Lue keskustelun säännöt.
Te mielenterveystyötä tekevät! Onko teidän henkilökohtaisessa elämässä ollut pahoja kriisejä? Miten työnantaja ja työyhteisö suhtautuu?
09.07.2024 |
Itse teen vaativaa työtä psyykkisesti sairaiden kanssa. Tällä hetkellä itseäni on kohdannut suuri kriisi ja henkinen kärsimys sen seurauksena. Koen tämän lisäksi häpeää siitä etten kykene töihini juuri nyt. Pelkään että minua pidetään heikkona surkimuksena ja että työnantaja katuu palkkaamistani. Työyhteisö on suhtautunut empaattisesti ja ymmärtäväisesti, mutta äärimmäisen itsekriittisen luonteeni takia en pysty hyväksymään että olenkin näin heikko. Olen varmaan itseni suurin tuomitsija.
Kommentit (25)
Älkää kirjoitelko näitä tänne arkoja asioita. Teidän henkilöllisyys ei välttämättä pysy piilossa. Hevostalli.net on jo kerännyt käyttäjätietoja ja yhdistellyt kirjoituksiin, mitä siellä on julkaistu. Tällainen voi sattua missä vain. Moderaattorinkin mielenterveys voi pettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älkää kirjoitelko näitä tänne arkoja asioita. Teidän henkilöllisyys ei välttämättä pysy piilossa. Hevostalli.net on jo kerännyt käyttäjätietoja ja yhdistellyt kirjoituksiin, mitä siellä on julkaistu. Tällainen voi sattua missä vain. Moderaattorinkin mielenterveys voi pettää.
😰
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kohdannut, ja sekä työnantaja että työyhteisö ovat ymmärtäneet. Vältin tietyntyyppisiä asiakkaita jonkin aikaa kun heidän juttunsa triggeröi liikaa, oli vaikea säilyttää ammatillinen ote kun omat surut ja pelot tunki mieleen, mutta tämä ymmärrettiin työyhteisössä hyvin. Olin pari ekaa itkuisinta päivää saikulla ja sitten tein pitkään lyhyttä työaikaa, jotta jaksoin kaiken mitä piti töissä ja kotona. Kun tapahtuneesta oli kulunut aikaa, aloin taas tavata kaikenlaisia asiakkaita ja myöhemmin vielä hankin tähän kriisin aiheeseen liittyen lisäkoulutusta ja siitä tuli yksi vahvuuksistani.
Kommentoit itellesi. Nice.
Olis ihanaa jos mielenterveystyön työntekijöiden taso Suomessa olisi sellainen ettei tälle palstalle selviäisi kuin enintään yksi yksilö vuodessa, mutta valitettavasti meitä on täällä useampi. Mitä sekin meistä kertoo. Mutta juu, en ollut ap, enkä panikoinut työn suhteen kriisistäni. Oletin että siellä jos jossain ymmärretään, että joskus käy näin, eikä se liity siihen että ihminen olisi heikko tai vahva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kohdannut, ja sekä työnantaja että työyhteisö ovat ymmärtäneet. Vältin tietyntyyppisiä asiakkaita jonkin aikaa kun heidän juttunsa triggeröi liikaa, oli vaikea säilyttää ammatillinen ote kun omat surut ja pelot tunki mieleen, mutta tämä ymmärrettiin työyhteisössä hyvin. Olin pari ekaa itkuisinta päivää saikulla ja sitten tein pitkään lyhyttä työaikaa, jotta jaksoin kaiken mitä piti töissä ja kotona. Kun tapahtuneesta oli kulunut aikaa, aloin taas tavata kaikenlaisia asiakkaita ja myöhemmin vielä hankin tähän kriisin aiheeseen liittyen lisäkoulutusta ja siitä tuli yksi vahvuuksistani.
Kommentoit itellesi. Nice.
Olis ihanaa jos mielenterveystyön työntekijöiden taso Suomessa olisi sellainen ettei tälle palstalle selviäisi kuin enintään yksi yksilö vuodessa, mutta valitettava
Niin niin.
Kommentoit itellesi. Nice.