5v ei tottele käskyä "ÄLÄ KOSKE!
Kun käydään jo etukäteen ja paikan päälläkin läpi, että esineisiin ei saa koskea, saa vain katsoa ja tilassa ei juosta. Esim jossakin näyttelyssä tms missä vierailijoille on ohjeet, että ei saa koskea, niin 5v ihan uhallaankin koskee kaikkiin mahdollisiin vaikka tietää tasan tarkkaan että ei saa koskea, selittää vain että olevinaan vahingossa. Ei voi enää tuollaisissa paikoissakaan käydä kun käsi ojossa näpelöimässä kaikkea, mitä ei saa todellakaan koskea. Onko muilla tälläista?
Kommentit (83)
Ota keppi mukaan millä isket sormille. Rupeaa uskomaan.
Se koskee kun tietää ettei siitä seuraa mitään. Luuletko että nämä vaahtosammuttimet eivät koettele rajoja?
On opetettava että asioilla on seurauksia. Meidän 5 v teki samaa, kunnes sanottiin että nyt ei sitten mennä mihinkään ja ollaan vaan kotona, kunnes maltat olla koskematta esineisiin. Muutaman kuukauden päästä poika oli valmis ja halusi lähteä, eikä enää räplännyt mitään.
Tosiaan, ette voi käydä näyttelyissä. Ton ikäisellä voi auttaa, kun lopulta käy vahinko. Esim. polttaa kätensä kuumassa. Toivotaan, ettei liian pahasti kuitenkaan.
Aika pieni lapsi vielä. Sitä pitää muistuttaa sillä hetkellä ja sitä ennen. Ehkei muista vielä kaikkea. Opetellaan edelleen vai mitä.
Vierailija kirjoitti:
Vetele remmillä perseelle
Niinkö sinä vetelet omia lapsiasi?
Juu sellaisiahan ne. Joka tempun jälkeen tarpeelliseksi katsomasi aika tiukasti aikuisen kanssa käsi kädessä kävelyä, jonka jälkeen koevapaus kävellen aivan vanhemman vieressä, ja jos se sujuu niin sit on ehkä lupa ottaa joku sivuaskel. Jos ei suju, sit kävellään tosiaan käsi kädessä ja riittävän kaukana esineistä. Niin kauan kunnes oppii. Näinhän se menisi taapero kun kanssa.
Toisto, toisto ja toisto. Kunnes menee perille.
Miksi käyt tuollaisissa paikoissa lapsen kanssa, kun tiedät ettei siitä tule mitään? Jätä suosiolla myöhemmälle iälle näyttelyt, joissa lapsi ei osaa olla.
On olemassa lapsille tarkoitettuja museoita, joissa saa leikkiä ja juosta. Aloittakaa näyttelyissä käyminen niistä.
Vierailija kirjoitti:
Toisto, toisto ja toisto. Kunnes menee perille.
Ei se toisto auta jos se on:
- kielto
- rikkominen
- nössö selittely miksi ei saisi kieltoa rikkoa
- kielto
- rikkominen
- nössö selittely miksi ei saisi kieltoa rikkoa
- kielto
- rikkominen
- nössö selittely miksi ei saisi kieltoa rikkoa
- kielto
- rikkominen
- nössö selittely miksi ei saisi kieltoa rikkoa
- kielto
- rikkominen
- nössö selittely miksi ei saisi kieltoa rikkoa
Minä kuljetin kädessä ja pidin etäällä siitä mihin ei saanut koskea. Sai oikeuden kulkea itse kun älysi totella. Harva lapsi tottelee pelkkää sanaa ja hakemista ei saa....siitä oppivat kun kiellolla on seuraus ja kerrotaan kuinka toimitaan, miksi ei saa ja mitä jos....
Vierailija kirjoitti:
On opetettava että asioilla on seurauksia. Meidän 5 v teki samaa, kunnes sanottiin että nyt ei sitten mennä mihinkään ja ollaan vaan kotona, kunnes maltat olla koskematta esineisiin. Muutaman kuukauden päästä poika oli valmis ja halusi lähteä, eikä enää räplännyt mitään.
Entäs jos lasta ei kiinnosta ketun vertaa ne näyttelyt tai vaikka ruokakauppa, eikä harmittaisi yhtään että museon tai Prisman sijaan jäädäkin kotiin leikkimään legoilla? Mahtavaa jos toimii noin, mutta on se opittava vaikka oma moti puuttuisi, koska joskus pitää sietää hetki itselle tylsiä asioita jonkun toisen vuoksi (esim. vanhemman, joka haluaa sisällyttää viikon muutoin lapsentahtiseen lomaan yhden lyhyen taidenäyttelyn).
Selkeä seuraus tilanteista. Esim välitön poistuminen kotiin/ulos ja asian läpikäyminen. Esim. Jos ei onnistu olla koskematta emme voi palata takaisin tai käydä paikoissa. Ja ehdottoman tärkeää myös viedä loppuun asti "uhkaus" eli pitää kiinni mitä sanoo. Jos loputtomasti saa heti uuden mahdollisuuden ei lapsi ymmärrä kiellon merkitystä. Siksi parempi että kerrasta poikki ja välitön poistuminen kotiin. Lapsen kanssa väittely ja vääntäminen on turhaa ja tarpeetonta kun on tarpeeksi selkeät rajat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On opetettava että asioilla on seurauksia. Meidän 5 v teki samaa, kunnes sanottiin että nyt ei sitten mennä mihinkään ja ollaan vaan kotona, kunnes maltat olla koskematta esineisiin. Muutaman kuukauden päästä poika oli valmis ja halusi lähteä, eikä enää räplännyt mitään.
Entäs jos lasta ei kiinnosta ketun vertaa ne näyttelyt tai vaikka ruokakauppa, eikä harmittaisi yhtään että museon tai Prisman sijaan jäädäkin kotiin leikkimään legoilla? Mahtavaa jos toimii noin, mutta on se opittava vaikka oma moti puuttuisi, koska joskus pitää sietää hetki itselle tylsiä asioita jonkun toisen vuoksi (esim. vanhemman, joka haluaa sisällyttää viikon muutoin lapsentahtiseen lomaan yhden lyhyen taidenäyttelyn).
Näyttelyssä käyminen ei ole ihmisoikeus. Jos lapsi ei osaa olla koskematta esineisiin, näyttelyssä ei käydä tai lapselle saa rahalla hoitajan siksi aikaa, kun äiti käy näyttelyssä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi käyt tuollaisissa paikoissa lapsen kanssa, kun tiedät ettei siitä tule mitään? Jätä suosiolla myöhemmälle iälle näyttelyt, joissa lapsi ei osaa olla.
On olemassa lapsille tarkoitettuja museoita, joissa saa leikkiä ja juosta. Aloittakaa näyttelyissä käyminen niistä.
Ihan kamalalta kuulostaa jos vaikka koko 5-henkisen perheen loma menee tasan sen mukaan missä 5-vuotiasta kiinnostelee käyttäytyä. Kun on siellä muitakin haluja ja tarpeita, esim. sisaruksilla.
Seuraus puuttuu. Olette vain antaneet koskea. Sanalla "ei" ei ole mitään merkitystä, jos sen noudattamista ei vaadita eikä seuraa mitään.
Sinä kiellät ja pyydät samassa lauseessa. "Älä" ja "koske", luulin kyllä otsakkeesta että koirasta kyse. Ihan sama kun sanoo "ei mene".
Älä mee sellaisiin paikkoihin ennenkun lapsi ymmärtää. Toki tuon ikäisen hyvinkin pitää jo ymmärtää rajat. Ota tiukempi kuri. Suuren osan olen ollut päiväkodissa "viskareiden" osastolla ja he osaavat kyllä käyttäytyä, kohta jo kouluun menokin.. Tuo räpläys käytös kuulostaa 3v uhma ikäisen teoilta.
Lyöt sen yksinään seisoskelemaan pihalle sillä aikaa kun muut käy kivoissa jutuissa. Luulus oppivan jos ei ole ihan uuno.
On, mutta pistän lapsen kädet nippuun. Sä et vain osaa pitää kuria.