Miksi ihmiset ovat tyylistään niin välinpitämättömiä?

Vierailija kirjoitti:

Tarvittais Lenitan tai Kaarinan kaltaiset tyylitaiturit muistuttamaan kansaa ulkonäköönsä panostamisesta. Ei se niin paljon vaadi. Toki nykyään ei mitään saakaan vaatia yhtään keneltäkään! 

Nuohan edusti tiettyä viiteryhmää. Jospa ajat ovat sellaiset että mielenkiinto menee muihin asioihin. Sekin vaikuttaa että sukupuolten välit ovat tulehtuneet ainakin median syöttämissä narratiiveissa. Kyllä myös huijarit ja pleijerit osaavat (ovat aina panostaneet) ulkonäköönsä, tämäkin siis toimia manipuloinnin välineenä. Kaikki tämä yhdessä saattaa lisätä aiheeseen liittyvää tympeyttä. Ketä haluaisin miellyttää jos en halua tulla edes nähdyksi?

Vierailija kirjoitti:

Mukavuus ensin. 

Mun vaatteet on järkyn näköisiä (nätimmät ei mahdu just nyt päälle) ja ei se kyllä näistä mukavia tee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä töissä antaa itsestään paljon ammattitaitoisemman kuvan, jos sen osaamisen lisäksi on myös ulkoinen habitus kunnossa. Ulkoisesti vähän väsähtäneen näköinen ammattilainen ei ole niin uskottava kuin kaikin puolin skarppi, vaikka puhuisi ihan yhtä asiaa. Miettikää vaikka opettajaa tai lakimiestä, joka tulisi töihin vanhoissa pieruverkkareissa hiukset sekaisin ja nuhjuisen näköisenä. Tulisiko hyvä kuva? 

Miten kukaan ihminen voi olla näin tyhmä 

Käännetään tilanne toisin päin. Viimeisen päälle sliipattu ulkonäkö ja vaatetus. Jostain käsittämättömästä syystä tuollainen oikeasti pääsee eteenpäin monessakin asiassa, vaikka olisi tyhmä kuin saapas. Vaarallinen kaikille ympärillään. "Ei tuo lääketieteestä mitään tiedä, mutta pukeutuminen on huippuluokkaa, joten varmasti o

Elät kyllä jossain omissa kuvitelmissasi..

Tuolla on hyvinkin arkisia erikoislääkäreitä, eivät todellakaan pröystäile ulkonäöllään. Sehän juuri olisi huonoa makua.

Tuo sliipattu look on taas sitä jenkkilää jota ehkä osin tuodaan tänne muttasitten sieltä raahataan myös ihan vastakkaistakin ideamaailmaa missä kuka tahansa ojasta repäisty kelpaa kirurgin hommiin, muu on tietysti vain syrjintää ja sortavia rakenteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No katsos kaikki ei ole kiinnostuneita tuollasista jutuista eikä tarvitsekaan.

Ulkonäkö on kenties se tärkein instrumentti elämässä, työssä ja parisuhteessa.

Hyvin olen pärjännyt tähänkin asti tuolla korkealla ponnarilla, farkuilla, t-paidalla, tennareilla ja meikittömillä kasvoilla. Tarpeen mukaan löytyy kaapista tyylikkäämpää, mutta en jaksa arjessa niin paljoa säätää. Vaatteiden tulee olla mukavia päällä ja helposti ylläpidettäviä.

Terveisin,

Insinööri.

Vierailija kirjoitti:

Jos olet naimisissa ja on lapsia niin ei ihan ensimmäisenä ole mielessä oma ulkonäkö, ja miksi pitäisi? Jatka vain ihmettelyäsi..

Mielestäni on äärettömän surullista, että vanhemmat unohtaa itsensä. Ei ole mikään ihme, että lapsiperheelliset ovat niin huonolla tuulella ja katkeria. 

Vierailija kirjoitti:

Jos olet naimisissa ja on lapsia niin ei ihan ensimmäisenä ole mielessä oma ulkonäkö, ja miksi pitäisi? Jatka vain ihmettelyäsi..

Ja miten nämä ovat toisilleen vastakkaisia asilita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No heitä ei varmaan vain kiinnosta, miltä näyttävät.

Mutta miksi se ei kiinnosta? Onko takana masennus tms., eli ei vaan jaksa panostaa?

En jaksa panostaa rahallisesti sitä määrää, mikä olisi tarpeen. On muitakin rahareikiä, jotka on prioriteettilistalla ylempänä.

Vierailija kirjoitti:

Tein joskus tietoisen päätöksen, etten arvioi luotettavuutta ulkonäön perusteella. Ja se on mielestäni toiminut, keskityn paljon enemmän millainen henkilö on sisältä. Oli sitten kravatti tai crocsit

Olet aika kova, jos pystyt näkemään toisten sisimpään. Iso käsi!

Millanen ponnari ohueen tukkaan pitää sitten laittaa?

Nimim. erittäin ohuet hiukset

Mietin joskus, että miksi koen etäisyyttä usein muihin naisiin? Tämän palstan keskusteluja lukiessa ymmärrän paremmin miksi...

Vierailija kirjoitti:

Millanen ponnari ohueen tukkaan pitää sitten laittaa?

Nimim. erittäin ohuet hiukset

Jokin sellainen kampaus, joka ei korosta ohuutta entisestään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No katsos kaikki ei ole kiinnostuneita tuollasista jutuista eikä tarvitsekaan.

Ulkonäkö on kenties se tärkein instrumentti elämässä, työssä ja parisuhteessa.

Jos ulkonäkö on ok ja puhdas, niin kyllä muut instrumentit on aina tärkeämpiä. Ei kukaan halua olla tekemisissä tyylikkään mutta tyhmän ja ilkeän ihmisen kanssa. No ehkä muut tyhmät, ilkeät ja pinnalliset.

No mutta kahdesta muuten yhtä hyvästä se edustavampi usein voittaa, ellei rekrytoijalla ole itsetunto-ongelmia.

Ja se edustavuus voi olla täysin subjektiivista. Aina kahdesta yhtä vahvasta toinen voittaa jollakin syyllä ja jos on taidollisesti ja tiedollisesti kaksi yhtä vahvaa hakijaa, se ero on jokin juttu, joka vaan miellyttää rekrytoijaa enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäis olla joku tyyli?

Että ihmiset vois lokeroida sut johonkin. Punkkari, gootti, metro, business... En keksi muuta syytä, miksi pitäisi olla jonkin tyyli. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi tyyli? Tyyli on joka tapauksessa olemassa halusi tai ei. Tyyli lähettää viestiä. Samalla rahalla ja melkein samalla vaivalla saa astetta paremman tyylin, siksi.

Paremman tyylin? Kenen mielestä?

Mikä on tyylien paremmuusjärjestys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä välitän, mutta en vaan pukeudu niinkuin 50v paituliavmamma tykkää

 

Kyllä mulla saa vatsaa näkyä pari senttiä vaikka olenkin ylipainoinen, jos vain alaosa on isompi ja tilanne oikea. Mulla on myös ripsienpidennykset ja värjätyt hiukset, vaikka nekin on varmasti tosi wt ja junttia. Ja ai kamala töissä käytän työvaatteita 

Hauska kommentti, koska ajattelin juuri noita paitulimammoja aloitukseni kohdalla  yhtenä tyylittömyyden esimerkkinä.

AP

Entä jos se paituli on juuri kyseisen "mamman" tyyli? Hän tuntee itsensä kauniiksi ja itsevarmaksi paituli päällä. Miksi se tyyli ei kelpaa sinulle? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole kovin pinnallinen.

Minusta on maailman typerin olettamus, että ihminen olisi pinnallinen, jos panostaa pukeutumiseen ja ulkonäköön. Ja siinä on muutenkin ikävän negatiivinen klangi.

Melkein missä tahansa muussa maassa huoliteltu ulkonäkö kuuluu normaaliin arkeen ja tapakasvatutukseen. Se mikä muualla on hyvätapaista on täällä monen mielestä pinnallista. Kertonee ihan riittävästi suomalaisesta kulttuurista. Mutta onneksi tämä idiotismi on vähenemään päin ja oikeasti nuoret ja nuoret aikuiset kyllä panostavat ainakin isommissa kaupungeissa ja niiden liepeillä siihen minkä näköisenä ovesta poistuvat. 

Missä menee raja huolitellun ulkonäön ja huolittelemattoman ulkonäön välillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että on rentoa pukeutumista. Raha voi estää joskus pukeutumista. Myös jos ei löydy sopivaa.

Rento voi olla myös tyylikäs. Huomaa, ettei osa edes ymmärrä mistä keskustelussa puhutaan. Tyylikäs ei ole automaattisesti jotain todella epämukavaa eikä rento jotain 20v vanhaa rytkyä, joka on kaivettu päälle, kun on haluttu mukava asu.

Esim. pellavahousut ja toppi voi olla todella tyylikäs yhdistelmä ja on silti todella rento asu. Samoin athleisure-tyylistä löytyy paljon rentoa ja mukavaa, mutta tyylikästä. Kun laittaa Google cozy stylish outfits löytää hirveän määrän kivoja asuja, jotka taatusti ovat rentoja.

Kyse on vain siitä, että kaikkia ei vaan kiinnosta. Ei mistään rento vs. tyylikäs vastakkain asettelusta.

Paitsi, että sama asu näyttää tyylikkäältä yhdellä, muttei toisella. Henkilökohtaisesti yleisesti ne vaatteet, joista itse pitäisin ei sovi mulle yhtään ja ne vaatteet, jotka mulle sopii, ei tuota mulle mitään iloa, ovat kalliita tai ovat mielestäni epäkäytännöllisiä. Menen mukavuus edellä tästä syystä.

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen pääasiassa kotitoimistosta käsin ja kotona käytän elinkaarensa loppupuolella olevia vaatteita. Aamuisin vien kuitenkin lapsen autolla päivähoitoon ja en todellakaan viitsi pynttäytyä sen keikan tähden. Tukka on silloin sekaisin ja päällä saattaa olla reikäinen pieneksi jäänyt T-paita, jossa on remonttihommista jääneitä maalitahroja. Jalassa on crocsit ja jotkut kotihousut. Ei voisi vähempää kiinnostaa jos joku pahoittaa mielensä sen takia. Toimistolle ja muuten ulos mennessäni toki valitsen siistimpää vaatetta päälle, laitan hiukset jne. mutta yleisesti en panosta ulkonäkööni juuri minimiä enempää.

Eniten ihmetyttää ne nuoret naiset jotka tälläävät naamansa viimeisen päälle ja sitten vetävät jalkaan jotkut virttyneet pieruverkkarit. Kauhea vaiva ja sitten kuitenkin nukkavieru lopputulos.

Tästä syystä en itsekään panosta minimiä enempää. En osaa, niin en osaa. Kauhea vaiva ja siltikin nukkavieru lopputulos.

Näin syömishäiriöisenä olen kateellinen ihmisille, jotka pystyvät pitämään esim. napapaitoja vaikkei vatsa olisi litteä. Ap:lle sanoisin, että ei ole mikään objektiivinen luonnonlaki, että suurempi määrä rasvaa kehossa näyttää epäviehättävältä. Se liittyy meidän ajan ja kulttuurin kauneusihanteisiin, jotka ollaan sisäistetty ja opittu. Niitä voi siis myös muuttaa.

Itse toivoisin enemmän kuin mitään muuta, että pääsisin yli ajatuksesta, että vain laihana voin olla kaunis ja puketua tietynlaisiin vaatteisiin. Minäkin siis ihmettelen ihmisiä, jotka pukeutuvat epäimartelevasti, mutta samalla tahtoisin pystyä samaan. Tällaiset aloitukset lisää syömishäiriöajattelua ja vahvistaa laihdutuskulttuuria. Jospa jätettäisiin ne muiden kehot rauhaan ja pyrittäisiin siihen, ettei soimattaisi niitä - edes ajatuksissamme. En usko, että tekee kenellekään hyvää arvostella toisten kehoja, vaikkei sitä tekisi ääneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No katsos kaikki ei ole kiinnostuneita tuollasista jutuista eikä tarvitsekaan.

Ulkonäkö on kenties se tärkein instrumentti elämässä, työssä ja parisuhteessa.

Kyllä se on äly.

Kertoisitko, miten tuo äly näkyy ulos?

No yleensä siitä, mitä päästää suustaan ulos. Miten kohtelee muita.