet inttiin menevät ovat ensimmäistä kertaa erossa vanhemmistaan ja poissa kotoa pitempiä aikoja. Pitäisikö äidit, iskät, lemmikit ja sisarukset tuoda myös sinne kasarmille, niin e

Aivan täyttä kukkua ja puppua. Todella moni pariskunta hajoaa armeijaan, kun räkänokkarunkkarit valtaavat kelvollisenkin miehen elämän ja painostavat tätä toimimaan suhdettaan vastaan. Tämä on nähty niin monta kertaa. Inttipojat tietysti tästä uhriutuvat, koska kuvittelevat, että heidän kuuluisi saada kaikki mahdollinen maan päällä sinkkupoika-armeija-experienssistä uskollinen vaimo-perhe-eksperienssiin, mutta näin ei ole. Jo raamatussa kehotetaan pysymään mahdollisimman lähellä puolisoa. Sellainen mies, joka lähtee mieluummin sotaan kuin huolehtii perheestään, ei perhettä ansaitse

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Huukka tomo? Vaikka onkin naimisissa. 

On koska ei mainita vaimosta mitään tuossa jutussa. Vässykkä kuten joku jo totesi.

 

Ei ole, puoliso on vaimo ja nainen, ihan biologinen nainen. Satun tietämään että elämässä oli silloin useita vaiketa asioita jotka olisivat raskaita kenelle tahansa, aikuisemmallekin ihmiselle, niitä ei tuotu esiin joten ymmärrän hyvin miksi ihmisissä herää ajatus että on elämää ymmärtämätön vässykkä. Asia on kuitenkin ihan päin vastoin.

Oisko ne vaikeat asiat olleet sitten se syy, ei armeija? Armeijasta voi myös hakea lykkäystä ja lisäksi elämäänsä voi suunnitella niin, ettei ota liikaa muutoksia samaan kohtaan. Esim. ylioppilaaksi tulo, pääsykokeet, opiskelun aloittaminen ja armeija on sellaisia, että niiden aikataulu on usein ennakoitu. Jos lisäksi menee naimisiin ja kokee tarvetta suorittaa avioliittoa, niin voi miettiä, että sopiiko kuvioon. Myös opiskelut voivat puolisoilla olla eri paikkakunnilla ja silloin ei edes matkakuluja tapaamisiin kukaan maksele, kuten intissä.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tämä oli voitto kaikille osapuolille. Sotilaspappina olisi vaadittu resilienssiä, jota Tuukalla ei selkeästi ole.

Olisi suotavaa, ettei tuosta tulisi minkään sortin pappia. Miten tuollainen jaksaisi surevia omaisia?

Saako nykyään armeijassa pitää pitkää tukkaa?