Mikä järki on pitkissä parisuhteissa?
Alkuhuuma kestää kaksi vuotta, jonka jälkeen kumppani läsähtää niin fyysisesti kuin henkisesti. Seksi loppuu tai intohimo siitä häviää. Ei olla kiinnostuneita toisesta, on vain jatkuva huomauttelu arjessa siitä, mitä voisi tehdä enemmän ja paremmin ja kuka on tehnyt mitäkin, onko asiat menneet tasan ja maailman politiikka kiinnostaa enemmän kuin kumppanin kanssa henkinen yhteys. Oikeassa oleminen/tärkeily on elämän edellytys. Lapsiarki koetaan raskaana ja halutaan juoda kaljaa ja mennä siitä missä aita on matalin. Siis mitä paskaa tämä oikeasti on? Ja kirjoittaja on kohta 40v nainen, joka elää nyt yksin ensimmäistä kertaa elämässä sitten teinivuosien, lapset täysi-ikäisiä.
Ihan täyttä ajan tuhluuta ollut "hyvän parisuhteen ylläpitäminen". Ei mitään järkeä. Henkistä hyvinvointia parisuhde ei ole tuonut, päinvastoin. Nautin elämästä enemmän kuin koskaan. Teen töitä ja vapaa ajallani mitä haluan ja ei tarvitse katsella vätystä kotona, joka ei ole mihinkään tyytyväinen ja tiskikoneen täytöstä pitäisi mitali antaa joka kerta
Älkää menkö naimisiin tai muuttako yhteen, paskaa se on... Lapset ainoa hyvä mitä penetraatioista tullut
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
"Kyllä se on niin että kun seksi loppuu niin loppuu kaikki muukin yhdessä tekeminen ja silloin olisi aika vaihtaa taas uuteen parisuhteeseen. Nimimerkillä yli 60 vuoden kokemus tästä elämästä."
Kun aikansa vaihtaa niin tulee sekin aika ettei enää kelpaa kenellekkään. Tunnen monia nykyisin yksineläviä ja entisiä vaihtajia.
Elikkä ihminen on vain joku hyödyke kunnes haluamasi hyödyt loppuu. Onpas järkyttävän tunteetonta. 😲
Eihän se ole tunteetonta vaan pelkästään rationaalista ajattelua.
Haluaisitko sinä elämän missä tunnet eläväsi joka ikinen päivä vai elämän missä elät muutaman vuoden ja sitten kärsit koko loppuelämäsi siitä kun toista ei kiinnosta tehdä yhtään mitään yhteisiä asioita kanssasi?
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ap on oikeassa. Seksi lässähtää ja kumppani ei jaksa enää pitää itsestään huolta vaan muuttuu sohvaperunaksi.
Kokemusta on. Ensimmäinen suhde kesti 22 vuotta ja tämä nykyinen on kestänyt vähän yli 20 vuotta. Ensimmäisessä suhteessa ex vaimo lopetti seksin harrastamisen reilun vuoden päästä aloitettuamme seurustelemaan. Tai no kyllähän sitä seksiä silloin tällöin tietysti oli mutta vai silloin kun hän halusi ja siellä missä hän halusi ja siinä asennossa kun hän halusi. Lisäksi kaikennäköisten arkisten asioiden yhdessä tekeminen loppui loppua kohden lähes kokonaan. Minä sain yksin käydä kävelyllä, pyöräilemässä, messuilla ym. ym.
Tämän nykyisen suhteen kanssa meni seksin saralla hyvin sellaiset reilut 10 vuotta mutta nyt ollaan samassa tilanteessa kuin tuon ensimmäisen suhteenkin kanssa. Minä käyn yksikseni kävelyllä, fillaroimassa, uimassa, urheilukilpailuissa ym. ym.
Kyllä se on nii
Sen sijaan, että ottaa asenteen "aina kun seksi loppuu niin uusi kumppani", niin kannattaisi ennemmin miettiä miksi se seksi loppuu, eikä toistaa samoja huonoja toimimattomia kaavoja parisuhteesta toiseen.
Tästä syystä; Kaksin on parempi kuin yksin,sillä kumpikin saa vaivoistaan hyvän palkan. Jos he kaatuvat, toinen auttaa toista nousemaan, mutta voi yksinäistä, joka kaatuu häntä auttamassa ei ole ketään.
Ja jos kaksi makaa yhdessä, on molemmilla lämmin,mutta kuinka yksinäisellä voisi olla lämmin? Yksinäisen kimppuun on helppo käydä,mutta kaksi pitää puolensa,eikä kolmisäikeinen lanka katkea helposti.Saarn. 4:9
Parisuhde on kuin puutarha,mitä enemmän sitä työstät sen paremmaksi se tuppaa muuttumaan. Jos jompikumpi lopettaa työstämisen niin totakai se lässähtää kuin hoitamatan puutarha.
Vierailija kirjoitti:
Mun kokemukseni on ihan toinen 25 vuoden perusteella. Seksi on ihanaa, en osaa sitä muutoin kuvailla. Tässä ajassa on toki ehtinyt olla lapsien syntymää, sairauksia, läheisten kuolemaa, stressiä ja kaikkea mikä on aiheuttanut katkoksia tai hiljaisia kausia. Mutta ne ovat vain kausia ja niistä huolimatta vuosi vuodelta paranee.
Ja silti on isompiakin hyviä puolia. Turvallisuus on todella iso juttu. Jos maailmassa on yksikin ihminen, johon voi luottaa aivan täysin, maailma tuntuu hyvältä paikalta olla. Meidän suhde on enemmän kuin me kaksi yhdessä. Kun on tällaisessa suhteessa, saa tilaisuuden olla jotain jotain itseään suurempaa.
Ilmeisesti kirjoittaja on nainen joka elää miehensä rahoilla eikä mies kinua enää seksiä.
No kukin tyylillään mutta älä ylläty jos jonain päivänä miehesi on löytänyt nuoremman jonka kanssa voi tehdä kaikennäköisiä uusia ja virikkeellisiä juttuja. Enkä tarkoita pelkästään seksiä vaan ihan tavallisia arkisia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde on kuin puutarha,mitä enemmän sitä työstät sen paremmaksi se tuppaa muuttumaan. Jos jompikumpi lopettaa työstämisen niin totakai se lässähtää kuin hoitamatan puutarha.
Olet kyllä aivan oikeassa. Mutta minkäs teet jos vaan toinen haluaa hoitaa puutarhaa ja toinen haluaa vain makoilla lepotuolissa ja nauttia toisen hoitamasta puutarhasta.
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Sitä mä en ymmärrä, että pikkulasten vanhemmat alkavat heti eron jälkeen etsiä uutta kumppania. Keskittyisivät ihan vain siihen lapseen.
Vain pirttiviljely on nykyisin kannatava viljelymuoto. Saa huomattavasti enempi rahaa kun joka lapsella on eri isä.
Ei muuten saa. Yksikään nainen ei voi tietää millaiseksi lapsen isä muuttuu erottuaan.
Siis ei pitkiä parisuhteita vaan lapsia jokaisessa lyhyessä parisuhteessa? Näitähän on. Sinun, minun ja meidän lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ap on oikeassa. Seksi lässähtää ja kumppani ei jaksa enää pitää itsestään huolta vaan muuttuu sohvaperunaksi.
Kokemusta on. Ensimmäinen suhde kesti 22 vuotta ja tämä nykyinen on kestänyt vähän yli 20 vuotta. Ensimmäisessä suhteessa ex vaimo lopetti seksin harrastamisen reilun vuoden päästä aloitettuamme seurustelemaan. Tai no kyllähän sitä seksiä silloin tällöin tietysti oli mutta vai silloin kun hän halusi ja siellä missä hän halusi ja siinä asennossa kun hän halusi. Lisäksi kaikennäköisten arkisten asioiden yhdessä tekeminen loppui loppua kohden lähes kokonaan. Minä sain yksin käydä kävelyllä, pyöräilemässä, messuilla ym. ym.
Tämän nykyisen suhteen kanssa meni seksin saralla hyvin sellaiset reilut 10 vuotta mutta nyt ollaan samassa tilanteessa kuin tuon ensimmäisen suhteenkin kanssa. Minä käyn yksikseni kävelyllä, fillaroimassa, uimassa, ur
Niin hyvä kysymys miksi seksi loppuu. Ehkä siksi että naiselle seksi on vain keino saada mies koukkuun ja kun näin on käynyt niin sitten voikin lopettaa sen seksin harrastamisen.
Ja turha tulla sanomaan että jos kotityöt jakautuisivat tasan niin seksielämäkin piristyisi. Ei pidä paikkaansa ainakaan meillä. Tai voisihan sitä kokeilla ja vaatia myös vaimoa osallistumaan kodinhoitoon mutta luulen että ei se tilannetta yhtään parantaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kokemukseni on ihan toinen 25 vuoden perusteella. Seksi on ihanaa, en osaa sitä muutoin kuvailla. Tässä ajassa on toki ehtinyt olla lapsien syntymää, sairauksia, läheisten kuolemaa, stressiä ja kaikkea mikä on aiheuttanut katkoksia tai hiljaisia kausia. Mutta ne ovat vain kausia ja niistä huolimatta vuosi vuodelta paranee.
Ja silti on isompiakin hyviä puolia. Turvallisuus on todella iso juttu. Jos maailmassa on yksikin ihminen, johon voi luottaa aivan täysin, maailma tuntuu hyvältä paikalta olla. Meidän suhde on enemmän kuin me kaksi yhdessä. Kun on tällaisessa suhteessa, saa tilaisuuden olla jotain jotain itseään suurempaa.
Ilmeisesti kirjoittaja on nainen joka elää miehensä rahoilla eikä mies kinua enää seksiä.
No kukin tyylillään mutta älä ylläty jos jonain päivänä miehesi on löytänyt nuoremman jonka kanssa voi tehdä kaik
Älä ylläty, jos tuolla asenteella et koskaan saa kokea sitä, mitä kuvailin. Kaikesta huolimatta toivon sinulle hyvää.
Christiiina kirjoitti:
Sitä mä en ymmärrä, että pikkulasten vanhemmat alkavat heti eron jälkeen etsiä uutta kumppania. Keskittyisivät ihan vain siihen lapseen.
!
Usein näissä parisuhteen kestävyyteen liittyvissä asioissa keskitytään siihen, että parisuhdetta pitää hoitaa ja jos on kyse tosirakkaudesta, suhde kyllä kestää.
Kuitenkin, on aivan luonnollista, että ihmiset muuttuvat vuosien varrella. Iän myötä perusluonteenpiirteet saattavat laimeta tai terävöityä, arvot saattavat kääntyä jopa päälaelleen ja kaikki matkan varrella koetut onnen hetket ja kolhut muokkaavat sinua aina tavallaan. Jotku parit kasvavat samaan suuntaan, mutta jotku taas eri suuntiin, eikä se tarkoita sitä, että kyseessä ei olisi ollut alkujaan tosirakkaus tai suhdetta olisi laiminlyöty.
Aloin ensimmäiseen vakavaan parisuhteeseen 23-vuotiaana ja nyt 37-vuotiaana kun katson taakse päin, voin rehellisesti sanoa olleeni tuolloin monin eri tavoin eri ihminen kuin nykyään. Kuten myös exäni, eikä meillä ole enää tänä päivänä juuri mitään yhteistä. Nykyisen miesystäväni kanssa kaikki on harmonista ja parhaimmillamme pystymme ymmärtämään toisia pelkästä katseesta. En silti voi tietää millaisia ihmisiä olemme 10 vuoden päästä.
Yhdessä melkein 10 vuotta ja mies täysin hulluna edelleen minuun vaikka pari kiloakin tullut lisää sittemmin. Seksiäkin useamman kerran viikossa. Ehkä kumppani ei ole vain oikea jos suhde lässähtää parin vuoden jälkeen.
Hän parisuhteesta hyötyä. Seksiä, rahaa. Vaihdan tarvittaessa. T. Komea mies 62
meillä on pari kertaa seksiä viikossa ja olemme ollet 21v yhdessä.olemme 50 ja 54v.uusia juttuja kokeillaan välillä.
Mitä järkeä on lyhyissä parisuhteissa? No ne paljastaa henkilön epävakauden.
Vierailija kirjoitti:
Ainoa asia, joka on pska, olet sinä ap. Me muut nautimme meidän parisuhteistamme.
Joista löytyy aina toiselta luurankoja kaapista.
AP on oikeasti ylilauta inkeli joka päivittäin spämmäilee miesvihamielistä katkeruutta esiintyen naisena.
Näin inkkelit rekrytoi. Levittävät katkeruuttaan siinä toivossa, että muutkaan miehet eivät löydä parisuhdetta.
Jos jostain löytyy itsenäinen, omasta ajasta pitävä , kunnollinen ja työssäkäyvä mies!
Turha valitella, jos parisuhde on jäänyt hoitamatta. Sinulla oli ne avaimet kädessäsi.