Etsimme munasolujen lahjoittajaa

Nostelen tätä keskustelupalstaa vähän ylöspäin uusien yhteydenottojen toivossa ja keskustelun jatkumisena...



T: Tämän keskustelupalstan aloittaja, lapsesta haaveileva

tuohon "pieleen menneeseen luovutukseen". Kukaan teistä ei tiedä, miten siinä oikeasti kävi. Minä tiedän, koska tunnen toisen näistä henkilöistä todella hyvin, lapsuudesta saakka. Luovutus tehtiin Suomessa, suomalaisella klinikalla joten siitä tehtiin mustaa-valkoisella sopimus. Asia oli hyvin yksinkertainen, täällä se paisui käsittämättömiin mittoihin.

Vai ei lapsen kantanut ja synnyttänyt äiti ole äiti... tai lapsi tarvitsee erityistä tukea. Herätkää nyt todellisuuteen. Että minua ärsyttää kun asiaa tuntemattomat meuhkaa. Oletteko lukeneet/kuunnelleet paljonkin lahjasoluilla syntyneiden kommentteja eli ainoiden asian tunnepuolesta oikeasti tietävien? Ette, vaan minäpä olen. Ja olen kahden lahjasolulapsen ÄITI. Isommalle olemme jo puhuneet asiasta. Luovuttaja on ystäväni. Tätä tilannetta ei voi verrata adoptioon, lapsella ei ole hylkäämiskokemusta vaan hän on täysin toivottu.

Jos jonkun pitäisi keskittyä mieluummin siihen puutarhanhoitoon kuin lastentekoon, niin esim. eräs tietämäni lastensa biologinen äiti olisi voinut valita niin. Hänen lapsensa on otettu huostaan äidin alko- ja mt-ongelmien vuoksi.

Toivotan ap:lle onnea. Harkitkaa myös ulkomaita, Riikaa, Viroa, Pietaria.

Minun täytyy kyllä sanoa niin, että tulin surulliseksi kirjoituksestasi - ihan siitä syystä, että sinä olet omalta osaltasi lisäämässä tätä luonnottomuutta - etkä edes ymmärrä sitä itse. Millaisen kasvatuksen sinä olet itse saanut? Onko sinulla ollut ketään ns. maanläheistä, tuttua ja turvallista vanhempaa aikuista elämässäsi, joka olisi opittanut sinulle elämästä joitakin perusasioita? Ota nyt huomioon hyvä ihminen myös se, että tuskin on *sinullakaan* tästä asiasta oikeasti omakohtaista kokemusta - vai oletko sinä äitisi ystävättären biologinen tytär? I doubt it. Et voi tietää mitä sinun lapsesi (ts. ystävättäresi biologiset lapset, joita sinä sattuneesta syystä - yhteisestä sopimuksesta - kasvatat) tulevat asiasta ajattelemaan aikuisina. Millaisia ongelmia / tunteita heille siitä elämänsä varrella tulee. Tärkeintä sinulle taitaa olla vain se, että sinä sait sen mitä halusit - lapsen.

Mutta (todellakin) voiko *lapsi* koskaan olla aikuisen *subjektiivinen oikeus*? Miettikääpä tätä asiaa hetken. Oikein ajatuksella. Onko lapsi jotakin sellaista, jonka voi antaa eteenpäin kolmannelle osapuolelle ikäänkuin itsestään irrallisen lahjan?

Minusta vastaus on itsestäänselvä - tai ainakin sen pitäisi olla. Surullista on nähdä miten näin moni aikuinen hapuilee tälläisen (perustavaa laatua olevan!) asian parissa :-/, ja oikeasti pelottavaa on miettiä tulevaisuutta maailmassa, jossa tälläinen kikkailu ja kyseenalaistaminen perusasioilla on ihan "normaalia"

ja yhä useammalle arkipäivää.

113

Hei sinä, joka tarjosit meille vastaanottaa mahdollisesti lahjoittamianne pas-alkioita! Menen ensi viikolla lääkäriin, kysyn tähän asiaan liittyen muutaman asian. Vastaan sitten tarkemmin.

Et sinä tulisikaan saamaan tietää meistä henkilötietoja tai näkemään meitä livenä. Otin nimittäin yhteyttä hoitopaikkaani ja kysyin että voinko antaa mahdolliselle luovuttajalle jonkin salasanan, jonka hoitopaikkani tietää ja jonka kertoisit ottaessasi yhteyttä hoitopaikkaamme (kun olisit päätöksen munasolujen luovuttamisesta meille tehnyt). Heille sopisi tällainen käytäntö. Miltäs tämä ratkaisu kuulostaa?

Sinun lapsenalkuja??? Monta sinun lapsenalkua on valunut kuukautisvuotona tamppooneihin, siteisiin tai kuukuppiin ja siitä viemäriin!!

Sairaita piirteitä tässä ketjussa...

mihin munasolujaan. Vastuunsa pystyy kantamaan, kun kasvattaa itse ne lapsiksi kasvavat solut omassa kohdussaan. Ei jää sitten sijaa jossitteluille, ja vertaus viemäriin päätymisestä ontuu... solut kohdussa kasvavat lapseksi ja siis minun kohdussani ja muuten saavat mennä sinne viemäriin jos eivät kohdussani kasva. Jos eivät päätyisi viemäriin, niin en olisi kantanut omaa vastuutani sukusolujen oikeasta kohtelusta siis.

En sano muuta kuin sen että, ihmiset luovuttaa verta ja elimiäänkin. Oletteko itse valmiita luopumaan edes näistä? Oletteko itse kiitollisia jos näistä itse joskus hyödytte? No tähän kommenttiin tulen saamaan vastauksia laidasta laitaan mm. jos ei voi saada lasta niin se on vain sitten hyväksyttävä. Sinua ei ole luotu äidiksi. Jos menetät traagisesti jonkun elintärkeän elimen joka voitaisiin siirtää niin voi voi, sinua ei ole vain luotu elämään kauemmin niinkö?

Oikeus terveyteen ja hyvään terveydenhoitoon sen sijaan on.



Luovutan verta, minulla on elin- ja kudosluovutustestamentti. Verestäni ei sikiä mitään sellaista, minkä elämästä olisin tietyllä eettisellä tavalla vastuussa - munasoluistani voi syntyä.



Jos munasoluni valuvat viemäristä alas, olen vastannut niistä sinne asti. Mitään ei syntynyt. Sitä ei voi verrata siihen, että munasoluistani kasvaisi vieraan naisen kohdussa lapsi, josta en pysty vastaamaan enkä huolehtimaan.

En sano muuta kuin sen että, ihmiset luovuttaa verta ja elimiäänkin. Oletteko itse valmiita luopumaan edes näistä? Oletteko itse kiitollisia jos näistä itse joskus hyödytte? No tähän kommenttiin tulen saamaan vastauksia laidasta laitaan mm. jos ei voi saada lasta niin se on vain sitten hyväksyttävä. Sinua ei ole luotu äidiksi. Jos menetät traagisesti jonkun elintärkeän elimen joka voitaisiin siirtää niin voi voi, sinua ei ole vain luotu elämään kauemmin niinkö?

Itsekkäämpää on keinolla millä hyvänsä yrittää saada lapsia.

Itselläni myös ongelma, kun meiltä jäi koeputkihedelmöityksestä alkioita, enkä tiedä mitä niillä tehdä.

kun puhuitte pieleenmenneestä luovutuksesta?

Eli luovuttaja luovutti munasolunsa, luovutuksen saaja oli luvannut korvata pienellä summalla (250 euroa?) ja tekikin oharit?

Te pystytte luovuttamaan munasoluja ilman pelkoa siitä, että henkilötietoja tarvitsisi vaihtaa tai nähdä meidät livenä. Hoitapaikallemme sopisi sellainen käytäntö, että antaisin jonkin salasanan teille (minkä hoitopaikka tietäisi), kun ottaisit yhteyttä hoitopaikkaan! Toivon edelleen sydämestäni, että joku vapaasta tahdosta haluaisi meille munasoluja lahjoittaa!

Vai onko sillä teille väliä?

Pääasia, että pari saa haluamansa lapsen - se siitä eettisyydestä?

Aika harva täällä kykenee katsomaan asiaa lapsen kannalta. Lapsi on kuitenkin se, joka joutuu syvällisimmin kohtaamaan toiminnan vaikutukset.



Veren tai sisäelinten luovutukseen ei yleensä liity eettisiä ongelmia (elinkauppaa lukuunottamatta), mutta sukusolujen luovutukseen liittyy - toiminnan seurauksena syntyy tunteva olio, ihminen, lapsi, jolla tulee olla oikeus identiteettiin. Ilman vahvaa identiteettiä ihminen ei selviydy nykyisen yhteiskunnan vaatimuksista - mm. työelämässä.



Mitkä oikeudet syntyvällä lapsella on - ovatko ne alisteisia vanhemmaksi haluavan oikeuksille?

Meillä on itsellämme kolme pas-tyttöä ja oma perheemme on nyt täysilukuinen. Meillä on kuitenkin pakkasessa jäljellä 5 alkiota. Olemme vakavasti harkinneet niiden luovuttamista lapsettomalle parille.

Törkeää olla maksamatta sovittua summaa, mutta ymmärrän hyvin sen, ettei luovutuksen saaja halua henkilökohtaista kontaktia luovuttajaan. Olisi aika ikävä, jos nurkissa aina pyörisi se "oikea" äiti.

kun puhuitte pieleenmenneestä luovutuksesta?

Eli luovuttaja luovutti munasolunsa, luovutuksen saaja oli luvannut korvata pienellä summalla (250 euroa?) ja tekikin oharit?

Kerron sinulle vastauksen, kun olemme mieheni kanssa keskustelleet asiasta. Vastaan vähintään parin päivän kuluttua!

sillä on ihmisen elämässä joku merkitys kenen munasolusta on putkahtanut. No sitten ehkä, jos lapsi on selvästi eri ROTUA, mutta mä olen ihan varma että munasolun alkuperä on lapsen elämässä pyöreä nolla, jollei lapselle sitä kerrota. Minä en ainakaan kertoisi ollenkaan! Munasolun luovuttaja ei ole lapsen äiti.

Suostun luovuttamaaN , JOS MALTATTE odottaa n.6kk. Olen raskaana synnytän pian ja haluan parantua ja imettää rauhassa. Olin joka tapauksessa ajatellut luovuttaa vielä kerran. Olen luovuttanut 2kertaa. Kummallakin kerralla tuli hyvin munasoluja:) Jos haluatte yhteyden minuun Laittakaa joku yhteydenotto kanava tähän perään nim, victoria. En uskalla laittaa omia tietoja näin yleiselle palstalle :) Olen .30v ,siniset silmät ,174 cm pitkä , vaalean ruskeat hiukset ,vaalea hyvä iho. Kerron enemmän jos kiinnostuitte .

ja hyvä niin. Onneksi löytyy vielä ihmisiä jotka haluavat luovuttaa ja joille se onkin pelkkä solu.

Ja heille joille jokainen munasolu on potentiaalinen vauvan alku( se ajatuksen oikeus heille suotakoon) ei tarvitse moiseen hommaan ryhtyä.