Kyllä jankuttajat on yksi raivostuttavimmista ihmistyypeistä
Yhtä ainuttakaan asiaa ei voi käsitellä max. kymmenessä minuutissa. Joka. Ikiseen. Asiaan. tartutaan ja sama levy pyörii päivästä toiseen, viikosta toiseen, pahimmillaan jopa VUODESTA TOISEEN. Tunnen kuinka jokainen lihas naamasta lähtien kiristyy raivosta, kun se sama hokema alkaa taas!!! hermot ihan riekaleina tällaisten kanssa. Ei hetken rauhaa ilman JANKUTUSTA!!!!!!!
Kommentit (42)
Jep. On se outoa kuin joku jaksaa jankata. Mutta siitä selviää kun vain ohittaa, ohikävelee ja suhtautuu välinpitämättömästi koko jankkaukseen.
Ei voi jos jankkaaja on perheenjäsen kuten äitini. Hermot menee.
Ja noi up-tyypit, minuuttia aiemmin joku vastannut niin up! JA 0/5 ja Linkki?
JA mitä vielä? Löytyykö lisää?
Vierailija kirjoitti:
Jep. On se outoa kuin joku jaksaa jankata. Mutta siitä selviää kun vain ohittaa, ohikävelee ja suhtautuu välinpitämättömästi koko jankkaukseen.
Minua alkaa raivostuttamaan niin paljon, etten pysty vain ohittamaan asiaa. Jankuttaja osaa mainiosti muistutella ihmisiä heidän ongelmistaan, ihan vaikka päivittäin ja monta kertaa päivässä. Lopulta ei saa itse hetken rauhaa stressiltä, kun yksi on KOKO AJAN muistuttelemassa siitä mitä kaikki voi mennä pieleen ja miten milloinkin "pitäisi" toimia 🤬🤬
Sitten kun asiasta ärähtää, saattaa jankkaus loppua hetkeksi. Kohta sama levy alkaa pyörimään TAAS. Sanasta sanaan, AINA SAMAA. Vtttttu että hajoaa pää!!!!
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun asiasta ärähtää, saattaa jankkaus loppua hetkeksi. Kohta sama levy alkaa pyörimään TAAS. Sanasta sanaan, AINA SAMAA. Vtttttu että hajoaa pää!!!!
Nauhoita ja soita sille sitä jankkausta!
Eikö takertuja ole pahempi joskus kuin jankkaaja. Jos sanot jotain, se keksii aina jotain negatiivista ja kritisoi.
Olen kasvanut jankuttavassa perheessä ja se oli kamalaa!!!
Omassa perheessäni käsitellään asiat selviksi ja sillä sipuli.
Sitten ne alkaa vielä mölisemään että minulla olisi jotain mielenterveysongelmia, kun hermot menee siihen jankuttamiseen. Pitkän aikaa elämä soljuu kuin tanssi ilman jankkaajaa ja sitten kun jankkaaja tulee kuvioihin jankkaamaan ja menetän hermoni, niin olen heti joku ongelmainen vaikka tämä jankkaaja on minulle myrkkyä.
Vierailija kirjoitti:
Sitten ne alkaa vielä mölisemään että minulla olisi jotain mielenterveysongelmia, kun hermot menee siihen jankuttamiseen. Pitkän aikaa elämä soljuu kuin tanssi ilman jankkaajaa ja sitten kun jankkaaja tulee kuvioihin jankkaamaan ja menetän hermoni, niin olen heti joku ongelmainen vaikka tämä jankkaaja on minulle myrkkyä.
Siis jankkaa itsekseen jotain monologia tuntitolkulla? Vai onko tämä väittelyä, jossa itse jankkaat takaisin, jolloin sinäkin olet jankkaaja.
On olemassa ihmisiä joille elämä on yhtä pelkoa. Pelätään ja kauhistellaan onnettomuuksia ja sairauksia. Puhutaan niistä kaiken aikaa miten sille ja sille kävi näin ja mitkä riskit on missäkin. Se on raskasta jankkausta. Toinen on työkaverit jotka jankkaavat miten raskasta töissä on. Vaikka olisikin niin se ei auta että latistetaan mieli ja asennekin siihen samaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten ne alkaa vielä mölisemään että minulla olisi jotain mielenterveysongelmia, kun hermot menee siihen jankuttamiseen. Pitkän aikaa elämä soljuu kuin tanssi ilman jankkaajaa ja sitten kun jankkaaja tulee kuvioihin jankkaamaan ja menetän hermoni, niin olen heti joku ongelmainen vaikka tämä jankkaaja on minulle myrkkyä.
Siis jankkaa itsekseen jotain monologia tuntitolkulla? Vai onko tämä väittelyä, jossa itse jankkaat takaisin, jolloin sinäkin olet jankkaaja.
Minä en jankkaa. Jankkaaja joka ikinen kerta kaivelee ne ns. käsitellyt asiat taas esille ja haluaa niistä jankata. Se tuo lisä-ärsytykset päälle kun tätä jankkaajaa ei voi pitää edes luotettavana niin että asiat olisi käsitelty vaikka niin väittää. Ne ei koskaan ole käsitelty.
Vierailija kirjoitti:
On olemassa ihmisiä joille elämä on yhtä pelkoa. Pelätään ja kauhistellaan onnettomuuksia ja sairauksia. Puhutaan niistä kaiken aikaa miten sille ja sille kävi näin ja mitkä riskit on missäkin. Se on raskasta jankkausta. Toinen on työkaverit jotka jankkaavat miten raskasta töissä on. Vaikka olisikin niin se ei auta että latistetaan mieli ja asennekin siihen samaan.
Juuri näin. Sitten sanotaan, että en minä mitään manaa, en minä mitään sellaista, mutta oikeasti, sinulle voi tapahtua näin, noin ja vielä niin. Kannattaisi ihan oikeasti miettiä. En minä mitään negistele, mutta sinä voit joutua isoihin ongelmiin, sanonpahan vaan.
Tätä sitten vuodesta toiseen🤬🤬🤬
Vierailija kirjoitti:
On olemassa ihmisiä joille elämä on yhtä pelkoa. Pelätään ja kauhistellaan onnettomuuksia ja sairauksia. Puhutaan niistä kaiken aikaa miten sille ja sille kävi näin ja mitkä riskit on missäkin. Se on raskasta jankkausta. Toinen on työkaverit jotka jankkaavat miten raskasta töissä on. Vaikka olisikin niin se ei auta että latistetaan mieli ja asennekin siihen samaan.
Mitä riskejä?
Emme osaa enää keskustella missään: Twitterissä, sanomalehdissä, Facebookissa, koululuokissa, baarissa tai julkisessa saunassa. Raja pätemisen ja keskustelun välillä on hämärtynyt. Olemme alkaneet keskustella toistemme ohi. Ikään kuin jokainen keskustelu olisi sota, josta selviää vain yksi voittaja.
Tiedän ihmistyypin joka ei osaa pitää turpaansa kiinni, vaan oksentaa ja oksentaa koko ajan toisen niskaan inhottavaa ja sietämätöntä p**kaansa vuodesta toiseen. Lapsuudesta aikuisuuteen, aina siihen saakka kunnes vihdoin kuolee ja vaikenee vihdoin ja viimein.
Tuollainen ihminen on myrkyllinen ja sairastuttaa läheisensä. Sitten ihmettelee kun toinen on rikki, että miksi olet tuommoinen miksi? Mikä SINUSSA on nyt vialla, minähän vaan ihmettelen. Minä en mitään väärää tee, kun minä vaan ihmettelen.
Hitto kun nuo "minä vaan ihmettelen" ihmiset ovat raivostuttavia.
En voi heidän kanssaan viettää aikaa. Ihmetelkööt yksinänsä miksi en siedä heitä.
Vierailija kirjoitti:
Emme osaa enää keskustella missään: Twitterissä, sanomalehdissä, Facebookissa, koululuokissa, baarissa tai julkisessa saunassa. Raja pätemisen ja keskustelun välillä on hämärtynyt. Olemme alkaneet keskustella toistemme ohi. Ikään kuin jokainen keskustelu olisi sota, josta selviää vain yksi voittaja.
Eduskunnassa. Millä tahansa normaalilla työpaikalla kansanedustajien käytös olisi mielisairasta. Ensin kaikille tulisi hoitoonohjaus. Sen jälkeen potkut.
hahahahah