Lue keskustelun säännöt.
Lukion aineet ovat ihan turhia suurin osa, miksi tätä systeemiä yhä pidetään yllä!??
02.07.2024 |
Vierailija kirjoitti:
Lukioissa pitäisi olla parempi opinto-ohjaus, että kannattaa oikeasti harkita tunnettua, hyväpalkkaista alaa, vaikka sydän veisi tutkimaan antiikin kreikkaa. Tai yliopistoille enemmän vastuuta, että annetaan realistiset näkymät alasta. Elämä on vaan kivempaa kun on vakaa työpaikka ja silloin voi sitten mennä vaikka avoimeen harrastamaan näitä harvinaisia aiheita.
ongelmana on juuri lukio , jossa tasapäistetään ihmisiä lukemaan ne tietyt perusaineet mitä on vuonna 1952 keksitty, lukion pitäisi ohjata jo johonkin oikeaan ammattiin ja olla yhdistetty ammattikouluun. ei niin että luetaan kirjoja ja tietoa ja sitten saadaan aikaan joku haave siitä että yliopisto on hyvä paikka jatkaa samaa paskaa. Lukion aineista suurin osa haihtuu kuin pieru saharaan. mitä järkeä on opetella kaikkea maantietoa ja biologiaa fysiikka matematiikkaa historiaa ja muuta 3 vuotta ja ulostaa kaikki TIETO ylioppilaskokeisiin. Mitä siitä on apua mihinkään?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion pitäisi olla kolmevuotinen valmentava jakso yliopisto-opintoihin, jonka jälkeen jatketaan yliopistoon. Siellä pitäisi saada keskittyä niihin aineisiin jotka omalla tavoitealalla on oleellisia. Nyt se on kolmevuotinen päivähoito sellaisten ihmisten mukuloille joiden ei ole syystä tai toisesta pakko ottaa taloudellista vastuuta itsestään täysi-ikäistyttyään ja joilla on lupa haaveilla loputtomiin.
Eiköhän se kolmevuotinen päivähoito sijaitse pikemminkin peruskoulun puolella. Yläasteella opitaan aivan käsittämättömän vähän, enemmänkin möyritään hormonimyrskyissä ja arvotaan elämän suuntaa.
Eikä siinä mitään pahaa, jokainen on ollut joskus nuori. Mutta oikeasti lukiota ei pidä moittia siitä että siellä haahuiltaisiin, sillä se on monelle ensimmäinen paikka, missä joutuu oikeasti opiskelemaan.
Kummasti vaan vanhassa keskikoulussa opittiin, vaikka saman ikäisiä sielläkin oltiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion pitäisi olla kolmevuotinen valmentava jakso yliopisto-opintoihin, jonka jälkeen jatketaan yliopistoon. Siellä pitäisi saada keskittyä niihin aineisiin jotka omalla tavoitealalla on oleellisia. Nyt se on kolmevuotinen päivähoito sellaisten ihmisten mukuloille joiden ei ole syystä tai toisesta pakko ottaa taloudellista vastuuta itsestään täysi-ikäistyttyään ja joilla on lupa haaveilla loputtomiin.
Eiköhän se kolmevuotinen päivähoito sijaitse pikemminkin peruskoulun puolella. Yläasteella opitaan aivan käsittämättömän vähän, enemmänkin möyritään hormonimyrskyissä ja arvotaan elämän suuntaa.
Eikä siinä mitään pahaa, jokainen on ollut joskus nuori. Mutta oikeasti lukiota ei pidä moittia siitä että siellä haahuiltaisiin, sillä se on monelle ensimmäinen paikka, missä joutuu oikeasti opiskelemaan.
Keskikoulu ei ollutkaan pakollinen. Sinne menivätkin nimenomaan juuri vaativammasta opiskelusta kiinnostuneet. Vähempään tyytyneet kävivät kansalaiskoulun ja sen jälkeen mahdollisesti ammattikoulun.
On aito ongelma, että tulevan alansa valinnut joutuu opiskelemaan lukiossa turhalta tuntuvia aineita. Hyvä ratkaisu voisi olla valinnaisuuden lisääminen. Vaikkapa tuleva insinööri voisi jättää ne historiat ja äidinkielet pois.
Vierailija kirjoitti:
On aito ongelma, että tulevan alansa valinnut joutuu opiskelemaan lukiossa turhalta tuntuvia aineita. Hyvä ratkaisu voisi olla valinnaisuuden lisääminen. Vaikkapa tuleva insinööri voisi jättää ne historiat ja äidinkielet pois.
Jos ei halua yleissivistystä, ei pidä mennä yleissivistävään koulutukseen eli lukioon. Niin yksinkertaista. Insinööriksi pääse ilman lukiota. Riittää että käy amiksen.
Kyllä omana aikani lukio oli niin turha turhake, ettei paremmasta väliä. Nykyisin onneksi lukion voi suorittaa nopeasti, yhdessä vuodessa, mutta silloin aikoinaan jo opetuksen hitaus oli sietämätöntä. Peruskoulusta ja lukiosta hyödyllisiä aineita ovat minulle olleet matematiikka, äidinkieli ja englanti. Muut ovat olleet lähes hyödyttömiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On aito ongelma, että tulevan alansa valinnut joutuu opiskelemaan lukiossa turhalta tuntuvia aineita. Hyvä ratkaisu voisi olla valinnaisuuden lisääminen. Vaikkapa tuleva insinööri voisi jättää ne historiat ja äidinkielet pois.
Sivistysmaissa insinöörit opiskelevat näitä vielä yliopistossakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aito ongelma, että tulevan alansa valinnut joutuu opiskelemaan lukiossa turhalta tuntuvia aineita. Hyvä ratkaisu voisi olla valinnaisuuden lisääminen. Vaikkapa tuleva insinööri voisi jättää ne historiat ja äidinkielet pois.
Jos ei halua yleissivistystä, ei pidä mennä yleissivistävään koulutukseen eli lukioon. Niin yksinkertaista. Insinööriksi pääse ilman lukiota. Riittää että käy amiksen.
Jos on mahdollisuus valita, palkkaan aina amitsun käyneen (diplomi)insinöörin lukiotaustaisen sijasta. Porukassani on tälläkin hetkellö muutama amistaustaisia ja kumma juttu juuri tällä sakilla ei mene sormi suuhun kun pitää tehdä softahommien lisäksi muutakin - embe-hommissa kun pitää osata käyttää mittalaitteita (muutakin kuin yleismittaria) ja rakentaa "työalustoja".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aito ongelma, että tulevan alansa valinnut joutuu opiskelemaan lukiossa turhalta tuntuvia aineita. Hyvä ratkaisu voisi olla valinnaisuuden lisääminen. Vaikkapa tuleva insinööri voisi jättää ne historiat ja äidinkielet pois.
Sivistysmaissa insinöörit opiskelevat näitä vielä yliopistossakin.
Niin. Jostain syystä ranskalaisen insinöörin osaaminen (sama kokemus duunivuosina) jää omastani mennen tullen. Tuli meinaan ihan henkkoht todettua kun tein keikkaa suht useasti muutaman vuoden ajan pitkin poikin Ranskaa.
Vierailija kirjoitti:
On aito ongelma, että tulevan alansa valinnut joutuu opiskelemaan lukiossa turhalta tuntuvia aineita. Hyvä ratkaisu voisi olla valinnaisuuden lisääminen. Vaikkapa tuleva insinööri voisi jättää ne historiat ja äidinkielet pois.
Lapseni juuri pääsi kuudennelta luokalta. Hän on nyt opiskellut historiaa kaksi vuotta ja käynyt peruskoulun oppimäärän mukaisen maailman ja Suomen historian 1700-luvun loppuun saakka. Autonomian ajasta nykypäivään mennään seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla. Yhdeksännellä ei enää historiaa olekaan.
Olisihan se aika vinhaa, jos ylioppilaaksi pääsisi suurimmaksi osaksi alakoulun tasoisilla historian opinnoilla. Mutta ehkei kuitenkaan. Enkä nyt ala enempää rautalangasta vääntää, miksi suurin osa alakoululaisista ei ihan vielä ole valmiita opiskelemaan maailmanhistorian syy-seuraussuhteita.
Ja äidinkielen suhteen sama juttu. Ne jotka eniten äidinkieltä tarvitsisivat, jättäisivät sen mieluiten pois. Onhan se työläs aine, koska siinä täytyy ensin oppia ajattelemaan loogisesti ja sitten ilmaisemaan asia kirjallisesti tai suullisesti tai nykyään audiovisuaalisestikin.
Eiköhän se kolmevuotinen päivähoito sijaitse pikemminkin peruskoulun puolella. Yläasteella opitaan aivan käsittämättömän vähän, enemmänkin möyritään hormonimyrskyissä ja arvotaan elämän suuntaa.
Eikä siinä mitään pahaa, jokainen on ollut joskus nuori. Mutta oikeasti lukiota ei pidä moittia siitä että siellä haahuiltaisiin, sillä se on monelle ensimmäinen paikka, missä joutuu oikeasti opiskelemaan.