Apteekissa asioimisen yksityisyydensuoja, mitä kokemuksia ja mielipiteitä herättää?
Tämä on herkkä aihe etenkin monille psyykepuolen lääkkeitä käyttäville. Ymmärrän, eikä minuakaan henkilökohtaisesti haittaa, jos muut asiakkaat kuulevat esimerkiksi verenpaine- tai kipulääkityksestäni, mutta harvempi haluaa muiden ihmisten kuulevan vaikkapa hiv,- psykoosi- tai peräpukama lääkityksistään, eli lääkkeidenkin osalta on eroja.
Samoin suuri ero on mielestäni siinä, asioidaanko suuren kaupungin vai pienen pitäjän apteekissa: suuren kaupungin apteekissa on epätodennäköisempää, joskaan ei mahdotonta, törmätä tuttuihin, eikä vieraiden asiat muutenkaan kiinnosta ehkä aivan samalla tavalla, mutta pienten paikkakuntien apteekkien kautta juorut voivat lähteä liikkeelle.
Joku vetoaa tietenkin siihen, ettei minua lainkaan haittaa jos joku kuulee lääkityksestäni ja sehän on erinomainen asia, kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä avoimia. Mutta tahtoisitko kertoa muiden kuullen myös taloustilanteestasi, seksielämästäsi tai muista intiimeistä yksityisasioistasi? Useimmilla ihmisillä on jokin raja, jota he eivät halua ylittää muiden kuullen. Useimmille se on varmasti myös ns leimaavien lääkkeiden käyttäminen. Tiedän, ihanneyhteiskunnassa ketään ei leimata lääkkeiden käytön takia, mutta emme vielä aivan elä sellaisessa ihanneyhteiskunnassa.
Yksityisyyden kunnioittaminen apteekissa voisikin aloittaa käytännön toimista, kuten selkeiden, yksityisten alueiden luomisesta reseptilääkkeiden noutoon. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi erillisten palvelupisteiden järjestämistä tai äänieristettyjä tiloja, joissa asiakas voi keskustella farmaseutin kanssa rauhassa. Toinen vaihtoehto on järjestää toimiva sähköinen asiointi ja sen kautta lääkkeiden nouto apteekin noutolokerosta tai kotiinkuljetuksella. Kaikki eivät tosin vielä osaisi sitä hyödyntää.
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse näen eniten ongelmana sen, että farmaseutit kuuluttavat kovaan ääneen lääkkeitä, jota asiakas on hakemassa. Lääkkeiden haku nykyisellä toimintatavalla voisi toimia pelkästään sillä muutoksella, että farmaseutit itse vaikuttavat siihen, miten puhuvat. Arkaluontoisten lääkkeiden kohdalla ei ole pakko kailotta mihin vaivaan lääkettä otetaan. Kyllä asiakas sen itsekin tietää. Asioinnin voi hoitaa sanomatta lääkkeen nimeä, mutta ennen kaikkea farmaseutit voisivat puhua tavallisella äänellä eikä kailottaa kaikkea koko apteekin kuultavaksi.
Missä ja milloin noin käy? Tässä kylässä on melko pieni apteekki, mutta lääkkeitten nimiä ei ääneen kuuluteta. Ne tulevat automaattisesti tiskin takana olevaan lokeroon, ennen sitä työntekijä kävi hakemassa ne jostakin laatikosta.
Pakkohan se lääkkeen nimi on sanoa, eihän se farmaseutti niitä muuten voi antaa. Nimillä on myös pakko puhua jos farmaseutti kysyy haluaako sen vaihtaa johonkin toiseen jne.
Ei siellä apteekissa tarvi lääkkeen nimeä ääneen lausua.
Minä kirjoitan lapulle mitä lääkkeitä otan, annan Kela-kortin ja sen lapun farmaseutille. Kun vuoronroni asioida tulee.
Usein ei vaihdeta sanaakasn farmaseutin kanssa. Pyydän jo siinä läälepakkauisille pusdin
Saan sitten sen laskun, jonka kanssa menen kassalle jonottamaan.
Ja se on siinä. Se apteekkiasiointi. Minulla on useita lääkkeitä, verenpaineesta, reumaan, psoriin ja lääkärin määräämä särkylääke.
Vierailija kirjoitti:
Käyttämässäni apteekissa vuoroaan reseptilääkkeille odottavat asiakkaat istuvat alle 2m. päässä palvelupisteistä. Kaikki kuuluu ja näky.
Kerran olin odottelemassa vuoroani ja palveltavana oli vanhempi nainen, hän sanoi ottavansa reseptillä olevan lääkkeen. Tiskin takana kuuluvasti kajautettiin otatteko tämän vaginavoiteen vaiko edullisemman. Asiakas vastasi hieman vaivautuneena ottavansa todellakin reseptin mukaisen lääkkeen.
Taas tiskin taka kajautettiin isoon ääneen, mutta tämä toinen vaginavoide olisi edullisempi. Asiakas sai kuitenkin mitä halusi, jäi vain myötänolostus sivullisellekin.
Henkilökunnalle on arkipäivää ja tavallista kaikki , asiakkaalle voi olla noloa ja ainutkertaistakin.
Ei tarvitsisi kailottaa koko saliin kaikkea.
Vanhuksista osa ei kuule mitään ja osa ei ymmärrä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ei siellä apteekissa tarvi lääkkeen nimeä ääneen lausua.
Minä kirjoitan lapulle mitä lääkkeitä otan, annan Kela-kortin ja sen lapun farmaseutille. Kun vuoronroni asioida tulee.
Usein ei vaihdeta sanaakasn farmaseutin kanssa. Pyydän jo siinä läälepakkauisille pusdin
Saan sitten sen laskun, jonka kanssa menen kassalle jonottamaan.
Ja se on siinä. Se apteekkiasiointi. Minulla on useita lääkkeitä, verenpaineesta, reumaan, psoriin ja lääkärin määräämä särkylääke.
Niin on mullakin paljon lääkkeitä ja nimillä on pakko puhua. Eikä täällä ole kun se yksi kassa missä asioidaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse näen eniten ongelmana sen, että farmaseutit kuuluttavat kovaan ääneen lääkkeitä, jota asiakas on hakemassa. Lääkkeiden haku nykyisellä toimintatavalla voisi toimia pelkästään sillä muutoksella, että farmaseutit itse vaikuttavat siihen, miten puhuvat. Arkaluontoisten lääkkeiden kohdalla ei ole pakko kailotta mihin vaivaan lääkettä otetaan. Kyllä asiakas sen itsekin tietää. Asioinnin voi hoitaa sanomatta lääkkeen nimeä, mutta ennen kaikkea farmaseutit voisivat puhua tavallisella äänellä eikä kailottaa kaikkea koko apteekin kuultavaksi.
Missä ja milloin noin käy? Tässä kylässä on melko pieni apteekki, mutta lääkkeitten nimiä ei ääneen kuuluteta. Ne tulevat automaattisesti tiskin takana olevaan lokeroon, ennen sitä työntekijä kävi hakemassa ne jostakin laatikosta.
Pakko
Sen voi kirjoittaa lapulle, sen lääkkeen nimen. Minä en edes osaisi lausua vaikeita lääkkeidrn nimiä oikein
Mutta olenkin jo vanhempi ihminen, enkä osaa kieliä muutenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse näen eniten ongelmana sen, että farmaseutit kuuluttavat kovaan ääneen lääkkeitä, jota asiakas on hakemassa. Lääkkeiden haku nykyisellä toimintatavalla voisi toimia pelkästään sillä muutoksella, että farmaseutit itse vaikuttavat siihen, miten puhuvat. Arkaluontoisten lääkkeiden kohdalla ei ole pakko kailotta mihin vaivaan lääkettä otetaan. Kyllä asiakas sen itsekin tietää. Asioinnin voi hoitaa sanomatta lääkkeen nimeä, mutta ennen kaikkea farmaseutit voisivat puhua tavallisella äänellä eikä kailottaa kaikkea koko apteekin kuultavaksi.
Missä ja milloin noin käy? Tässä kylässä on melko pieni apteekki, mutta lääkkeitten nimiä ei ääneen kuuluteta. Ne tulevat automaattisesti tiskin takana olevaan lokeroon, ennen sitä työntekijä kävi hakemassa ne jostakin laatiko
Joojoo, voi kirjoittaa lapulle mutta jos farmaseutti kysyy jotain niin hiljaako pitäis olla?? Pakkohan niistä lääkkeistä on toisinaan keskustella. Lääke voi olla loppu tai niistä on halvempi vaihtoehto jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse näen eniten ongelmana sen, että farmaseutit kuuluttavat kovaan ääneen lääkkeitä, jota asiakas on hakemassa. Lääkkeiden haku nykyisellä toimintatavalla voisi toimia pelkästään sillä muutoksella, että farmaseutit itse vaikuttavat siihen, miten puhuvat. Arkaluontoisten lääkkeiden kohdalla ei ole pakko kailotta mihin vaivaan lääkettä otetaan. Kyllä asiakas sen itsekin tietää. Asioinnin voi hoitaa sanomatta lääkkeen nimeä, mutta ennen kaikkea farmaseutit voisivat puhua tavallisella äänellä eikä kailottaa kaikkea koko apteekin kuultavaksi.
Missä ja milloin noin käy? Tässä kylässä on melko pieni apteekki, mutta lääkkeitten nimiä ei ääneen kuuluteta. Ne tulevat automaattisesti tiskin takana olevaan lokeroon, ennen sitä työntekijä kävi hakemassa ne jostakin laatikosta.
Pakko
Mistä ne muut asiakkaat, sivulliset tietävät, minkä niminen lääke, mihinkin vaivaan on.
Eivät ne lääkkeiden voi perustella, mitä sinä sairastat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse näen eniten ongelmana sen, että farmaseutit kuuluttavat kovaan ääneen lääkkeitä, jota asiakas on hakemassa. Lääkkeiden haku nykyisellä toimintatavalla voisi toimia pelkästään sillä muutoksella, että farmaseutit itse vaikuttavat siihen, miten puhuvat. Arkaluontoisten lääkkeiden kohdalla ei ole pakko kailotta mihin vaivaan lääkettä otetaan. Kyllä asiakas sen itsekin tietää. Asioinnin voi hoitaa sanomatta lääkkeen nimeä, mutta ennen kaikkea farmaseutit voisivat puhua tavallisella äänellä eikä kailottaa kaikkea koko apteekin kuultavaksi.
Missä ja milloin noin käy? Tässä kylässä on melko pieni apteekki, mutta lääkkeitten nimiä ei ääneen kuuluteta. Ne tulevat automaattisesti tiskin takana olevaan lokeroon, ennen sitä työntekijä kävi hakemassa ne jostakin laatiko
No itse ainakin tunnistan lääkkeiden nimet että mihin vaivaan tarkoitettu.
Itse olen pannut merkille, miten maksusitoumus-asiakkaiden lääkeasiat huudetaan suurella äänellä - ikäänkuin ymmärryksessäkin olisi puutteita, eikä ainoastaan maksukyvyssä. Ei jää epäselväksi, kuka ei maksa itse lääkkeitään.
Just maanantaina apteekissa ihmettelin samaa
Noin 6 palvelutiskiä, parin metrin päässä tuolit, missä odotettiin palvelua. Koko odottava rivistö kuuli kaikkien kuuden asiakkaan asiat.
Iso apteekki, olis järjestelyllä saatu odottavat hiukan kauemmas. Käsikauppatavaraa oli paljon
Vierailija kirjoitti:
Itse olen pannut merkille, miten maksusitoumus-asiakkaiden lääkeasiat huudetaan suurella äänellä - ikäänkuin ymmärryksessäkin olisi puutteita, eikä ainoastaan maksukyvyssä. Ei jää epäselväksi, kuka ei maksa itse lääkkeitään.
Ei minulla. Yleensä eivät edes sano mitään sitoumuksesta. Välillä tuntuu, että suorastaan kilpailevat, kuka saa minut riesakseen, kun muista asiakkaista ei tiedä, yrittävätkö ryöstää tai muuten riehua. Välillä on parikin vartijaa paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siellä apteekissa tarvi lääkkeen nimeä ääneen lausua.
Minä kirjoitan lapulle mitä lääkkeitä otan, annan Kela-kortin ja sen lapun farmaseutille. Kun vuoronroni asioida tulee.
Usein ei vaihdeta sanaakasn farmaseutin kanssa. Pyydän jo siinä läälepakkauisille pusdin
Saan sitten sen laskun, jonka kanssa menen kassalle jonottamaan.
Ja se on siinä. Se apteekkiasiointi. Minulla on useita lääkkeitä, verenpaineesta, reumaan, psoriin ja lääkärin määräämä särkylääke.
Niin on mullakin paljon lääkkeitä ja nimillä on pakko puhua. Eikä täällä ole kun se yksi kassa missä asioidaan.
Eihän niitä reseptilääkkeitä kassalla näytetä vaan farmaseutin antama lappunen .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siellä apteekissa tarvi lääkkeen nimeä ääneen lausua.
Minä kirjoitan lapulle mitä lääkkeitä otan, annan Kela-kortin ja sen lapun farmaseutille. Kun vuoronroni asioida tulee.
Usein ei vaihdeta sanaakasn farmaseutin kanssa. Pyydän jo siinä läälepakkauisille pusdin
Saan sitten sen laskun, jonka kanssa menen kassalle jonottamaan.
Ja se on siinä. Se apteekkiasiointi. Minulla on useita lääkkeitä, verenpaineesta, reumaan, psoriin ja lääkärin määräämä särkylääke.
Niin on mullakin paljon lääkkeitä ja nimillä on pakko puhua. Eikä täällä ole kun se yksi kassa missä asioidaan.
Eihän niitä reseptilääkkeitä kassalla näytetä vaan farmaseutin antama lappunen .
Etkö ymmärrä? Täällä on se yksi kassa missä asioidaan. Siinä yhdellä kassalla hoidetaan kaikki.
Voi miten lapsellista väkeä olette! Ketään ei kiinnosta teidän vaivanne pätkääkään, kuvittelette vaan olevanne niiiin kiinnostavia ja tärkeitä,
Vierailija kirjoitti:
Itse näen eniten ongelmana sen, että farmaseutit kuuluttavat kovaan ääneen lääkkeitä, jota asiakas on hakemassa. Lääkkeiden haku nykyisellä toimintatavalla voisi toimia pelkästään sillä muutoksella, että farmaseutit itse vaikuttavat siihen, miten puhuvat. Arkaluontoisten lääkkeiden kohdalla ei ole pakko kailotta mihin vaivaan lääkettä otetaan. Kyllä asiakas sen itsekin tietää. Asioinnin voi hoitaa sanomatta lääkkeen nimeä, mutta ennen kaikkea farmaseutit voisivat puhua tavallisella äänellä eikä kailottaa kaikkea koko apteekin kuultavaksi.
Tämä! Asiakaspalvelukoulutusta heille! Itse olen yrittänyt vähentää tuota isoon ääneen kulutusta sillä että leikkaan lääkelaatikoista nimet ja annan ne myyjälle. Siitä huolimatta heidän täytyy ne isoon ääneen tavata koneelle naputellessa. Miksi? Joskus teen listan paperille jos tarvitsee kerralla useampia ostaa. Ei ole edes mitään noloja sairauksia (vain verenpaine, kilpirauhasen vajaatoiminta) mutta en silti halua niitä kuulutettavan. Miten tämä on niin mahdotonta ymmärtää apteekeissa?
Terveyskeskuksessa oli samanlainen luukku systeemi vielä muutama vuosi sitten ja nyt erillinen huone jossa terveysasioita selvittää.
Vierailija kirjoitti:
Voi miten lapsellista väkeä olette! Ketään ei kiinnosta teidän vaivanne pätkääkään, kuvittelette vaan olevanne niiiin kiinnostavia ja tärkeitä,
Voi kuule, tervetuloa pikkukylään missä juorutaan kaikki lääkkeistä lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvassa apteekissa on mahdollista mitään äänieristettyjä tiloja järjestää.
Kyllä voi, rahaa se maksaa.
Ihan kuin jossain pikkukylässä olisi sellaisia rakennuksia apteekkareille tarjolla, joihin tuollaisia pykätä. Ihmiset haluavat apteekeista jotain Mehiläisen kaltaisia paikkoja vastaanottohuoneineen. Siihen ei yksikään apteekkari pysty.
No ihan hyvin pystyy pienimpäänkin tekemään, yksi koppi riittää. Kyllä apteekkareilla rahaa riittää, on nähty.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tympeä asioida pikkukylän apteekissa kun muut asiakkaat seisovat metrin päässä ja kuulevat kaiken.
En minä ainakaan lääkkeiden nimien perusteella osaa sanoa mikä viereisen tiskin Seppoa vaivaa. Ihan hepreaa nuo lääkkeiden nimet.
Ei mun apteekissa seiso kukaan takana kuuloetäisyydellä. Odotustila on kauempana ja siihen väliin on fiksusti laitettu vitamiinihyllyjä.
Ihan kuin jossain pikkukylässä olisi sellaisia rakennuksia apteekkareille tarjolla, joihin tuollaisia pykätä. Ihmiset haluavat apteekeista jotain Mehiläisen kaltaisia paikkoja vastaanottohuoneineen. Siihen ei yksikään apteekkari pysty.