Lue keskustelun säännöt.
Vanhemmat tekee laihtumisesta pirun vaikeaa
08.07.2024 |
Yritän korjata elämäntapojani, ja olen sanonut äidilleni, että koitan syödä terveellisemmin. Noh, silti se kantaa mulle herkkuja. Suklaata, karkkia, jäätelöä, sipsiä Leipoo lettuja ja pullaa. Tilaa pitsaa. Ihan kun tässä lomalla ei muutenkin tulisi tarpeeksi herkkuja syötyä. Ja ei, kukaan ei pakota minua syömään niitä, mutta väsyneenä ja nälkäisenä on ihan hemmetin vaikeaa alkaa pilkkomaan salaattia ruuan viereen, kun pöydällä vieressä odottaa suklaalevy. Ja vielä ärsyttävämpää tästä tekee se, että äiti itse kommentoi aina minulle, että olen niin iso ja pitäisi laihtua ja pitäisi syödä terveellisesti.
Läskeistään ei saa kuulemma syyttää lapsuutta, mutta kyllä mun painonhallinta varmaan helpompaa olisi ilman tätä ristiriitaa herkkujen tyrkyttämisen ja painon kommentoinnin kanssa.
Noh ehkä tämä tästä helpottaa, kun syksyllä muutan omilleni. Kunhan halusin avautua
T: N18 110kg/170cm
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä vanhempia on lasten niin helppo syyttää (ja pelkkää äitiähän ap tarkoitti). Minun mieheni syö valtavat määrät ja ei liho. Eilenkin mussutti karkkia vieressä kun katsoimme leffaa, mutta minä napsin cashewpähkinöitä. Ei tulisi mieleenkään syyttää häntä, että hän tekee laihduttamiseni vaikeaksi. Olen aikuinen ihminen ja itse vastuussa siitä mitä syön.
Onko miehesi siis se ihminen, joka lapsena palkitsi ja rankaisi sinua herkuilla? Tuoko hän sinulle herkkuja, ja sen jälkeen moittii kun olet niin lihava ja sinun pitäisi syödä terveellisemmin? Onko miehesi se ihminen, joka sinulle on opettanut ruokatapasi?
Mulle on täysin fine jos mun kaverit syö mun seurassa herkkuja. Jos he tarjoaa minulle, sanon ei kiitos. Mun mielestä miestä, joka syö omia herkkujaan, on aika turha verrata äitiin, joka on mut leikki-ikäisenä lihottanut
Ap olet aikuinen etkä lapsi! Lapsena voi syyttää mutta ei tänä päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotona asuvan lapsen tai nuoren ylipaino on kyllä ihan vain vanhempien aiheuttamaa. Kuka sen ruuan tai herkut kotiin ostaa ja päättää mitä syödään?
Kuinkahan tuhdissa kunnossa vanhemmat ovat?
08.07.2024 päivän läskien uhriutumisketju nro 1.
Kyllä tuo äidin syy on. Jos äiti haluaa ostaa lapselleen herkkuja, niin sitten hän voi ostaa mansikoita ja kirsikoita ja muita vastaavia. Kun pääset muuttamaan omillesi, niin ilmoita äidillesi, että et tule käymään kotona, jos sinne on ostettu sinua varten kaikkea epäterveellistä.
"Siis onko sun tekosyy höllyville läskeillesi se, että on lomakausi ja tulee syötyä herkkuja, vaikka itse et oel edes lomalla? No kohta on syksy ja masentaa ja lupa napsia suklaata, sitten joulusesonki herkkuineen ja ihan pian pääsiäinenkin ja aina on menossa joku kausi, jonka vuoksi ei voi sanoa ei lihottaville asioille."
Kas kas, aloittajan äitikin löysi tämän ketjun. Mene nurkkaan häpeämään loppupäiväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuunaapa ateriarytmiäsi niin, että aamiainen on oikeasti iso eli esimerkiksi se sun puuro sisältää reilut 100g raejuustoa, kymmenkunta cashew pähkinää tms, paljon marjoja (yli 100g) ja pala leipää vielä päälle. Samoin iso lounas, niin että ennen kahta olet syönyt vähintään puolet päivän kaloreista, mukana reilusti kasviksia. Mieluiten tosiaan niin että kumpikin ateria sisältää noin 30g proteiinia (vähärasvaista) ja reilut 500kcal. Jos haluat välipalan niin vaikka purkki proteiinirahkaa ja banaani. Iltaa kohden voit keventää, mutta huolehdi että proteiiniä kertyy tasaisesti eikä kokonaiskalorimäärä jää liian pieneksi. Itselleni kävi niin, että kaapissa saa olla suklaata, makeanhimo ja napostelutarve hävisi aamu- ja proteiinipainotteisella syömisellä. Mutta tosiaan herkut kaappiin ja yritä nukkua enemmän!
Se että herkut houkuttaa viittaa siihen että joko syöt liian vähän tai vääriä asioita kylläisyyden kannalta, tai
Kiitos asiallisesta vastauksesta! Olen itsekin huomannut että aamulla vähän syöminen kostautuu illalla, ja jos syö aamulla kunnolla, illalla ei edes tee mieli mitään epäterveellistä. Ongelma vaan on, että aamulla mulle ei oikein maistuisi ruoka. Joudun siis pakottamaan itseni syömään ennen iltapäivää. Ja tietysti sillon kun ei edes tee mieli syödä, alkaa ajattelemaan No mähän vaan laihdun jos nyt jätän syömättä
Olen koittanut nyt panostaa kasvisten syöntiin, ja täyttänyt aina kunnon aterioilla yli puolet annoksesta kasviksilla (aamu- ja iltapalalla myös esim. puuroon marjoja tai leivän päälle kasviksia ja välipaloina hedelmät). Proteiini on mulle vähän ikuinen ongelma, koska olen kasvissyöjä. Kalaa ja maitotuotteita kuitenkin syön, ja pyrin mahdollisuuksien mukaan aina panostamaan proteiiniin. Hiilareita olen koittanut vähän karsia, koska koen että jos ruokana on esim. Salaattia, lohta ja perunaa, salaatti lohi on aterian terveellisimmät ja parhaimman makuiset osat.
Muistan kun äiti hermostui kun kerroin olevani paastolla. Alkoi hulluna leipoa munkkeja ym että vain lopettaisin. No ei onnistunut, vedin paaston loppuun onnistuneesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole ennen tuollaisista vanhemmista kuullut, että yli 100 kiloiselle vielä kannetaan herkkuja. Päinvastoin, että yritetään rajoittaa syömistä, mutta sekään ei ole hyvä, kun ihmisellä on kehonrauha. Toivottavasti et kesän aikana liho vielä lisää. Syksyllä sitten hoidat kaikki syömisesi ihan itse ja jos et yksinkään onnistu saamaan ruokatottumuksiasi raiteilleen niin käänny ravitsemusterapeutin puoleen. Ehkä sinulla on omassa huushollissa vähemmän käyttörahaa niin ei ole varaa enää herkkuja ostellakaan.
En usko että lisä lihominen on ongelma, mun paino on pysynyt samassa nyt pari vuotta. Ravitsemusterapeutille en mene, mut laitettiin semmoiselle joskus ala-asteella ja se raivosi mulle kun en juo kolmea lasia maitoa päivässä Tiedän siis mitä mun pitäisi syödä, ongelma on lähinnä pään sisällä ja tottumuksissa. Ja ostan aika harvoin itse herkkuja, ehkä kerran kuussa sipsejä tai irtokarkkeja, joten uskoisin että kyllä tämä tästä paranee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, tähän aikaan päivästä voisit jo olla lenkillä suklaanmussutuksen sijaan.
Sinä yrität elää terveellisesti, silloin ei olla väsyneitä ja nälkäisiä, silloin toimitaan. Jos kurkun pilkkominen on ylivoimaista, ei vika ole äidissäsi.
Mua ei siis kiinnosta käydä lenkillä. Yritän nukkua vähän ennen iltavuoroa. Ja ei, en mussuta suklaata, olen tänään syönyt puuroa mustikoilla ja raejuustolla.
Aloituksessa olit vielä lomalla, yllättäen huomasit, että et enää olekaan?
"Ihan kun tässä lomalla ei muutenkin tulisi tarpeeksi herkkuja syötyä."
Viittasin lomalla lomaan koulusta ja yleiseen lomakauteen. Käydään huvipuistossa, elokuvissa, kesäteatteris
Onko sun tekosyy höllyville läskeillesi se, että on lomakausi. Huoh. Miten joku aikuinen ihminen oikeasti jaksaa. No vastaan kuitenkin: herkut kuuluu normaaliin elämään ja ruokavalioon kohtuudella nautittuna. Nyt kun on kesä, saatan syödä vaikka jätskin kiskalta tai lakua jostain tapahtumasta. Se taas tarkoittaa, että en tarvitse mihinkään niitä vanhempien minulle ostamia herkkuja, koska siinä vaiheessa alan syömään niitä jo liikaa. Kyllä mä voin sillon syksyllä syödä pari palaa suklaata päivässä jos tekee mieli, koska silloin en todennäköisesti syö muuten niin paljon herkkuja. Ne kerran vuodessa elokuvissa syödyt popparit tai yksi jätski ei ole musta tehnyt lihavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herkkujen levitteleminen ja tuputtaminen ylipainostaan kärsivälle on sama kuin kantaisi viinaa alkoholiongelmaiselle. Tai joisi vieressä. Ap:n on pakko ottaa henkistä etäisyyttä äitiinsä ja tehdä lopullinen pesäero sitten kun pääsee omilleen. Sitä ennen on pidettävä vakava perhepalaveri. Epäterveellisen ruoan tarjoaminen ei ole äidinrakkautta. Se on kotikiusaamista.
Te ilkeät kommentoijat, muistakaa että kysymys on koulunsa päättäneestä 18-vuotiaasta nuoresta joka on vasta muuttamassa omaan kotiin.
Totta, kyseessä on 18v ikäinen henkilö, joka etsii tekosyitä syödä herkkuja. Olen niin väsynyt, että en jaksa pilkkoa itselleni salaattitarpeita - oikeastiko noin valtava väsymys katoaa, kun muuttaa pois kotoa? Kuka käy väsyneen ap:n puolesta kaupassa, tuskin opiskelijalla on varaa tilata salaattitarpeita kotiintuotuna.
Ja sinäkö olet se, joka ihan kiusaksesi minulle kannat joka päivä suklaata kotiovelleni, jotta voit ilkkua lisää HÄÄHÄÄ ap on 18v läski? Älä jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herkkujen levitteleminen ja tuputtaminen ylipainostaan kärsivälle on sama kuin kantaisi viinaa alkoholiongelmaiselle. Tai joisi vieressä. Ap:n on pakko ottaa henkistä etäisyyttä äitiinsä ja tehdä lopullinen pesäero sitten kun pääsee omilleen. Sitä ennen on pidettävä vakava perhepalaveri. Epäterveellisen ruoan tarjoaminen ei ole äidinrakkautta. Se on kotikiusaamista.
Te ilkeät kommentoijat, muistakaa että kysymys on koulunsa päättäneestä 18-vuotiaasta nuoresta joka on vasta muuttamassa omaan kotiin.
Totta, kyseessä on 18v ikäinen henkilö, joka etsii tekosyitä syödä herkkuja. Olen niin väsynyt, että en jaksa pilkkoa itselleni salaattitarpeita - oikeastiko noin valtava väsymys katoaa, kun muuttaa pois kotoa? Kuka käy väsyneen ap:n puolesta kaupassa, tuskin opiskelijalla on varaa tilata salaattitarpeita kotiintuotuna
Suurin osa aikuisista osaa napata suklaalevyn pöydältä kaappiin: poissa silmistä, poissa mielestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä ap, tuttu tunne!
Olen nyt 40-vuotias (normaalipainoinen) ja äitini tuo edelleen meille herkkuja (karkkia, suklaata, jäätelöä, pullaa) vaikka erikseen on sanottu, että ei kiitos. Ensin naureskeli, että teille ne herkut maistuu ja sitten kun sanoin, että vein karkit töihin, niin suuttui.
Äitini on toki rajaton ja suuttuu ja kiukuttelee muutenkin viikottain.
Mutta ruoan tuputtaminen on ikävä ilmiö, enää ei ole pula-aika eikä lisää tarvitse ottaa, jos ei halua. Jos äitisi siitä loukkaantuu, niin se ei ole sinun syy/vikasi.
Ihan mielenkiinnosta, mikä oli se ikä, kun mun ois pitänyt itse alkaa ottamaan vastuuta syömisestä? Kuvista päätellen 2-3-vuotiaana olin hoikka, sen jälkeen aloin lihoomaan. Murrosiässä on aika vaikeaa laihduttaa yksin, mulla oli masentuneisuuttakin silloin. Nyt kun olen muuttamassa elämäntapojani nuorena aikuisena, yhtäkkiä koko lihavuus onkin täysin minun syytäni? Ei nyt oikein käy järkeen
Toki yksi mun neljästä sisaresta pysyi normaalipainoisena koko sen ajan kun asui kotona, joten ei tämä nyt ihan täysin vanhempieni syytäkään ole. Toki hän ei muutenkaan ole ikinä ollut niin kovin makean perään, joten hänelle on luonnostaan ihan sama kuinka paljon herkkuja on tarjolla
Ja jos joku ihmettelee, olen puhunut lähinnä äidistäni. Isänikin ostaa minulle herkkuja, mutta hän ei ole ikinä painostanut minua laihtumaan. Hän siis on kyllä mahdollistanut ylipainoni, mutta ei ole tehnyt ruokasuhteestani niin vääristynyttä. Ja vaikka puhun tässä ketjussa erittinkin syyttävästi äidistäni, hän on aina ollut todella rakastava ja ihana äiti, ei ehkä vain nää toiminnassaan mitään väärää, yrittää ehkä vaan osoittaa rakkauttaan herkuilla tai jotain
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se suklaalevyn kotiin ostanut kyllä suuttuu, jos suklaalevy on heitetty roskiin. Sama koskee pullia ja jäätelöitä.
Vierailija kirjoitti:
Ruokaa ei saisi toiselle enää tänä päivänä tyrkyttää ,koska siitä ei enää ole pulaa. Kaikki saa varmasti riittävästi ravintoa vaikka sitä ei toisen nokan alle olla kantamassakaan.
Hirvittää joskus kaupassakin toisten täydet ostoskärryt. Se hirvittää että jos itse joutusi sen kaiken syömään. Hirvittää myös täydet jääkaapit. Hyvä että ovet menee kiinni. Vanhoja ruokia sitten laitetaan roskiin.
No älä nyt suotta mun kärryjen vuoksi ota hepuleita, ihan itse syön viimeiseen muruun, ja välillä olen aika olemattomilla syömisillä, kun en viitsi siellä kaupassa käydä kuin parin viikon välein :)
Laihtumiseen vaaditaan myös itsekuria. Vaikka joku ostaisi suklaalevyn, pitää vain pitää kiinni päätöksestään valmistaa se terveellinen annos.
Tuo äidin käytös on sama kuin huumevierottujalle tuotaisiin pussukka kokkelia pöydänreunalle. Eihän kukaan tekisi niin, paitsi ehkä huumediileri jonka intresseissä on huumeidenkäytön jatkuminen. Kaikki tajuavat että se on edesvastuutonta toisen terveellisen elämän sabotointiyritys.
Kysy äidiltäsi suoraan, mitä hänellä on sinun terveellisiä elintapojasi vastaan.
Miettinyt kans mistä se johtuu että omakin äiti on vanhemmiten alkanut työntämään kaikkea epäterveellistä sokeripaskaa nenän eteen. Lapsena en todellakaan saanut karkkia tai mitään kuin harvoin. Nyt tuntuu siltä kuin tarkoituksella yrittäisi tuhota hampaani ja terveyteni.
Kyllä 18-vuotias voi ihan reilusti syyttää vaan äitiään ja isäänsä lihavuudestaan. Luultavasti jo reilusti alaikäisenä lihonut, ellei jo lapsena. Vanhemmilla peiliin katse siis.