Kun kaksi ainokaista aikuista menee yhteen ja saa lapsia. Niin lapsilla ei oo serkkuja, tätejä tai setiä.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Eipä myöskään tule perintöriitoja eikä kinaa mökkivuoroista.
No eipä niitä yleensä muutenkaan serkkujen, tätien ja setien kanssa tule.
Mun lapsella on tuo tilanne. Ei ole edes sisaruksia. (Tuli vaan keakenmenoja)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs ongelma siinä on?
Suvusta saa tukea, apua ja turvaa. -eri
Meillä lähimmätkin sukulaiset asuvat 6000 km päässä. Eipä heistä ole paljon tukea, apua ja turvaa.
Teillä on poikkeuksellinen tilanne. Useimmilla suku asuu hyvinkin lähellä, samassa kunnassa tai sitten lähikaupungissa.
Ja paskat on. Ei yhtää sukulaista lähelläkään kun kaikki muuttaneet sinne tänne. Ja tämä on hyvin normaalia.
Juuri näin - meilläkin.
Minulla ei ole yhtään serkkua, tätiä, setää tai enoa. Ei se miltään tuntunut. Oikeastaan ihmettelin, kun naapuriin tuli kylään perhe ja heillä oli yhteinen mummu. Meidän mummu oli vain meidän, ei muiden.
Näin on. Ja tekevät vain yhden lapsen, jolloin ei ole siseruksiakaan. Ei tule itse koskaan tädiksi, eikä sedäksi, ja vanhempien kuollessa, ei välttämättä jää ketään sukulaisia lähipiiriin.
Se on ehkä yksi huolestuttava piirre, tässä nykyajan 1-lapsisessa kulttuurissa.
Meidän kahdella lapsella on kaksi enoa ja yksi serkku. Onneksi tuolla lasten serkulla on kaksi serkkua (eli meidän lapset) sekä täti, eno ja setä. Pieneksi käy suku tältä osin.
Itsellä oli pienenä 5 enoa, 6 tätiä, 3 setää ja yli 30 serkkua. Heidän kaikkien kanssa olimme jollain tasolla tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs ongelma siinä on?
Suvusta saa tukea, apua ja turvaa. -eri
Ei saa olettaa pätee myös tässä tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan niillä kuitenkin mummot ja papat.
Harvan mummot tai papat on kovin kauaa elossa
Kyllä ne yleensä ovat vuosikymmeniä elossa lastenlapsen syntymän jälkeen.
Etenki jos suorittavan kantahämäläisen persepanon .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä myöskään tule perintöriitoja eikä kinaa mökkivuoroista.
No eipä niitä yleensä muutenkaan serkkujen, tätien ja setien kanssa tule.
Kyllä monesti tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan niillä kuitenkin mummot ja papat.
Harvan mummot tai papat on kovin kauaa elossa
Kyllä ne yleensä ovat vuosikymmeniä elossa lastenlapsen syntymän jälkeen.
Äitini isä on kuollut 15 vuotta ennen syntymääni. Oli tosin nuori mies kuollessaan, kuitenkin,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan niillä kuitenkin mummot ja papat.
Harvan mummot tai papat on kovin kauaa elossa
Kyllä ne yleensä ovat vuosikymmeniä elossa lastenlapsen syntymän jälkeen.
Äitini isä on kuollut 15 vuotta ennen syntymääni. Oli tosin nuori mies kuollessaan, kuitenkin,
Mitä sitten? Suurimmalla osalla isovanhemmat ovat elossa pitkään.
Olen miettinyt. Itselläni ei ole lapsia eikä välttämättä tulekaan. Kaksi sisarusta on ja serkkuja paljon. Suku on siis kohtuullisen suuri ja henkilökohtaisesti pidän sitä hyvänä asiana.
Tuttavani on ainoa lapsi. Hänen puolisonsa on myös ainoa lapsi. Ja heillä on yksi lapsi. Minun mielestäni tämä kuulostaa surulliselta mutta toisaalta on ihan mahdollista että tuota sisaruksetonta ja serkutonta lasta asia ei yhtään häiritse. Ja on hänelle toisaalta tulossa perintöä paljon kun perii paitsi vanhempansa niin myös isovanhempansa molemmilta puolilta.
Isäni oli 5-lapsisesta perheestä, äitini 6-lapsisesta. Kaikilla vanhempieni sisaruksilla on lapsia, joten minulla on paljon serkkuja. Jotkut ovat läheisiä, jotkut eivät. Varsinkin isäni kuoltua yhteys isänpuoleisiin serkkuihini (6) on lähes tyystin katkennut, mutta monien äidinpuoleisten (11) kanssa on edelleen yhteyttä ja mukavat välit. Tähän vaikuttaa se, että äitini sisaruksilla oli mökit lähekkäin ja nyt mökit on siirtyneet enimmäkseen seuraavalle sukupolvelle. Olen siis monen serkkuni mökkinaapuri edelleen. Lapsina meillä oli huikean kivaa, kesällä oltiin tosi paljon mökeillä ja leikittiin yhdessä.
Minusta on kyllä todella mukavaa, että on tätejä, setiä, eno, serkkuja - ja myös oma sisko. Ja tiedän, että suvulta saan myös apua, jos tarvitsen.
Omilla lapsillamme on minun puoleltani kaksi serkkua, isänsä puolelta kahdeksan.