Lue keskustelun säännöt.
Lukion aineet ovat ihan turhia suurin osa, miksi tätä systeemiä yhä pidetään yllä!??
02.07.2024 |
Vierailija kirjoitti:
Lukioissa pitäisi olla parempi opinto-ohjaus, että kannattaa oikeasti harkita tunnettua, hyväpalkkaista alaa, vaikka sydän veisi tutkimaan antiikin kreikkaa. Tai yliopistoille enemmän vastuuta, että annetaan realistiset näkymät alasta. Elämä on vaan kivempaa kun on vakaa työpaikka ja silloin voi sitten mennä vaikka avoimeen harrastamaan näitä harvinaisia aiheita.
ongelmana on juuri lukio , jossa tasapäistetään ihmisiä lukemaan ne tietyt perusaineet mitä on vuonna 1952 keksitty, lukion pitäisi ohjata jo johonkin oikeaan ammattiin ja olla yhdistetty ammattikouluun. ei niin että luetaan kirjoja ja tietoa ja sitten saadaan aikaan joku haave siitä että yliopisto on hyvä paikka jatkaa samaa paskaa. Lukion aineista suurin osa haihtuu kuin pieru saharaan. mitä järkeä on opetella kaikkea maantietoa ja biologiaa fysiikka matematiikkaa historiaa ja muuta 3 vuotta ja ulostaa kaikki TIETO ylioppilaskokeisiin. Mitä siitä on apua mihinkään?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Olisinpa tehnyt kaksoistutkinnon pelkän lukion sijaan. Ajattelin, että en tarvitse ammattitutkintoa, kun tähtäin oli korkeakoulussa. Pääsin yliopistoon ja valmistuin, mutta tutkintoanl vastaavia töitä en koskaan saanut. Viisinumeroinen opintolaina niskassa ei voinut kauaa työttömyyttä katsella, joten hain opiskelemaan ammattitutkinnon ja pääsin vihdoin valmistuttuani töihin ja makselemaan opintolainan pois. Nuoruuden innolla ja energialla olisin helposti tehnyt sen kaksoistutkinnon. Tuntuu, että hukkasin vuosia elämästäni. Korkeakouluun olisi ehtinyt myöhemminkin työn ohessa ja olisi voinut päästä asuntoonkin kiinni vuosia aiemmin, kun ei olisi ollut niin valtavasti opintolainaa.
Mitä opiskelit yliopistossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisinpa tehnyt kaksoistutkinnon pelkän lukion sijaan. Ajattelin, että en tarvitse ammattitutkintoa, kun tähtäin oli korkeakoulussa. Pääsin yliopistoon ja valmistuin, mutta tutkintoanl vastaavia töitä en koskaan saanut. Viisinumeroinen opintolaina niskassa ei voinut kauaa työttömyyttä katsella, joten hain opiskelemaan ammattitutkinnon ja pääsin vihdoin valmistuttuani töihin ja makselemaan opintolainan pois. Nuoruuden innolla ja energialla olisin helposti tehnyt sen kaksoistutkinnon. Tuntuu, että hukkasin vuosia elämästäni. Korkeakouluun olisi ehtinyt myöhemminkin työn ohessa ja olisi voinut päästä asuntoonkin kiinni vuosia aiemmin, kun ei olisi ollut niin valtavasti opintolainaa.
Mitä opiskelit yliopistossa?
Sellaista, jolla puhutaan tänäkin päivänä olevan hyvä työllisyys. Ainoat, joilla tiedän olevan hyvä työtilanne, ovat ne, jotka lähtivät ulkomaille.
Sinullekin tarjotaan mahdollisuus sivistyä lukiossa. Kulttuuriero amiksiin on valtava.
Lukio ei ole ammattikoulu, vaan yleissivistävä oppilaitos. Monet täällä eivät näytä edes ymmärtävän, mitä yleissivistys on.
Tyhmää kansaa on helppo hallita. Sellaiseksi koulutustasoa alentavat haluavat suomalaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon nyt tässä katsonut lapsieni koulunkäyntiä eri vinkkeleitä, kun toinen meni lukioon ja toinen amikseen.
Toinen oppii uusia asioita jatkuvasti, lukee koulun jälkeen, kyselee yllättävän fiksuja asioita. Toinen lähinnä käy istumassa tunneilla ja tuskailee kun mitään ei opeteta. Opettajat kertovat asioita joita he ovat menneisyydessä tehneet ja sitten vaan kulutetaan aikaa ja sanotaan että työelämässä te sitten asiat oikeasti opitte. Yritetään taistella sitä vastaan, että ei heitetä kaikkea lekkeriksi kuten suuri osa luokkakavereista tekee, koska mitään ei vaadita muuta kuin läsnäoloa.
Vierailija kirjoitti:
Ja tämän takia lukiossa tulisi olla vielä enemmän yleissivistäviä aineita.
Vielä enemmän? Mitä muuta siellä nyt on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisinpa tehnyt kaksoistutkinnon pelkän lukion sijaan. Ajattelin, että en tarvitse ammattitutkintoa, kun tähtäin oli korkeakoulussa. Pääsin yliopistoon ja valmistuin, mutta tutkintoanl vastaavia töitä en koskaan saanut. Viisinumeroinen opintolaina niskassa ei voinut kauaa työttömyyttä katsella, joten hain opiskelemaan ammattitutkinnon ja pääsin vihdoin valmistuttuani töihin ja makselemaan opintolainan pois. Nuoruuden innolla ja energialla olisin helposti tehnyt sen kaksoistutkinnon. Tuntuu, että hukkasin vuosia elämästäni. Korkeakouluun olisi ehtinyt myöhemminkin työn ohessa ja olisi voinut päästä asuntoonkin kiinni vuosia aiemmin, kun ei olisi ollut niin valtavasti opintolainaa.
Mitä opiskelit yliopistossa?
Sellaista, jolla puhutaan tänäkin päivänä olevan hyvä työllisyys. Ainoat, joilla tiedän
Ulkomaa trolli
Vierailija kirjoitti:
paras olisi että lukiossa opiskeltaisiin vain kieliä ja kaikki suomalaiset osaisivat ainakin 4-5 eri kieltä sujuvasti eikä kukaan puhuisi kimiräikkös-englantia
En todellakaan puhu tankeroenkkua kuten Räikkönen, silti hän on miljonääri ja minä joka kieliä osaan olen köyhä tavis. Ei mene nallekarkit tasan tässä elämässä. en kuitenkaan haluaisi olla Räikkönen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
mitä teet jollain biologian ja maantiedon tiedolla lukion jälkeen, jos et rupea biologistiksi tai biologian opettajaksi?
tai kemialla jos et rupea kemistiksi?
jne
Ymmärrät maailmaa. Elämä on muutakin kuin työtä, mutta ajattelepa, että päädyt juristiksi. Vastaan tulee kemikaalilainsäädäntöä, etkä ymmärrä edes käsitteitä?
Esim. Lukion kemiassa käydään läpi kemikaaliturvallisuus, joka jokaisen on ihan hyvä tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mitä teet jollain biologian ja maantiedon tiedolla lukion jälkeen, jos et rupea biologistiksi tai biologian opettajaksi?
tai kemialla jos et rupea kemistiksi?
jne
Ymmärrät maailmaa. Elämä on muutakin kuin työtä, mutta ajattelepa, että päädyt juristiksi. Vastaan tulee kemikaalilainsäädäntöä, etkä ymmärrä edes käsitteitä?
Esim. Lukion kemiassa käydään läpi kemikaaliturvallisuus, joka jokaisen on ihan hyvä tietää.
Ehkäpä vielä tärkeämpää on ymmärtää se mekanismi, miksi dinosauruksista tulee polttoainetta ja tähtipölystä ihmisiä.
Lapionvartta ehtii sitten ihmetellä vaikka kesämökillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa on tarpeellista lukiossa. Mutta voisi olla erikoistumislinjoja enemmän, tyyliin luonnontieteellinen kokonaisuus, humanistinen. Näillä linjoilla olisi enemmän tuleviin yliopisto-opintoihin preppaavaa kurssia (monilla aloilla tarvitaan laaja pohjatieto jo lukiosta mm. matikasta, kemiasta, biologiasta etc.). Monissa maissa näin onkin, mutta Suomessa on ajattelu tyyliin kaikkien luettava monia kieliä, opiskeltava historiaa perinpohjaisesti 6 kurssia, vaikka ydinjutut on jo käyty peruskoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion funktio on aina ollut antaa aikaa päättää mihin lähtee opiskelemaan.
Saattaa olla et ne luonnontieteiden perusteet on kans jokseenkin merkittävä osa lukiota.
Jos haluat suuntautua luonnontieteisiin tai lääketieteeseen. Meillä on eduskunta täynnä akateemisia, jotka kyseenalaistavat perusteetta luonnontieteitä. Näiden kohdalla lukio on mennyt siis täysin hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, monen mielestä yleissivistys on turhaa.
Kansa kannattaa pitää tyhmänä ja tietämättömänä. Helpompi hallita.
Kyllä vähempi sivistys riittää sinne lapionvarteen, ei niitten tarvitse osata ajatella. Se on vaarallista jos oppivat!
Tässä kevään aikana olen todennut juuri tuon. Olen siellä lapionvarressa, työnkuvimme ja sijoituspaikkoihimme ollaan tekemässä muutoksia.
Tietenkin taloudellisista syistä, aloitettiin työpaikkakokouksella, PowerPoint esitys ja näin tulee tapahtumaan, kysyttävää.
Ja meillähän oli kysymyksiä juuri siitä taloudesta ja muustakin, millaisilla laskelmilla meidän on taloudellisempaa kaivaa ojaa 30km päässä kun ojaa tarvitaan tässäkin. Ei minkäänlaista laskelmaa, pelkää nikotusta.
Vierailija kirjoitti:
Lukio ei ole ammattikoulu, vaan yleissivistävä oppilaitos. Monet täällä eivät näytä edes ymmärtävän, mitä yleissivistys on.
30 vuotisen sisäsiistin ja nykyään aika hyvin omaisuutta kerryttäneen duuniuran aikana olen oppinut sen. että mitä enemmän joku hehkuttaa (yleis)sivistystä, sitä vähemmän hänellä on oikeasti tarjota todellista osaamista joka parantaisi yleistä hyvinvointia.
Henkkoht katsoen lukio kilpailee turhuudessaan varusmiespalveluksen kanssa, kun nuo yhteensä neljä vuotta olisikin saanut käyttää oikean osaamisen kartuttamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mitä teet jollain biologian ja maantiedon tiedolla lukion jälkeen, jos et rupea biologistiksi tai biologian opettajaksi?
tai kemialla jos et rupea kemistiksi?
jne
Ymmärrät maailmaa. Elämä on muutakin kuin työtä, mutta ajattelepa, että päädyt juristiksi. Vastaan tulee kemikaalilainsäädäntöä, etkä ymmärrä edes käsitteitä?
Esim. Lukion kemiassa käydään läpi kemikaaliturvallisuus, joka jokaisen on ihan hyvä tietää.
Ehkäpä vielä tärkeämpää on ymmärtää se mekanismi, miksi dinosauruksista tulee polttoainetta ja tähtipölystä ihmisiä.
Lapionvartta ehtii sitten ihmetellä vaikka kesämökillä.
Tätä ei lukiossa valitettavasti opeteta. Ainakaan 90- luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mitä teet jollain biologian ja maantiedon tiedolla lukion jälkeen, jos et rupea biologistiksi tai biologian opettajaksi?
tai kemialla jos et rupea kemistiksi?
jne
Jos et kykene tätä pähkinää itse ratkaisemaan, jääköön ratkaisematta.
On hyvin surullista, että "sivistyksen puolustajat" sortuvat aina tähän ylimielisyyteen. Vaikea on sivistystä puolustaa, jos edes "sivistyneistö" ei tiedä miksi se on tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
mitä teet jollain biologian ja maantiedon tiedolla lukion jälkeen, jos et rupea biologistiksi tai biologian opettajaksi?
tai kemialla jos et rupea kemistiksi?
jne
Mitä nyt millään yleissivistyksellä tekee. Maakuoppajuntteja ollaan kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
lukiossa pitäisi olla heti linja niille joista tulee lääkäräreitä ja lakimiehiä ja opettajia tai insinöörejä tai sosionomeja
oma linja kielitieteilijöille
ja sitten pummilinja humanisteille loosereille jotka saavat lukea mitä tahansa humpuukia ja päätyä työttömiksi
Vähän rumasti sanottu, mutta pitää sisällään tärkeän asian.
Tietysti jokainen ihminen saa opiskella mitä haluaa, ja on hienoa jos on kiinnostusta paneutua vaikka filosofiaan.
Kuitenkin, jos minulta viisikymppiseltä joku nuori kysyisi neuvoa opintoihin, niin minun neuvoni olisi seuraava: Ennen kuin päätät mitä alat opiskella, niin yritä selvittää millä aloilla on töitä nyt ja tulevaisuudessa. Ja opiskele itsellesi ammatti kohtalaisen nopeasti. Jos on todella kova veto vaikka filosofiaan tai uskontotieteisiin, niin sitten pitää olla hyvin selkeät suunnitelmat kui
Olen taloustieteilijä, enkä ole ikinä ollut töissä, johon vaatimuksena taloustiede. Olet jo 50 ja et ole oppinut, että yliopistosta tyllistytään monia eri polkuja ja samaan tehtävään voidaan päätyä eri reittejä.
Olisinpa tehnyt kaksoistutkinnon pelkän lukion sijaan. Ajattelin, että en tarvitse ammattitutkintoa, kun tähtäin oli korkeakoulussa. Pääsin yliopistoon ja valmistuin, mutta tutkintoanl vastaavia töitä en koskaan saanut. Viisinumeroinen opintolaina niskassa ei voinut kauaa työttömyyttä katsella, joten hain opiskelemaan ammattitutkinnon ja pääsin vihdoin valmistuttuani töihin ja makselemaan opintolainan pois. Nuoruuden innolla ja energialla olisin helposti tehnyt sen kaksoistutkinnon. Tuntuu, että hukkasin vuosia elämästäni. Korkeakouluun olisi ehtinyt myöhemminkin työn ohessa ja olisi voinut päästä asuntoonkin kiinni vuosia aiemmin, kun ei olisi ollut niin valtavasti opintolainaa.