Miksi joitain ihmisiä ei kiinnosta selvittää biologista vanhempaansa?

Ei omat juuret välttämättä tarkoita sitä biologista perimää, vaan sukukuntaa, perheyhteisöä ja kulttuuria jossa on elänyt ja kasvanut ja jonka tuntee omaksi lähtökohdakseen. Ei sillä genetiikalla loppujen lopuksi ole mitään väliä, paitsi periytyviä sairauksia kartoitettaessa. 

Mitä siitä, jos biologinen vanhempi on epämiellyttävä ihminen. Monilla on epämiellyttävä äiti tai isä, ja monet ovat joutuneet vieläpä sellaisen kasvattamaksi.

Mieheni ei ole halunnut kaivella isäänsä tai tavata häntä. Hänen isänsä ei tietääksemme tiedä hänen olevan olemassa. Pienellä salapoliisityöllä olemme saaneet selvitettyä miehen henkilöllisyyden, ja somesta löytyneen valokuvan perusteella on hyvin todennäköistä, että olemme päätelleet oikein.

Tässä isässä ei vaikuta olevan mitään vikaa, päin vastoin. Vaikuttaa siltä, että mies todellakin on perinyt häneltä monia vahvuuksistaan. Mies ei kuitenkaan ole koskaan kaivannut elämäänsä isää. Ennen kaikkea hän ei halua sotkea toisen ihmisen elämää. Voisi olla melkoinen järkytys saada elämäänsä keski-ikään ehtinyt jälkeläinen. Kun on tyytyväinen elämäänsä eikä kaipaa draamaa tai mitään lisää, on parasta antaa asian olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että meillä ihmisillä on aika yksilöllinen käsitys siitä, miten asiat periytyvät ja näin saa ollakin. Isäni ei ollut koskaan kiinnostunut selvittämään isäänsä, koska painotti sitä, että ei-biologinen isä on kuitenkin esimerkillään kasvattanut hänet tietynlaiseksi. Myös minun sisarussarjassani ollaan eri mieltä siitä, onko hyötyä selvittää isän isän henkilölliyys. Osa on sitä mieltä, että lähikasvattaja muovaa lapsen ja osa painottaa geenejä. Lähtökohtaisesti salaa pelätään, että  biologinen isoisä on ollut hulttio ja vähäinen olemassa oleva tieto tukeekin tätä eli todennäköisesti mies on ollut klassinen auervaara. Huvittavaa oli, kun yksi sisarussarjastamme hämmästeli ääneen, että mehän ollaan oikeastaan yllättävän lahjakkaita monella tavalla. Ikään kuin se salainen esi-isä olisi ollut automaattisesti heikolla älyllä varustettu. Näin ei aina ole, vaan se t

Asiaa on tutkittukin. Ja selvisi, että samaan perheeseen adoptoidut lapset eivät muistuta toisiaan erityisemmin. Eri perheisiin adoptoidut biologiset sisarukset olivat enemmän samankaltaisia keskenään. Eniten samanlaisia olivat identtiset kaksoset, mutta yhdessä kasvaneet identtiset kaksoset eivät olleet yhtään samanlaisempia kuin erillään kasvaneet.

Tämähän riippuu ihan niistä tutkittavista. Jäin myös miettimään että miten tuota on tutkittu. Ketä on tutkittu ja miten? Miten tutkittavat on valittu?

Identtisiä eri perheissä kasvaneita kaksosiahan on tutkittu juuri tämän vuoksi, että on haluttu erottaa perimän ja olosuhteiden vaikutusta. Tosin nykytiedon mukaan identtisillä kaksosilla ei olekaan niin identtinen perimä kuin on alunperin luultu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että meillä ihmisillä on aika yksilöllinen käsitys siitä, miten asiat periytyvät ja näin saa ollakin. Isäni ei ollut koskaan kiinnostunut selvittämään isäänsä, koska painotti sitä, että ei-biologinen isä on kuitenkin esimerkillään kasvattanut hänet tietynlaiseksi. Myös minun sisarussarjassani ollaan eri mieltä siitä, onko hyötyä selvittää isän isän henkilölliyys. Osa on sitä mieltä, että lähikasvattaja muovaa lapsen ja osa painottaa geenejä. Lähtökohtaisesti salaa pelätään, että  biologinen isoisä on ollut hulttio ja vähäinen olemassa oleva tieto tukeekin tätä eli todennäköisesti mies on ollut klassinen auervaara. Huvittavaa oli, kun yksi sisarussarjastamme hämmästeli ääneen, että mehän ollaan oikeastaan yllättävän lahjakkaita monella tavalla. Ikään kuin se salainen esi-isä olisi ollut automaattisesti heikolla älyllä varustettu. Näin ei aina ole, vaan se t

Tietenkin geenit vaikuttavat kaikkein voimakkaimmin, esim. ulkonäkö muodostuu lähes täysin geeneistä, eikä ympäristötekijöistä. Luonne on myös synnynnäinen asia, mutta ympäristötekijöillä on osuutta kyllä käytökseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että meillä ihmisillä on aika yksilöllinen käsitys siitä, miten asiat periytyvät ja näin saa ollakin. Isäni ei ollut koskaan kiinnostunut selvittämään isäänsä, koska painotti sitä, että ei-biologinen isä on kuitenkin esimerkillään kasvattanut hänet tietynlaiseksi. Myös minun sisarussarjassani ollaan eri mieltä siitä, onko hyötyä selvittää isän isän henkilölliyys. Osa on sitä mieltä, että lähikasvattaja muovaa lapsen ja osa painottaa geenejä. Lähtökohtaisesti salaa pelätään, että  biologinen isoisä on ollut hulttio ja vähäinen olemassa oleva tieto tukeekin tätä eli todennäköisesti mies on ollut klassinen auervaara. Huvittavaa oli, kun yksi sisarussarjastamme hämmästeli ääneen, että mehän ollaan oikeastaan yllättävän lahjakkaita monella tavalla. Ikään kuin se salainen esi-isä olisi ollut automaattisesti heikol

Tietenkin geenit vaikuttavat kaikkein voimakkaimmin, esim. ulkonäkö muodostuu lähes täysin geeneistä, eikä ympäristötekijöistä. Luonne on myös synnynnäinen asia, mutta ympäristötekijöillä on osuutta kyllä käytökseen.

Itseasiassa ympäristö vaikuttaa myös geeneihin. Ympäristössä esiintyvät olosuhteet on juuri se, mikä saa aikaan muutoksia geeneissä. Esimerkiksi vaaleaihoisuus ja sinisilmäisyys on yksi ympäristöstä johtuva muutos.

No ei minuakaan kiinnosta hylkäämäni lapsi. Ne lapset jätetään syystä, esim. Toisen vanhemman väkivaltaisen ja vaarallisen käytöksen vuoksi, r*iskausten, jne. Oksettaa että yhteiskunta paapoo rikollisia ja rikoslapsia muutenkin, useimmiten äidin turvallisuuden ja terveyden kustannuksella. En todellakaan päästä tuollaista ihmistä ja hänen kasvattamaa lastaan enää lähellekään elämääni. Eläkööt ihan haluamassaan psykoosissa ja valehdelkoot itselleen mitä haluaa, niin se väkivaltainen mieskin teki

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että meillä ihmisillä on aika yksilöllinen käsitys siitä, miten asiat periytyvät ja näin saa ollakin. Isäni ei ollut koskaan kiinnostunut selvittämään isäänsä, koska painotti sitä, että ei-biologinen isä on kuitenkin esimerkillään kasvattanut hänet tietynlaiseksi. Myös minun sisarussarjassani ollaan eri mieltä siitä, onko hyötyä selvittää isän isän henkilölliyys. Osa on sitä mieltä, että lähikasvattaja muovaa lapsen ja osa painottaa geenejä. Lähtökohtaisesti salaa pelätään, että  biologinen isoisä on ollut hulttio ja vähäinen olemassa oleva tieto tukeekin tätä eli todennäköisesti mies on ollut klassinen auervaara. Huvittavaa oli, kun yksi sisarussarjastamme hämmästeli ääneen, että mehän ollaan oikeastaan yllättävän lahjakkaita monella tavalla. Ikään kuin se salainen esi-isä olisi ollut automaattisesti heikol

Tietenkin geenit vaikuttavat kaikkein voimakkaimmin, esim. ulkonäkö muodostuu lähes täysin geeneistä, eikä ympäristötekijöistä. Luonne on myös synnynnäinen asia, mutta ympäristötekijöillä on osuutta kyllä käytökseen.

Minulla on sisko joka ei ole kummankaan vanhempamme biologinen lapsi. Silti hän muistuttaa hyvin paljon isää, hänellä on samanväriset hiukset ja silmät sekä kiharat hiukset kuten isällä. Kasvonpiirteiltään hän taas muistuttaa äitipuolta. Ulkonäkönsä puolesta hän menisi ihan täydesti vanhempien biologisesta lapsesta. Myös hänen luonteensa on kuin sekoitus vanhempien luonteita. Se mikä on synnynnäisen luonteen ja mikä ympäristön osuutta jää arvoitukseksi. Ajattelisin kuitenkin, että ympäristö vaikuttaa hyvin vahvasti, ihan siitä alkaen millainen lapsuus on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että meillä ihmisillä on aika yksilöllinen käsitys siitä, miten asiat periytyvät ja näin saa ollakin. Isäni ei ollut koskaan kiinnostunut selvittämään isäänsä, koska painotti sitä, että ei-biologinen isä on kuitenkin esimerkillään kasvattanut hänet tietynlaiseksi. Myös minun sisarussarjassani ollaan eri mieltä siitä, onko hyötyä selvittää isän isän henkilölliyys. Osa on sitä mieltä, että lähikasvattaja muovaa lapsen ja osa painottaa geenejä. Lähtökohtaisesti salaa pelätään, että  biologinen isoisä on ollut hulttio ja vähäinen olemassa oleva tieto tukeekin tätä eli todennäköisesti mies on ollut klassinen auervaara. Huvittavaa oli, kun yksi sisarussarjastamme hämmästeli ääneen, että mehän ollaan oikeastaan yllättävän lahjakkaita monella tavalla. Ikään kuin se

Juuri näin. Kasvuympäristö aktivoi tai sammuttaa geenejä. Jos lapsella on 1 täyspäinen ja 1 rikollinen, väkivaltainen vanhempi, ja kasvaa sen täyspäisen kanssa ilman rikollista vaikutusta, saattaa kasvaa kunnolliseksi. Mutta jos kasvaa sen psykopaatin kanssa, kasvaa itsekin todennäköisesti vaaralliseksi rikolliseksi. Ja tämä psykohan saattaa olla se paremmin tienaava ja paremmat lakimiehet palkkaava, jonka edessä sossujen pöksyt kastuvat

Vierailija kirjoitti:

Mieheni ei ole halunnut kaivella isäänsä tai tavata häntä. Hänen isänsä ei tietääksemme tiedä hänen olevan olemassa. Pienellä salapoliisityöllä olemme saaneet selvitettyä miehen henkilöllisyyden, ja somesta löytyneen valokuvan perusteella on hyvin todennäköistä, että olemme päätelleet oikein.

Tässä isässä ei vaikuta olevan mitään vikaa, päin vastoin. Vaikuttaa siltä, että mies todellakin on perinyt häneltä monia vahvuuksistaan. Mies ei kuitenkaan ole koskaan kaivannut elämäänsä isää. Ennen kaikkea hän ei halua sotkea toisen ihmisen elämää. Voisi olla melkoinen järkytys saada elämäänsä keski-ikään ehtinyt jälkeläinen. Kun on tyytyväinen elämäänsä eikä kaipaa draamaa tai mitään lisää, on parasta antaa asian olla.

Ehkä tuo isämies ilahtuisi kovasti yhteydenotosta.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko siksi että ei vaan kiinnosta.

Tässä kysyttiin, miksi ei kiinnosta...

No, jos ei asia itseä kosketa niin sitä voi olla vaikeaa ymmärtää. Joidenkin ihmisten kohdalla heidän vanhempansa ovat voineet heidät hylätä, mutta se ei tietysti ole niiden lasten syytä. Ikävää vain miten moni ei voi tutustua lainkaan esim. toiseen vanhempaansa, vaan joutuu arvailemaan ja ns. identiteetti on tietyllä tapaa kadoksissa. Mutta jos miettisin omalle kohdalleni, että olisin hylätty lapsi, miettisin varmasti että kuka se vanhempi on ja millainen ja miten on elänyt elämäänsä ja miksi ei halunnut olla tekemisissä, mutta toisaalta kiintymyssuhde olisi niihin kasvattajiin / adoptiovanhempiin tms. Kivulias aihe ja varmasti aiheuttaa monenlaista pohdintaa, mutta ehkä jossain vaiheessa pääsisi siihen pisteeseen että "jos tuo ei halunnut olla elämässäni ja kasvattaa minua, mihin minä sitä tarvitsen jne. 

Jossain naistenlehdessä oli juttu kahdesta naisesta, jotka olivat ystävystyneet ja ihmetelleet, kuinka he voivatkin olla niin samanlaisia. Lopulta sitten selvisi, että he olivat biologiset siskokset. Kummallakaan ei toki ollut mitään sitä vastaan, että paras ystävä olikin sisko.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi kiinnostaa? Korkeintaan suvussa kulkevien sairauksien takia, mutta ei muuten. Ihan tuntematon henkilö.

Kaikkiha me olemme tuntemattomia toisillemme ennen kuin tutustutaan, vai oletko sinä tuntenut kaikki lähipiirissäsi olevat ihmiset syntymästäsi asti?

Ja ei, en tällä tarkoita, että pitää tutustua kehenkään, vaikka kohta tulet niin väittämään. 

Vierailija kirjoitti:

Jossain naistenlehdessä oli juttu kahdesta naisesta, jotka olivat ystävystyneet ja ihmetelleet, kuinka he voivatkin olla niin samanlaisia. Lopulta sitten selvisi, että he olivat biologiset siskokset. Kummallakaan ei toki ollut mitään sitä vastaan, että paras ystävä olikin sisko.

On myös tapauksia, joissa joku löytää elämänsä miehen, joka onkin oma veli...

Vierailija kirjoitti:

Jossain naistenlehdessä oli juttu kahdesta naisesta, jotka olivat ystävystyneet ja ihmetelleet, kuinka he voivatkin olla niin samanlaisia. Lopulta sitten selvisi, että he olivat biologiset siskokset. Kummallakaan ei toki ollut mitään sitä vastaan, että paras ystävä olikin sisko.

Av-mammojen mukaan nuokaan naiset eivät olisi halunneet tutustua toisiinsa, koska "ei kiinnosta tuntematon sisarus". 

Sen takia kun oma suku ei ole ollut minusta kiinnostunut niin miksi kuluttaisin heihin aikaani

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että meillä ihmisillä on aika yksilöllinen käsitys siitä, miten asiat periytyvät ja näin saa ollakin. Isäni ei ollut koskaan kiinnostunut selvittämään isäänsä, koska painotti sitä, että ei-biologinen isä on kuitenkin esimerkillään kasvattanut hänet tietynlaiseksi. Myös minun sisarussarjassani ollaan eri mieltä siitä, onko hyötyä selvittää isän isän henkilölliyys. Osa on sitä mieltä, että lähikasvattaja muovaa lapsen ja osa painottaa geenejä. Lähtökohtaisesti salaa pelätään, että  biologinen isoisä on ollut hulttio ja vähäinen olemassa oleva tieto tukeekin tätä eli todennäköisesti mies on ollut klassinen auervaara. Huvittavaa oli, kun yksi sisarussarjastamme hämmästeli ääneen, että mehän ollaan oikeastaan yllättävän lahjakkaita monella tavalla. Ikään kuin se

Ympäristö vaikuttaa geeneihin. Esim.stressi lisää mutaatioiden määrää. Jotkin geenit menee päälle tai pois päältä ulkoisista syist. Vaaleaihoisuus ei ole ympäristöstä johtuvaa, se on mutaation seurausta. Sen yleistyminen (eli valinta) on sitten taas ympäristön määräämää mutta se on ihan eri asia.

mua kiinnostais mutta tiedän kuka biologinen isäni on. Riippuu luonteesta (olen tiedonhaluinen). Tiedän ihmisiä jotka haluaisivat tutkia asiaa mutta ei uskalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että meillä ihmisillä on aika yksilöllinen käsitys siitä, miten asiat periytyvät ja näin saa ollakin. Isäni ei ollut koskaan kiinnostunut selvittämään isäänsä, koska painotti sitä, että ei-biologinen isä on kuitenkin esimerkillään kasvattanut hänet tietynlaiseksi. Myös minun sisarussarjassani ollaan eri mieltä siitä, onko hyötyä selvittää isän isän henkilölliyys. Osa on sitä mieltä, että lähikasvattaja muovaa lapsen ja osa painottaa geenejä. Lähtökohtaisesti salaa pelätään, että  biologinen isoisä on ollut hulttio ja vähäinen olemassa oleva tieto tukeekin tätä eli todennäköisesti mies on ollut klassinen auervaara. Huvittavaa oli, kun yksi sisarussarjastamme hämmästeli ääneen, että mehän ollaan oikeastaan yllättävän lahjakkaita monella tavalla. Ikään kuin se

Vaaleaihoisuus on rikastunut sen takia, että tummaihoiset ovat aikoinaan kuolleet D-vitamiinin puutteeseen Suomessa, kun pillereitä ei saanut purkista. Ympäristön ei muuten muuta ihmisen ulkonäköä tai hiusten tai ihon väriä, samat geenit ihmisellä on, mutta epäkelvot eivät pysty lisääntymään, eivätkä jatka sukua. Ovat kaksi eri asiaa.