Yhteiset rahat- miten toimii käytännössä ?
Siis tarkoitan ihan sitä, että käytättekö toistenne pankkikortteja vai siirrättekö kaikki tulonne yhteiselle tilille ja sitä käytätte, entä loppuuko raha koskaan, harmittaako toisen ostokse, jääkö kummallekin saman verran omiin menoihin jne ?
Me ollaan meidän pitkässä suhteessa yritetty yhteisiä rahoja aina aika ajoin, mutta jotenkin se aina ajautuu siihen ennemmin tai myöhemmin, että jos toinen vaikka käy kaupassa ja pyydän tuomaan samalla mulle vaikka deodorantin, niin laitan rahan puolison tilille jossain vaiheessa vaikka yritän välttää sitä. Tai jos puoliso pyytää tuomaan vaikka räikän motonetistä kun käymäni sali on vieressä, niin huomaan että on siirtänyt rahaa mun tilille.
Kommentit (226)
Tiedän joitakin pariskuntia, joilla on oikeudet toistensa tileihin. Toimii silloin, jos molemmat on järkeviä rahankäyttäjiä ja pitävät sopimukset. Tuttavapariskunta oli yhteenmuuttaessaan tällaista pankissa ehdottaneet, niin pankkiyhteydet oli kysynyt, ootteko hulluja 😅
Minun parisuhteissa on toiminut, että on omat tilit, joilta siirtyy rahaa (nettopalkkojen suhteessa) automaattisesti kuukausittain yhteiselle taloustilille, johon molemmilla on kortti. Tältä yhteiseltä tililtä maksetaan kaikki yhteiset arjen kulut, ml. deodorantit ja työkalut, jos niitä tarvitaan oman kodin ylläpitoon. Sitten on joskus ollut myös yhteinen säästötili, jolle säästämällä on valmistauduttu johonkin isompaan yhteiseen projektiin. Harrastukset, luksustuotteet ym kumpikin maksaa omilta tileiltään. Työttömyys ym erikoistilanteet sovitaan erikseen, tai jos näitä on näköpiirissä, niihin voi varautua yhdessä säästämällä etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se ei toimi, niin miksi sitä pitää väkisin yrittää? En tosin tajua muutenkaan koko yhteisrahahommelia. Kuulostaa vaan oudolta sumplimiselta, mitä kukakin laittaa ja kuinka paljon millekin tilille, onko tasapuolista, voinko ostaa luisvittonin kun miehellä paistaa perse viimeisistä verkkareista...
Minulle taas erilliset rahat ovat hirveää sumplimista. Kuka maksaa mitäkin? Paljonko sinulla on rahaa, entä paljonko on yhteensä? Onko meillä varaa tähän? Mitään et tiedä kysymättä toiselta, ja kaikki maksut pitää sopia.
Yhteisen tilin kanssa molemmat ovat koko ajan ajan tasalla ja kaikki laskut ja maksut menevät samalta tililtä. On aivan sama kumpi näyttää kassalla korttia, kun samalta tililtä menee joka tapauksessa.
Erillisissä rahoissa ei ole mitään sumplimista, kun kumpikin maksaa omat kulunsa ja yhteiset maksetaan about puoliksi tai vuorotellen. Ei meillä mitään rahoja siirrellä toisen tileille tai "sumplita" muutenkaan. Ja tuo "Paljonko sinulla on rahaa, entä paljonko on yhteensä? Onko meillä varaa tähän? Mitään et tiedä kysymättä toiselta, ja kaikki maksut pitää sopia." - Mä en tiedä paljonko puolisolla on rahaa, mutta tiedän että sitä on riittävästi ettei tarvitse kysellä onko varaa johonkin. Ei tarvitse neuvotella jos haluaa vaikka ostaa prätkän tai vaihtaa auton tai lähteä reissulle. Ihan hullu ajatuskin että pitäisi "kysyä lupa" vaikkapa auton vaihtoon.
Meillä on yhteiset tilit ja kummallakin kortit tilille/tileille, ja kumpikin käyttää korttejaan itsenäisesti. Kaikki tulot menevät yhteisille tileille. Isommat ostokset suunnitellaan yhdessä, mutta kumpikin voi ostaa vapaasti mitä tarvitsee. Kaikki laskut maksetaan yhteisiltä tileiltä.
Meillä on takana yli 40 vuotta yhteistä taivalta. Nyt ollaan erittäin hyvin toimeentulevia ja velattomia, mutta nuorempana oltiin välillä totaalisen persaukisia. Esim. 90-luvun lamassa ei rahat meinannut millään riittää.
Jo tuolloin persaukisina totuttiin siihen että meillä on vain perheen rahoja ja yhdessä päätetään. Ainoa keino selviytyä oli se että jos jommalla kummalla on rahaa, se maksaa.
Näin on edelleen. Rahat on yhteisiä, vaikka tuloero on huima. Minä tienaan brottona 4 kertaa sen mitä vaimo. Mitä muuta voisi olla kuin yhteistä, kun on päätetty elää yhdessä tiiminä tämä elämä? Ei perheen sisällä voi olla kahta eri elintasoa.
Meillä on omat tilit, mutta käyttöoikeudet on myös ristiin toistemme tileihin. Tarpeen mukaan siirrellään toinen toistemme tileille, jos esim. toinen tekee jonkun isomman ostoksen eikä haluta ostajan sijoituksia realisoida.
Joskus vuosi tai kaksi sitten täällä oli keskustelu samasta aiheesta. Vastauksista oli selvästi nähtävissä se, että kymmenien vuosien pituisissa parisuhteissa oli kaikissa asenne "yhteiset rahat". Eihän tuo ainoa raha tekijä ole, mutta jos ei luota toiseen, miten liitto voisi kestää?
Palkat tulee omille tileille mihin jätetään "taskurahaa" kummallekin, loput yhteiselle tilille.
Meillä on luottokortti jolle laitetaan rahaa ruokaostoksiin ja molemmilla kortti siihen, laskut menee yhteiseltä tililtä. Ylijääneet rahat puoliksi rahastoihin tai jemmatilille
Maailman yksinkertaisin asia eikä koskaan tarvitse miettiä kuka maksaa mitä. En todellakaan jaksaisi laskea jokaista ostosta tai suupalaa ja siirrellä rahaa päivittäin!426
Vierailija kirjoitti:
koska silloin ottaa TÄYSIN TURHAN taloudellisen riskin, jos vaikka toinen sortuu juopottelemaan, pelailemaan yms. Tai yksinkertaisesti nostaa kytkintä ja häipyä..
Minusta nyt vaan on todella tyhmää pariutua ihmisen kanssa, josta pitää pelätä että se sortuu juopottelemaan, pelailemaan tms. Toki jos on noihin mainitsemiisi taipuvainen puoliso niin silloin ehdottomasti omat rahat. 😃
Liikuttavaa on kyllä joidenkin sokea luottamus. Ja kannattaa ottaa huomioon sekin että sinänsä peliriippuvuus on sairaus, ja esim jos sairastuu Parkinsonin tautiin, yksi sen "lieveilmiöistä" on addiktoitumisen helpottuminen, voi olla just pelaamiseen tai vaikka seksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"yhteiset" rahat on vain idioottien käyttämä malli. Juridisesti sellaisia ei ole vaan rahat ovat sen, jonka tilillä ne ovat. Jos itsellä on käytössä VAIN "tai"-tili (yhteinen tili, jossa kumpikin yksin saa tehdä pankkitoimia) niin on kyllä täysi idiootti.
Olen ollut yli 50 v idiootti ja hyvin on pärjätty ja tyhjätaskusta aloitettu elämä ja omaisuutta hankttu yhteisillä arvoilla toimimalla.
Tämä ei onnistu jos on pienintäkin luottamuspulaa, mutta omalla kohdallani sellainen suhde ei olisi mahdollinen. Jokainen päättää itse, kenen kanssa asiat onnistuu ja kenen kanssa ei.
Tällä toinen idiootti jo 40 vuotta.
aika usein menee niin, että mies tienaa-nainen tuhlaa miehen rahat. eikä osta edes ruokatarpeita. naisen rahat tuhlaa nainen itse, ja vain itseensä, ei mieheen tai lapsiin. koska nainen on maailmansa napa, ja muut elää palvellakseen naisen järkeä vailla olevaa minäminä elämää. näin ukkoni sen minulle esitti, ja tottahan se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
koska silloin ottaa TÄYSIN TURHAN taloudellisen riskin, jos vaikka toinen sortuu juopottelemaan, pelailemaan yms. Tai yksinkertaisesti nostaa kytkintä ja häipyä..
Minusta nyt vaan on todella tyhmää pariutua ihmisen kanssa, josta pitää pelätä että se sortuu juopottelemaan, pelailemaan tms. Toki jos on noihin mainitsemiisi taipuvainen puoliso niin silloin ehdottomasti omat rahat. 😃
Liikuttavaa on kyllä joidenkin sokea luottamus. Ja kannattaa ottaa huomioon sekin että sinänsä peliriippuvuus on sairaus, ja esim jos sairastuu Parkinsonin tautiin, yksi sen "lieveilmiöistä" on addiktoitumisen helpottuminen, voi olla just pelaamiseen tai vaikka seksiin.
Ei Parkinsonin tauti aiheuta peliriippuvuutta, mutta tautiin otettavan lääkkeen sivuvaikutus voi joillakin aiheuttaa peliriippuvuutta tms.
Vierailija kirjoitti:
Palkat tulee omille tileille mihin jätetään "taskurahaa" kummallekin, loput yhteiselle tilille.
Meillä on luottokortti jolle laitetaan rahaa ruokaostoksiin ja molemmilla kortti siihen, laskut menee yhteiseltä tililtä. Ylijääneet rahat puoliksi rahastoihin tai jemmatilille
Maailman yksinkertaisin asia eikä koskaan tarvitse miettiä kuka maksaa mitä. En todellakaan jaksaisi laskea jokaista ostosta tai suupalaa ja siirrellä rahaa päivittäin!
No mikä juttu toi "En todellakaan jaksaisi laskea jokaista ostosta tai suupalaa ja siirrellä rahaa päivittäin!" on? Eihän ne erilliset, omat rahat sitä tarkoita...
Meillä on tili, johon molemmat laittaa saman verran ja sieltä ostetaan ruoat. Tämä ei aina riitä ja ostetaan puolin ja toisin lisää. Ei pidetä kirjaa, kuka osti mitä, milllon ja millä hinnalla.
Toinen tiili taas josta menee lainanmaksu, vastike, vakuutukset, netti yms. Laitetaan lainan & vastikkeen päälle extraa, jotta sinne kertyy vähän lisää, jos tulee hankintatarve esim pyykinpesukone tässä yksi kerta. Lisäksi on valmiina ne vakuutusrahat, joka maksetaan kerran vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
aika usein menee niin, että mies tienaa-nainen tuhlaa miehen rahat. eikä osta edes ruokatarpeita. naisen rahat tuhlaa nainen itse, ja vain itseensä, ei mieheen tai lapsiin. koska nainen on maailmansa napa, ja muut elää palvellakseen naisen järkeä vailla olevaa minäminä elämää. näin ukkoni sen minulle esitti, ja tottahan se on.
Eiköhän huomattavasti useammin ole niin että nainen pienemmistä tuloistaan maksaa lastenkin kulut ja mies ostelee itselleen "tarpeellisia" hiluvitkuttimia ja golffaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yhteinen taloustili, jonne siirretään tietty summa kuukausittain ja tililtä maksetaa kaikki yhteiset menot. Muuten käyteään omat rahat miten haluaa. Meillä toinen säästää ja toinen tuhlaa.
Meilläkin. Mutta se ero, että kun toinen ei osaa yhtään säästää (voi ostella kalliita heräteostoja ym) niin sitten kun tulee tilanne, että tarvitsee äkkiä rahaa johonkin, niin onko reilua että se säästäjä maksaa? Minusta ei! Entäs jos toinenkaan ei osaisi säästää, mistäs sitten rahat revittäisiin? Viisaita neuvoja, kiitos!
t, tuhlarin puoliso
No meillä on sovittu, että yhteisiin menoihin pitää aina riittää rahaa. Kun palkka tulee tilille, niin tietty summa menee yhteiselle tilille. Sen jälkeen voi tuhlata niin paljon kuin haluaa.Sitä ennen ei tuhlata mitään. Minä en menisi yhteen ihmisen kanssa, jolla ei ole rahankäyttö hallussa. Ero olisi varmaan lopullinen ratkaisu, jos toinen tahallaan alkaa tuhlata ja olettaa toisen maksavan kaiken. Eri asia, jos vaikka työttömyyden tai sairauden takia on tiukempaa, niin tietysti silloin toinen maksaa enemmän yhteisistä kuluista.
Enpä tiedä ketään "vanhaa" pariskuntaa, jolle tämä olisi ongelma. Omat tilit on kaikilla ja kummallakin on sama käsitys suunnilleen rahankäytöstä. Omat vanhempani ovat olleet 50 vuotta yhdessä ja kummallakin oma tili, mutta kumpikin saa kaiken, mitä tarvitsee. Säästöön jää ja sekin on yhteinen linja.
Miehen kanssa on oltu yhdessä 23 vuotta ja koskaan ei ole sinänsä tapeltu rahasta. Joskus on ollut tiukkaa ja se on rassannut hermoja, mutta kumpikin tietää, mitä maksetaan ensin ja se maksaa, jolla on rahaa. Oikein tiukkana aikana on ollut tili ihan kuiva ja olen voinut jopa kauppareissulta laittaa miehelle viestin, että laitas mulle rahaa pari satkua. Mies ei ole kysellyt vaan siirtänyt. Nykyään se maksaa, jolla sattuu lompakko olemaan kädessä. Mitään tuhansien Eurojen ostoksia ei ominpäin tehdä, mutta kyllä mies voi vaikka television ostaa ex tempore kysymättä multa ja vastaavasti voin tilata nettikaupasta jotain ihan vaan omaksi ilokseni. Sanoisin, että alle tonnin ostoksiin ei mitään "lupia" (eli kerrota etukäteen) tarvi. Kummallakin on sillai järki päässä, ettei ihan viimeisiä ruokarahoja käytetä. Eli tiukkana aikana kumpikin tiesi, ettei ole huviostoksiin rahaa.
Tosin itseäni, vanhempiani ja kaveripiiriäni yhdistää se, että kaikissa pariskunnissa kumpikin on aina käynyt töissä ja ei ole kukaan ns. loisinut kenenkään muun rahoilla. Useimmiten mies on ollut isopalkkaisempi, mutta esimerkiksi äitini tienasi aina hieman enemmän kuin isä ja sitä myöten eläkekin parempi.
Yksi asia, jota kadun on se, etten ole rahasta puhunut juurikaan lasten kanssa. Ei meillä ole erikseen vaiettu raha-asioista lasten kuullen, mutta ylipäätään puhutaan rahasta aika vähän. Minun kuullen lapsena puhuttiin aina rahasta ja tiesin jo ala-asteiässä tasa, mitä laskuja ja lainoja on. Paljonko menee ruokaan jne. En ole koskaan käsittänyt ajatusta, ettei lasten kuullen saisi puhua rahasta. Juuri pitääkin puhua. Siitähän nuo oppii hahmottamaan, mitä se elämä maksaa ja miten talous pyörii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
aika usein menee niin, että mies tienaa-nainen tuhlaa miehen rahat. eikä osta edes ruokatarpeita. naisen rahat tuhlaa nainen itse, ja vain itseensä, ei mieheen tai lapsiin. koska nainen on maailmansa napa, ja muut elää palvellakseen naisen järkeä vailla olevaa minäminä elämää. näin ukkoni sen minulle esitti, ja tottahan se on.
Eiköhän huomattavasti useammin ole niin että nainen pienemmistä tuloistaan maksaa lastenkin kulut ja mies ostelee itselleen "tarpeellisia" hiluvitkuttimia ja golffaa.
Jep. Tienaan naisena 3x vähemmän kuin mieheni ja silti minä maksan kaikki lapsiin, perheen syömisiin ja juokseviin talon kuluihin menevät maksut. Mies jossain vaiheessa päätti itse olla osallistumatta. Maksan siis lapsien ruuat, vaatteet, tarvikkeet , harrastukset, kokkaan joka päivä, maksan veden, sähkön ja muun. Ja jos pyydän miestä tuomaan lapsille jogurttia niin valittaa miten kalliita ne on, joten menen itse hakemaan ne erikseen vielä.
Meillä on miehen kanssa yhteinen taloustili josta maksetaan aivan kaikki yhteiset kulut ja oikeastaan aika huolettomasti myös omia kuluja, jos yhteisellä kauppareissulla lähtee mukaan esim vaatteita, elektroniikkaa tms. Taloustililtä maksetaan pääasiassa kaikki lapsen kulut myös. Viime aikoina yhteisistä rahoista mennyt myös miehen moottoripyörä ja pääasiassa minun käytössä olevan auton vaihto uudempaan.
Meillä on myös omat tilit. Omista tuloista siirrämme sovitun % osuuden yhteiselle taloustilille. Omista rahoista maksamme pääsääntöisesti omia harrastuksia, omat bensat ym auton/moottoripyörän päivittäiset kulut (taloudessa siis kaksi autoa), omia vaatteita tms ekstraa.
Tämä toimii kun isossa kuvassa kumpikin käyttää samalla tyylillä rahaa. Isommista ostoksista jutellaan ja sovitaan yhdessä. Toki tämän huolettomuuden mahdollistaa myös kohtuullisen hyvä tulotaso kummallakin. Perusostoksissa ei tarvitse joka euroa laskea jolloin on käytännössä aivan sama ostaako jompi kumpi t-paidan yhteisistä vai omista rahoista.
Tämä malli on meillä toiminut yli 15v, toki ei varmasti toimi välttämättä kaikilla enkä sano että tämä on ainut ja oikea malli. Ensimmäisinä yhteisinä vuosina mies tienasi enemmän kuin minä, jonka jälkeen itse olen pääsääntöisesti ollut enemmän tienaava osapuoli. Tuloero ei meillä kuitenkaan ole huomattava niin että toinen tienaisi vaikkapa moninkertaisesti enemmän kuin toinen.
Vierailija kirjoitti:
Jos ajattelutapasi on tuollainen, niin ei yhteinen tili toimikaan. Yhteisen tilin kanssa ei lasketa kuinka paljon kukin käytti rahaa eikä eritellä mitkä ovat omia ostoksia, mitkä toisen ja mitkä yhteisiä. Ei ole myöskään mitään omia tilejä, joilta siirrellään rahaa, vaan palkat tulevat yhteiselle tilille.
Yhteinen tili toimii niin, että kaikki kulut ovat perheen kuluja, eikä ole merkitystä kumpi käyttää tiliä niihin perheen kuluihin.
Eli jos lapsi tarvitsee uudet lenkkarit, niin ne ostetaan yhteisen tilin rahoilla. Kun ostetaan viikonlopouruuat, niin ne ostetaan yhteisillä rahoilla. Kun minä halusin viikonlopuksi lonkeroa ja mies sipsejä, niin ne ovat perheen kuluja, ja ne ostetaan yhteisillä rahoilla. Kun mies tarvitsee uudet shortsit, niin ne ostetaan yhteisillä rahoilla. Kun minun tarvitsee vaihtaa syksyllä auto, niin väliraha maksetaan yhteisistä rahoista.
Rahan käytön kanssa meillä oli lasten isän kanssa noin, joten ymmärrän pointin. Mutta oman esimerkin voi kertoa myös ilman, että haukkuu muiden toimivan ratkaisun. Jos teillä on noin niin ei se ole ainoa totuus ja yhteinen tili ei ole sama asia kuin yhteiset rahat. Meillä oli yhteiset rahat ja omat tilit, mutta molemmilla oikeudet tileihin. Ja kyllä toimi niin. Ja ei, rahat ei koskaan loppunut. Siinä varmaan osa syy miksi ei riitoja tullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkat tulee omille tileille mihin jätetään "taskurahaa" kummallekin, loput yhteiselle tilille.
Meillä on luottokortti jolle laitetaan rahaa ruokaostoksiin ja molemmilla kortti siihen, laskut menee yhteiseltä tililtä. Ylijääneet rahat puoliksi rahastoihin tai jemmatilille
Maailman yksinkertaisin asia eikä koskaan tarvitse miettiä kuka maksaa mitä. En todellakaan jaksaisi laskea jokaista ostosta tai suupalaa ja siirrellä rahaa päivittäin!
No mikä juttu toi "En todellakaan jaksaisi laskea jokaista ostosta tai suupalaa ja siirrellä rahaa päivittäin!" on? Eihän ne erilliset, omat rahat sitä tarkoita...
No käyttekö erikseen kaupassa? Vai ostaako toinen ja splittaatte laskun? Maksatteko molemmat erikseen ravintolassa vai tarkistatteko kuitin kotona ja siirrätte rahaa?
Tätä tarkoitin, meidän ei tarvitse ikimä miettiä.
Kyllä osalla toimii. Meillä kaveripariskunta joilla pelkästään yhteinen tili. Meillä omat sekä yksi yhteinen tili.
99% ei edes vastannut siihen mitä ap kysyi, vaan alkoi paasata yhteistilin vaaroja.