Lue keskustelun säännöt.
Mitä olette tehneet rippiraamatuillenne?
08.07.2024 |
Itse heitin roskiin aikoinaan. Oli siihen pappi kirjoittanut jonkun pitkän sepustuksen alkuun, jota ei lukenut koskaan.
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Kohta Venäjällä kirjoitetaan mediassa, että Suomessa nuoret hävittävät rippiraamattunsa...
Venäjä ei olekaan koskaan polttanut raamattuja eikä ampunut uskovaisia :D
Se ei muuten ole luterilainen maa. Sinäkin olet vääräuskoinen siellä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on minulla edelleen, 18 vuotta riparin jälkeen. Tulee edelleen luettua, nyt erityisen paljon kun elämässä on vaikea vaihe ja on paha olla. Olen merkinnyt sinne jo ne tietyt kohdat, joihin löytyy lohdulliset sanat surun ja pelon keskellä. Riparin isonen on kirjoittanut Raamatun alkuun kauniit, lohduttavat sanat ja tätä olen monesti miettinyt, miten onkin niin hyvin osannut valita ne sanat siihen kun miettii, miten vaikeita asioita elämässä on käynyt sen riparin jälkeen läpi. Toinen Raamattu minulta löytyy myös, se on engl.kielinen ja sain sen syntymäpäivälahjaksi. Ikinä en Raamattua heittäisi roskiin. Vuosien ajan sieltä on löytänyt lohdullisia sanoja pelon ja surun keskellä, ja olen edes hetkellisesti saanut rauhan.
Ei saatu raamattua mutta virsikirjaa kyllä, on se siellä kirjahyllyssä jossain tallella.
Johonkin se keskiaikainen satukirja on vuosien varrella kadonnut, eikä ole tullut ikävä. Armeijassa iski tilapäinen rahapula, ja käytin raamatun sivuja sätkäpaperina, oli niin ohutta paperia että toimi siihen käyttöön yllättävän hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Ainoastaan Raamatusta löytyy sanoma, joka on välttämätön löytää tie.
Tuota samaa hokee jok'ikinen hihhuli, oli uskonto mikä tahansa. Tuntuu niitä "ainoita oikeita pelastusteitä" olevan tuhansia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on minulla edelleen, 18 vuotta riparin jälkeen. Tulee edelleen luettua, nyt erityisen paljon kun elämässä on vaikea vaihe ja on paha olla. Olen merkinnyt sinne jo ne tietyt kohdat, joihin löytyy lohdulliset sanat surun ja pelon keskellä. Riparin isonen on kirjoittanut Raamatun alkuun kauniit, lohduttavat sanat ja tätä olen monesti miettinyt, miten onkin niin hyvin osannut valita ne sanat siihen kun miettii, miten vaikeita asioita elämässä on käynyt sen riparin jälkeen läpi. Toinen Raamattu minulta löytyy myös, se on engl.kielinen ja sain sen syntymäpäivälahjaksi. Ikinä en Raamattua heittäisi roskiin. Vuosien ajan sieltä on löytänyt lohdullisia sanoja pelon ja surun keskellä, ja olen edes hetkellisesti saanut rauhan.
Löydät sieltä myös ohjeet orjan oikeaoppiseen kurittamiseen. Ei se mikään noutopöytä ole josta voi noukkia vain haluamansa lauseet, kyllä se pitää sisäistää kokonaan jos sen varaan elämänsä rakentaa. Ei muuta kuin orjia hankkimaan!
Vierailija kirjoitti:
Heitin roskiin.
Huonolaatuista paperia ja kiitos, kirjahyllyssäni on jo ihan tarpeeksi fantasiakirjoja, kukaan ei tosin väitä niitä faktakirjoiksi.
Heitin roskiin, koska vihaan lasten aivopesua ja uskontoja ylipäätään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä se on?
Raamatuista ja virsikirjoista saa sätkiä. Hyvää, ohutta paperia ja kulkee kätevästi taskussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En avannut sitä riparin jälkeen paitsi kunnes koin hengellisen heräämisen
Ei ole sellaista kun en ole aivopesuoperaatioon osallistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole sellaista kun en ole aivopesuoperaatioon osallistunut.
Jumala voi ja saa pestä aivosi.
Vierailija kirjoitti:
Roskiin meni. En olisi halunnut käydä koko riparia, mutta perhe painosti. En ole koskaan uskonut mihinkään jumaliin tai muihin satuolentoihin - myöskään lapsena. Syntymästä lähtien ateisti ja empiristi :)
Jeesus sanoi että lasten on taivastenvaltakunta. Lapset on valtakunnanlapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole sellaista saanut. Ei meidän esikoinenkaan saanut, vasta 2000-luvun puolella syntyneet lapset saivat.
Niinkö? Pääsin ripille 1978 ja me saatiin Raamatut. Tämä Helsingissä.
Minä vuonna 1966 ja rippitaamattu edelleen tallessa, siis uusitestamentti. Koskaan en lukenut sitä ole ,enkä niin ihmeen uskonnollinen ole , mutta kokisin silti pyhäin häväistyksenä sitä polttaa tai roskiin laittaa. Tallessa pidän , koska siihen aikaan liittyy niin kovin paljon muistoja , niin hyviä kuin pahojakin.
1967 ei jaettu raamattuja. Avioon Maistraatissa.
Tuolla se on komerossa. Saatu vuonna 1987 eikä avattu sen jälkeen :)
Ei mitään hajua....saatiinko semmonenkin joskus???
Tunnustan, että sille taisi käydä köpelösti jossain vihanpuuskassani kenties, mutta ennustan ettei pahempaa ole luvassa. Emmä kuitenkaan kaikkia Raamattujani ole tuhonnut....
Musliminaapuri yritti loukata polttamalla taloni pihassa rippiraamattuni. En ole koskaan nauranut kovempaa.
Raamattu löytyy verkosta. Monella kielellä ja lukemattomia eri versioita, myös alkuperäiskielillä.