Miten jaksatte ihmisiä, jotka kehuskelevat jatkuvasti omilla jutuillaan?
Vietin hetken aikaa ihmisen kanssa, jolla ei ollut muuta puhuttavaa kuin se, että kuinka erinomainen ihminen hän on työssään ja kuinka iso palkka hänellä on. Toinen tuttavani taas jaksaa kehuskella lapsensa urheilullisuudella ja taitavuudella.
Ymmärrän kyllä, että tällaisistakin asioista voi mainita, mutta ihan hiton rasittavaa on se, jos ei osata puhua mistään muusta ja nuo aiheet otetaan esille joka yhteydessä.
Kommentit (7)
Olen itsekin ollut sellainen. Mies palautti takaisin maan pinnalle ja olen koittanut parantaa tapojani sen jälkeen. Ei se ole mukavaa kuultavaa, että puhuu itsestään, vaikka se ei olisi edes kehuskelua, niin itserakasta se silti on.
Ihan hyvin, jos minunkin juttuja kuunnellaan. Narsistin ikuista monologia en jaksa. Kivempi tuollaista kuitenkin on kuunnella kuin jotain vihaa vaikka
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin ollut sellainen. Mies palautti takaisin maan pinnalle ja olen koittanut parantaa tapojani sen jälkeen. Ei se ole mukavaa kuultavaa, että puhuu itsestään, vaikka se ei olisi edes kehuskelua, niin itserakasta se silti on.
Jaa miehesi on kieltänyt sinua puhumasta itsestäsi ja nyt olet maan matonen. Aikamoista, välillä kyllä miettii ovatko naiset ihan pimahtaneita
Ei kukaan jaksa kuunnella samoja juttuja. Itse yritän aina kysyä ja ohjaa asiaa muualle kun alkaa samat jorinaripuli.Että minkäs kirjan olet lukenut viime aikoina tai jotain muuta aivan erilaista, että sen ajatus katkeaisi. EI se aina auta, mutta hermo lepää pari minuuttia.
Ei minua haittaa, jos joku puhuu omista tai lastensa onnistumisista. Osaan olla tyytyväinen muiden puolesta. En siedä sellaisia ihmisiä, jotka haukkuvat niitä, jotka ovat poissa. Ennemmin positiivisuutta kuin negatiivisuutta minulle.
Vierailija kirjoitti:
Ei minua haittaa, jos joku puhuu omista tai lastensa onnistumisista. Osaan olla tyytyväinen muiden puolesta. En siedä sellaisia ihmisiä, jotka haukkuvat niitä, jotka ovat poissa. Ennemmin positiivisuutta kuin negatiivisuutta minulle.
Mua vitutti kuunnella jatkuvaa kehumista. Kuinka vanhemmilla on niin hienot ja tärkeät työt, lapset huippuja koulussa ja harrastuksissa. Kun vähän kyseenalaistin juttuja niin alkoi selittää nolona vähän toisenlaista tarinaa.
Luulevat että lapsista tulee huippu-urheilijoita ja lähtevät ulkomaille pelaamaan. Kysyinkin toiselta lapselta että onko hänestä kivaa harrastaa tuota lajia niin vastasi että ei kauheen kiva mutta ei saa lopettaa kun isä käskee treeneihin. Säälittävää, lapsi on vasta 13.
Kerroin tästä perheen äidille, hänen mukaansa lapsi ei ymmärrä omaa parasta.
No eihän niitä jaksakaan