Lue keskustelun säännöt.
Yhteiset rahat- miten toimii käytännössä ?
29.06.2024 |
Siis tarkoitan ihan sitä, että käytättekö toistenne pankkikortteja vai siirrättekö kaikki tulonne yhteiselle tilille ja sitä käytätte, entä loppuuko raha koskaan, harmittaako toisen ostokse, jääkö kummallekin saman verran omiin menoihin jne ?
Me ollaan meidän pitkässä suhteessa yritetty yhteisiä rahoja aina aika ajoin, mutta jotenkin se aina ajautuu siihen ennemmin tai myöhemmin, että jos toinen vaikka käy kaupassa ja pyydän tuomaan samalla mulle vaikka deodorantin, niin laitan rahan puolison tilille jossain vaiheessa vaikka yritän välttää sitä. Tai jos puoliso pyytää tuomaan vaikka räikän motonetistä kun käymäni sali on vieressä, niin huomaan että on siirtänyt rahaa mun tilille.
Kommentit (226)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"yhteiset" rahat on vain idioottien käyttämä malli. Juridisesti sellaisia ei ole vaan rahat ovat sen, jonka tilillä ne ovat. Jos itsellä on käytössä VAIN "tai"-tili (yhteinen tili, jossa kumpikin yksin saa tehdä pankkitoimia) niin on kyllä täysi idiootti.
Miksi haukut ihmisiä, joilla yhteinen tili toimii? Olemme vaimoni kanssa niin samantuloisia, että kaikki menee puoliksi joka tapauksessa. Emme ostele mitään ex-tempore -juttuja ja isommat hankinnat (matkat yms.) suunnitellaan aina tarkkaan etukäteen.
koska silloin ottaa TÄYSIN TURHAN taloudellisen riskin, jos vaikka toinen sortuu juopottelemaan, pelailemaan yms. Tai yksinkertaisesti nostaa kytkintä ja häipyä...
Kun on oltu yhdessä parikymmentä vuotta, on yhteiset kiinteistöt, velat ja lapset, niin ei siitä "noin vain" häivytä. Juomis- ja pelaamisongelmatkin tulisi ilmi heti, kun rahat menee yhteiseltä tililtä. Jos toisella on oma tili, niin ei puoliso näe sen tapahtumia, jollei käyttöoikeuksia ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos se ei toimi, niin miksi sitä pitää väkisin yrittää? En tosin tajua muutenkaan koko yhteisrahahommelia. Kuulostaa vaan oudolta sumplimiselta, mitä kukakin laittaa ja kuinka paljon millekin tilille, onko tasapuolista, voinko ostaa luisvittonin kun miehellä paistaa perse viimeisistä verkkareista...
Minulle taas erilliset rahat ovat hirveää sumplimista. Kuka maksaa mitäkin? Paljonko sinulla on rahaa, entä paljonko on yhteensä? Onko meillä varaa tähän? Mitään et tiedä kysymättä toiselta, ja kaikki maksut pitää sopia.
Yhteisen tilin kanssa molemmat ovat koko ajan ajan tasalla ja kaikki laskut ja maksut menevät samalta tililtä. On aivan sama kumpi näyttää kassalla korttia, kun samalta tililtä menee joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
"yhteiset" rahat on vain idioottien käyttämä malli. Juridisesti sellaisia ei ole vaan rahat ovat sen, jonka tilillä ne ovat. Jos itsellä on käytössä VAIN "tai"-tili (yhteinen tili, jossa kumpikin yksin saa tehdä pankkitoimia) niin on kyllä täysi idiootti.
Olen ollut yli 50 v idiootti ja hyvin on pärjätty ja tyhjätaskusta aloitettu elämä ja omaisuutta hankttu yhteisillä arvoilla toimimalla.
Tämä ei onnistu jos on pienintäkin luottamuspulaa, mutta omalla kohdallani sellainen suhde ei olisi mahdollinen. Jokainen päättää itse, kenen kanssa asiat onnistuu ja kenen kanssa ei.
Meillä on ainakin toiminut yhteinen tili vaimon kanssa oikein hyvin. Kaikki rahat on yhteisiä. Isommista hankinnoista sovitaan yhdessä, mutta pienet (esim muutaman kympin) ostot voi kumpikin tehdä ihan vapaasti. Ei ainkaan vielä 25v aikana ole ongelmia/erimielisyyksiä tullut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"yhteiset" rahat on vain idioottien käyttämä malli. Juridisesti sellaisia ei ole vaan rahat ovat sen, jonka tilillä ne ovat. Jos itsellä on käytössä VAIN "tai"-tili (yhteinen tili, jossa kumpikin yksin saa tehdä pankkitoimia) niin on kyllä täysi idiootti.
Miksi haukut ihmisiä, joilla yhteinen tili toimii? Olemme vaimoni kanssa niin samantuloisia, että kaikki menee puoliksi joka tapauksessa. Emme ostele mitään ex-tempore -juttuja ja isommat hankinnat (matkat yms.) suunnitellaan aina tarkkaan etukäteen.
Kuten tuossa sanotaan, jos on VAIN yhteinen tili ja toinen sekoaa vaikka rakkaushuumaan niin tilin voi sitten vaan tyhjentää ja toinen jää nuolemaan näppejään. Believe me, niin voi käydä.
Eihän sinne kerry suuria summia, vaan rahaa juokseviin menoihin. Jos tulee remontti, niin laitetaan sen ajaksi enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asialaisissa liitoissahan rahoja, jotka mies tienaa, hallinnoi vaimo. Useimmiten kotivaimo siis. Kulttuuri on todella erilainen, ja miehet ovat kotona kuin lapsen asemassa. Joku sanoi, että kun oli ehdottanut japanilaiselle miehelle, että tämä itse hoitaisi raha-asiansa, tämä oli reagoinut siihen valittamalla ja anelemalla, että "miksi teet minulle näin". Miehellä ei ole välttämättä ollenkaan omaa rahaa, ja tämä pyytää vaimoltaan rahaa kaljaankin, kuin lapsi karkkiin
Olen itse jutellut yhden kiinalaisen miehen kanssa tästä ja siitä tuli olo, että työstähän sekin käy. He ovat hyvin avoimia menemään naimisiin, mutta en sitten käytännössä tiedä olisiko se kivaa :D
Mutta se nyt on ainakin selvä, että kahden individualistin ei kannata jakaa talouttaan missään määrin. Eikä naisen sukuelimiään. Sehän se suurin riisto on, kun nainen on suhteessa käytännössä seksiorja
koska silloin ottaa TÄYSIN TURHAN taloudellisen riskin, jos vaikka toinen sortuu juopottelemaan, pelailemaan yms. Tai yksinkertaisesti nostaa kytkintä ja häipyä..
Minusta nyt vaan on todella tyhmää pariutua ihmisen kanssa, josta pitää pelätä että se sortuu juopottelemaan, pelailemaan tms. Toki jos on noihin mainitsemiisi taipuvainen puoliso niin silloin ehdottomasti omat rahat. 😃
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä yli 40 vuotta yhteiseloa omilla tileillä.
Se maksaa joka kerkeää ensin kortin ottamaan esiin.
Molemmat säästäväisiä eikä koskaan riitaa rahasta.
Velat on maksettu jo ajat sitten yhteistuumin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vain yhteiset TAI-tilit (käyttötili ja säästötili), johon molempien tulot ja lapsilisät tulevat. Ei tarvi siirrellä mitään mihinkään, kun yhdeltä tililtä menee kaikki maksut ja laskut.
Meillä on yhteiselle taloustilille automaattinen tilisiirto eikä erikseen siirrellä itse mitään. Palkat tulee omille tileille, kun käytetään rahaa niin eri tavalla. Toisella on todella kallis harrastus, johon en todellakaan halua osallistua yhteiseltä tililtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei toimi eikä saa olla noin sinisilmäinen. Joku taloustili minne molemmat laittaa 500€/kk ja siihen rinnakaiskortit molemmille.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se toimii naisilla periaatteella "Sun rahat on meidän rahoja ja mun rahat on mun rahoja".
Näin just. Meillä on minun rahat ja meidän rahat. Ei ole mitään erimielisyyksiä tullut asiasta. Mieheni on sen verran isotuloinen, että se on ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei toimi eikä saa olla noin sinisilmäinen. Joku taloustili minne molemmat laittaa 500€/kk ja siihen rinnakaiskortit molemmille.
Yhteinen taloustili on paras ratkaisu ja sitten ei ainakaan tulee riitaa rahankäytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Ei toimi eikä saa olla noin sinisilmäinen. Joku taloustili minne molemmat laittaa 500€/kk ja siihen rinnakaiskortit molemmille.
Teillä tuommoisilla avopareilla tai muuten vain lyhyillä suhteilla tuo on eri juttu. Meillä yli 40 vuotta on ollut minun rahat ja meidän rahat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se ei toimi, niin miksi sitä pitää väkisin yrittää? En tosin tajua muutenkaan koko yhteisrahahommelia. Kuulostaa vaan oudolta sumplimiselta, mitä kukakin laittaa ja kuinka paljon millekin tilille, onko tasapuolista, voinko ostaa luisvittonin kun miehellä paistaa perse viimeisistä verkkareista...
No siis, koko ajan saa kuulla narinaa niin tutuilta kuin täältä palstaltakin miten pitää olla yhteiset rahat ja ihmettelyt päälle että onko meillä omat jääkaapitkin, niin siksi ja huvin vuoksi sitä kokeillaan. Ihmettelenpä nyt minäkin että miten ne yhteiset rahat saa toimimaan. Vanhemmillani toimi hyvin, mut ite jotenkin tuntuu että ois velkaa aina toiselle ja siks sitä ajautuu maksamaan pienetkin ostokset mitä toinen pyynnöstä tuo.
Et sinä individualistin kanssa saakaan. Milleniaalit ovat ainakin koulutettu individualisteiksi, pärjäämään omillaan. Individualistin kanssa avioliitosta puhuttaessa hän alkaa miettimään avioeroa, koska ei aidosti kykene olemaan tai tulemaan yhdeksi lihaksi jonkun kanssa. Individualisti kuvittelee, että kumppani voi seota tai muuttua, mutta tosiasiassa parisuhde on kuin kohtu ja vauva. Jos kumppani muuttuu, se johtuu omasta vaikutuksesta, ja heijastuu myös takaisin
Minä en ole naisena edes viitsinyt alkaa tekemään omaisuutta. Mielestäni sellainen on maskuliinista ja jos mies vaatisi sellaista minulta, seurustelkoot jonkun finance bron kanssa. Haluan pysyä feminiinisessä energiassani
Toimii silloin, kun molemmilla on samanlaiset rahankäyttötavat. Meillä on yhteiset rahat, mutta erilliset tilit. Yksi yhteinen korttitili on ruokaostoksia varten. Menot jaetaan (kiinteät menot ovat vakioitu, tyyliin minä maksan lainanlyhennykset ja mies tietyt laskut), ja yllättävien kulujen tullessa se maksaa jolla on rahaa. Molemmilla on omat säästöt, mutta säästetään rahaa myös yhdessä esim. remontteja varten. Kumpikin käyttää ns. ylijäävän rahan oman mielensä mukaan, mutta tapana on että jutellaan toisen kanssa etukäteen ennen isoja ostoksia.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yhteinen taloustili, jonne siirretään tietty summa kuukausittain ja tililtä maksetaa kaikki yhteiset menot. Muuten käyteään omat rahat miten haluaa. Meillä toinen säästää ja toinen tuhlaa.
Meilläkin. Mutta se ero, että kun toinen ei osaa yhtään säästää (voi ostella kalliita heräteostoja ym) niin sitten kun tulee tilanne, että tarvitsee äkkiä rahaa johonkin, niin onko reilua että se säästäjä maksaa? Minusta ei! Entäs jos toinenkaan ei osaisi säästää, mistäs sitten rahat revittäisiin? Viisaita neuvoja, kiitos!
t, tuhlarin puoliso
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vain yhteiset TAI-tilit (käyttötili ja säästötili), johon molempien tulot ja lapsilisät tulevat. Ei tarvi siirrellä mitään mihinkään, kun yhdeltä tililtä menee kaikki maksut ja laskut.
Meillä on yhteiselle taloustilille automaattinen tilisiirto eikä erikseen siirrellä itse mitään. Palkat tulee omille tileille, kun käytetään rahaa niin eri tavalla. Toisella on todella kallis harrastus, johon en todellakaan halua osallistua yhteiseltä tililtä.
Jos te olette perhe, niin osallistuthan sinä joka tapauksessa elintason muodossa.
Yhteiset rahat tarkoittaa mun mielestä yhteistä taloustiliä, johon molemmat siirtää kuukausittain sovitun summan, joko molemmat saman verran tai vaikka molemmat laittaa 70% palkastaan, tai mitä nyt sitten onkaan sovittu. Sieltä sitten maksetaan asumiskulut, laskut, päivittäisostokset, matkaliput, yhteiset reissut, lasten menot yms.
Sitten molemmilla on oma tili, josta maksetaan omat menot, esim shoppailu- ja harrastuskulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se ei toimi, niin miksi sitä pitää väkisin yrittää? En tosin tajua muutenkaan koko yhteisrahahommelia. Kuulostaa vaan oudolta sumplimiselta, mitä kukakin laittaa ja kuinka paljon millekin tilille, onko tasapuolista, voinko ostaa luisvittonin kun miehellä paistaa perse viimeisistä verkkareista...
No siis, koko ajan saa kuulla narinaa niin tutuilta kuin täältä palstaltakin miten pitää olla yhteiset rahat ja ihmettelyt päälle että onko meillä omat jääkaapitkin, niin siksi ja huvin vuoksi sitä kokeillaan. Ihmettelenpä nyt minäkin että miten ne yhteiset rahat saa toimimaan. Vanhemmillani toimi hyvin, mut ite jotenkin tuntuu että ois velkaa aina toiselle ja siks sitä ajautuu maksamaan pienetkin ostokset mitä toinen pyynnöstä tuo.
Kenellekäänhän ei kuulu miten just te raha-asianne hoidatte? Mun vanhemmilla esim oli aina omat rahat, siksi ei itsellekään tulis mieleenkään mitkään yhteistilit, tai no kerran yritin vähän pankin ja silloisen puolison painostuksesta ja siinä kävikin sitten tosi huonosti. Nykyisessä liitossa ilman muuta selvää että on erilliset rahat, omaisuudet ja avioehto. Tietty eroa on siinäkin ollaanko kakskymppisiä ja otetaan ekoja yhteisiä asuntolainoja (ja suurella todnäk jossain vaiheessa vielä erotaan) vai mennäänkö kimppaan myöhemmällä iällä kun kummallakin on omat varallisuutensa jo olemassa.
Tunnen vaimoni sen verran hyvin yhteisten 15 vuoden jälkeen, ettei tällaista riskiä ole. Ihmisiin pitää voida luottaa. Kummatkin olemme jo kuudenkympin ikäisiä, joten emme ole kakaroita kumpikaan.