Onko teillä ollut niin että joku ystäväksi luulemanne sanoo jotain niin ilkeää, että jäätte aivan sanattomaksi!?
Minulle kävi äsken näin. Ystäväksi luulemani nainen tiuski ja huusi minulle aivan ala-arvoisesti ilman syytä. Ensin tuli kyyneleet silmiin ja nyt mennyt useampi tunti aivan sumussa. Me olemme heille mahdollistaneet tekemisiä ja kivoja juttuja. Emmekä taida enää tätä tehdä
Kommentit (82)
Jep. Ystävä sai lapsia vanhemmalla iällä ja siitä tuli sen jälkeen sietämätön. Koki kai että nyt on kaikkien yläpuolella.
Ei kukaan tiuski ja huuda ala-arvoisesti ilman syytä. Syy ei välttämättä ole sinussa, mutta kyllä syy on olemassa. Et siis tunne ystävääsi jos et ollenkaan ymmärrä, mistä tuulee. Mutta pidät itseäsi hyvänä ystävänä, koska olet järjestänyt toiselle hauskoja kokemuksia? Ystäviä ei voi ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan tiuski ja huuda ala-arvoisesti ilman syytä. Syy ei välttämättä ole sinussa, mutta kyllä syy on olemassa. Et siis tunne ystävääsi jos et ollenkaan ymmärrä, mistä tuulee. Mutta pidät itseäsi hyvänä ystävänä, koska olet järjestänyt toiselle hauskoja kokemuksia? Ystäviä ei voi ostaa.
Osa väestä on vaan kaksinaamaisia kusipäitä. Ehkä voivat kauankin teeskennellä jotain muuta mutta kyllä se paska nousee aina lopulta pintaan
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan tiuski ja huuda ala-arvoisesti ilman syytä. Syy ei välttämättä ole sinussa, mutta kyllä syy on olemassa. Et siis tunne ystävääsi jos et ollenkaan ymmärrä, mistä tuulee. Mutta pidät itseäsi hyvänä ystävänä, koska olet järjestänyt toiselle hauskoja kokemuksia? Ystäviä ei voi ostaa.
Kyllä näin nyt vain kävi. Minä olen se kutsuja, tekijä, ehdottaja, mahdollistaja. Ystävä alkoi huutaa aivan ala-arvoisesti ja vieläkin on tosi paha mieli siitä. Ei pyytänyt mitenkään anteeksi tai pahoitellut, vaan oli laittanut viestiä ihan muina miehinä. Teen jatkosuunnitelmat meille omissa nimissäni. En enää mahdollista heille asioita. Yäk
Olin eronnut muutamaa viikkoa aiemmin, kun ystäväksi luulemani ihminen viestitteli järjestämieni juhlien aikana eksäni kanssa naureskellen, miten perseestä juhlani ovat. Ystävyys loppui siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan tiuski ja huuda ala-arvoisesti ilman syytä. Syy ei välttämättä ole sinussa, mutta kyllä syy on olemassa. Et siis tunne ystävääsi jos et ollenkaan ymmärrä, mistä tuulee. Mutta pidät itseäsi hyvänä ystävänä, koska olet järjestänyt toiselle hauskoja kokemuksia? Ystäviä ei voi ostaa.
Kyllä näin nyt vain kävi. Minä olen se kutsuja, tekijä, ehdottaja, mahdollistaja. Ystävä alkoi huutaa aivan ala-arvoisesti ja vieläkin on tosi paha mieli siitä. Ei pyytänyt mitenkään anteeksi tai pahoitellut, vaan oli laittanut viestiä ihan muina miehinä. Teen jatkosuunnitelmat meille omissa nimissäni. En enää mahdollista heille asioita. Yäk
Ehkäpä syy on tässä, että sinä kuvittelet olevasi joku ylijumala, joka mahdollistaa alamaisensa elämän?
Mullakin ystäväksi luulemani ihminen dissasi mua niin eipä tee enää yhtään mieli olla tekemisissä. Oli sitten miten autisti tahansa niin voisi hankkia käytöstavat edes.
On vääriä tietoja antanut tai mustamaalannut kyllä yksi työkaveri taas syytti tai tuomitsi panettelua väärin perustein vielä senkin jälkeen kun ei enää oltu työssä samassa paikassa ihan vääriä syytöksiä.Hyi kauhistus ja vielä joku uskontoinen ortodoksihellari.Kehtaa ne paketilla syyttömätkin.Ilkeydessä nähtiin sama tyyppi hellareissa ja juutalaisten bileissä. Kun taas yksi hellari nainen rukoili että toinen menettää työpaikan hän saa sen.Yksi taas varasti koiramme valkoisen.
Saman kokenut. Ystävä ylisti jatkuvasti terveitä lapsiaan ja heidän helppouttaan. Omilla lapsillani on molemmilla krooninen sairaus ja olimme tosi lujilla vuosikaudet. Jäi paha mieli ja otin etäisyyttä.
Juu, en lähtenyt ystäväni kanssa arki-iltana terassille, vaan olin menossa kuntoilemaan.
"Kai sinustakin tulee niin seniili, että voi sanoa:moi, moi. Oli kiva tutustua."
Ja on muitakin suusta päässeitä sammakoita.
Ei olla enää yhteydessä.
Ilkeys, huutaminen ja tiuskiminen ei kerro mukavuudesta. Ihminen on osannut teeskennellä jonkin aikaa mutta todellinen minuus puski nyt esiin.
Olette mahdollistaneet heille kivoja juttuja? Et sä ystäviä ostamalla saa. Olet luullut hyväksikäyttäjää ystäväksi.
Minä en ole viitsinyt enää pitää yhteyttä yhteen vanhaan kaveriini, kun tällä kihahti pissa päähän ihan kuninkaallisesti joku vuosi sitten. Alkoi himopersuksi ja Riikka Purra-faniksi, joka patistelee kaikki töihin. :) Itse on edellisen kerran käynyt töissä ehkä 10 vuotta sitten. Helppo se on miljönäärin huudella, että menkää köyhät töihin. Lisäksi ehkä joutilaisuudesta johtuen puunaa nykyään lähinnä vaan omaa ja lastensa ulkonäköä kuin pahin wt. En olisi uskonut 20 vuotta sitten mikä juntti tuosta eukosta vielä kuoriutui.
Olen myös antanut hänen ymmärtää mitä ajattelen esim. teini-ikäisen tytön kauneusoperaatioista. Jokainen toki tyylillään jne, mutta ei vaan jaksa sitä typeryyttä.
Vierailija kirjoitti:
Ilkeys, huutaminen ja tiuskiminen ei kerro mukavuudesta. Ihminen on osannut teeskennellä jonkin aikaa mutta todellinen minuus puski nyt esiin.
Jonkin aikaa kestää vieraskoreus. Sitten paljastuu todellinen luonne.
Kyllä on sanonut sellaista, että olen jäänyt sanattomaksi. On hän silti ystäväni. Ihmiset on välillä ajattelemattomia ja töykeitä. Se, mitä ystävä on pääasiassa, ratkaisee. Ei jotkut satunnaiset munaamiset.
Mikä siinä onkin, että nämä elvistelijät kuvittelevat köyhempien kavereidensa erityisesti nauttivan heidän "mahdollistamista" jutuista. Itsekin ihan kohteliaisuudesta olen käynyt yhden varakkaan kaveriperheen "ylellisissä" illanvietoissa ja muissa heidän valitsemissaan jutuissa, jotka itseäni eivät ole kiinnostaneet tippaakaan. Seuran takia olen mennyt, mutta yhtä hyvin tai mieluummin olisin nähnyt heitä ilman sitä rahan levittelyä.
Normaali reaktio sinulta.
Yritä kerätä sen verran rohkeutta ja voimia, että ilmoitat hänelle hänen tehneen ilkeästi sinua kohtaan.
Jos ex-ystävä pyytää anteeksi ja antaa selityksen käytökselleen, niin ehkä hän ansaitsee toisen mahdollisuuden (vaikkei ystävänäsi kuitenkaan).
Jos se on ollut vain viihdettä odottava loinen, niin tilanne on sinulle kaikista helpoin. Hän kiistää kaiken tai ei vastaa ollenkaan. Silloin lopetat vain yhteydenpidon ja hän jää möllöttämään ylhäiseen yksinäisyyteensä.
On ollut. Olen vähentänyt yhdessäoloa, koska tapaamisten jälkeen itselläni on ollut usein ikävä ja lytätty olo. Tai yhteen en ole juuri lainkaan enää pitänyt yhteyttä, koska en koe enää ystävyyttä.
Mutta onhan se ollut pettymys kun on tajunnut toisen todellisen luonteen sekä sen mikä on ollut "ystävyyssuhteen" marssijärjestys. Minun tehtäväni ilmeisesti lempeästi ymmärtää ja hyväksyä kaikki ja saada sitten vain kuraa niskaan ja toimia "yleisönä esitykselle" .