Miksi joitain ihmisiä ei kiinnosta selvittää biologista vanhempaansa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että meillä ihmisillä on aika yksilöllinen käsitys siitä, miten asiat periytyvät ja näin saa ollakin. Isäni ei ollut koskaan kiinnostunut selvittämään isäänsä, koska painotti sitä, että ei-biologinen isä on kuitenkin esimerkillään kasvattanut hänet tietynlaiseksi. Myös minun sisarussarjassani ollaan eri mieltä siitä, onko hyötyä selvittää isän isän henkilölliyys. Osa on sitä mieltä, että lähikasvattaja muovaa lapsen ja osa painottaa geenejä. Lähtökohtaisesti salaa pelätään, että  biologinen isoisä on ollut hulttio ja vähäinen olemassa oleva tieto tukeekin tätä eli todennäköisesti mies on ollut klassinen auervaara. Huvittavaa oli, kun yksi sisarussarjastamme hämmästeli ääneen, että mehän ollaan oikeastaan yllätt

Ympäristö vaikuttaa geeneihin. Esim.stressi lisää mutaatioiden määrää. Jotkin geenit menee päälle tai pois päältä ulkoisista syist. Vaaleaihoisuus ei ole ympäristöstä johtuvaa, se on mutaation seurausta. Sen yleistyminen (eli valinta) on sitten taas ympäristön määräämää mutta se on ihan eri asia.

Nimenomaan vaaleaihoisuus, tai ihonväri yleensäkin, on muokkautunut ympäristön vaikutuksesta. Toki ei yksilötasolla, vaan vuosisatojen tai tuhansien aikana. Ympäristö on muokannut ihmistä sen mukaan mikä ihonväri on edullisin. Päiväntasaajalla tumma iho ja pohjoisessa vaalea.

He eivät koe asiaa tärkeäksi.

En tunne isääni, lapsuuteni meni äidin kanssa kahdestaan. Äitini on itsellinen äiti (vaikka 80-luvulla ko käsitettä ei ollut) eikä isästä ollut koskaan puhetta. Koulussa tein isänpäivän lähestyessä vaarilleni kortin.

Olen joskus miettinyt, että selvittäisin, kuka isäni on. Mutta en sitten tiedä, mitä sillä tiedolla tekisin, koska näin 40-vuotiaana olisi jotenkin outoa, jos kuvioissa olisi yhtäkkiä isä. Sitten on lisäksi se vaihtoehto, että isälläni on perhe (joka ei tiedä minusta), joten voisi tulla hankalia ja vaikeita tilanteita. Jos selvittäisin isäni, niin tietysti haluaisin, että hän tunnustaisi minut lapsekseen ja siitä tulisi taas aivan täysin gold digger- olo. 

Vierailija kirjoitti:

He eivät koe asiaa tärkeäksi.

Eikö kannattaisi? Oikeasta suvusta voi löytyä tärkeää tietoa.

Vierailija kirjoitti:

En tunne isääni, lapsuuteni meni äidin kanssa kahdestaan. Äitini on itsellinen äiti (vaikka 80-luvulla ko käsitettä ei ollut) eikä isästä ollut koskaan puhetta. Koulussa tein isänpäivän lähestyessä vaarilleni kortin.

Olen joskus miettinyt, että selvittäisin, kuka isäni on. Mutta en sitten tiedä, mitä sillä tiedolla tekisin, koska näin 40-vuotiaana olisi jotenkin outoa, jos kuvioissa olisi yhtäkkiä isä. Sitten on lisäksi se vaihtoehto, että isälläni on perhe (joka ei tiedä minusta), joten voisi tulla hankalia ja vaikeita tilanteita. Jos selvittäisin isäni, niin tietysti haluaisin, että hän tunnustaisi minut lapsekseen ja siitä tulisi taas aivan täysin gold digger- olo. 

Eihän sun tartte sille tiedolle mitään tehdä. Kysymyshän on tietämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tunne isääni, lapsuuteni meni äidin kanssa kahdestaan. Äitini on itsellinen äiti (vaikka 80-luvulla ko käsitettä ei ollut) eikä isästä ollut koskaan puhetta. Koulussa tein isänpäivän lähestyessä vaarilleni kortin.

Olen joskus miettinyt, että selvittäisin, kuka isäni on. Mutta en sitten tiedä, mitä sillä tiedolla tekisin, koska näin 40-vuotiaana olisi jotenkin outoa, jos kuvioissa olisi yhtäkkiä isä. Sitten on lisäksi se vaihtoehto, että isälläni on perhe (joka ei tiedä minusta), joten voisi tulla hankalia ja vaikeita tilanteita. Jos selvittäisin isäni, niin tietysti haluaisin, että hän tunnustaisi minut lapsekseen ja siitä tulisi taas aivan täysin gold digger- olo. 

Eihän sun tartte sille tiedolle mitään tehdä. Kysymyshän on tietämisestä.

Mutta miksi sitten olisi niin tärkeää tietää jos ei tee tiedolla mitään?

Minua ei erityisemmin kiinnosta. Tiedän ketä biologiset vanhemmat on ja kuvan nähnyt, mutta se riittää.

Minulla on vanhemmat, suku, ystäviä ja puoliso, ei kiinnosta vieraat ihmiset tähän yhtälöön. Tosiasia on että he on minulle tuntemattomia ja ei heistä tulekaan koskaan läheisiä.