Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Itsetunto vaikuttaa siihen, miten tulkitsemme itseemme liittyviä tapahtumia ja määrittää sen, miten olemme yhteydessä muihin
27.06.2024 |
Myös lapsuudessa ja nuoruudessa hyvä itsetunto suojaa tunne-elämän haasteilta ja auttaa luomaan myönteisiä suhteita muihin ihmisiin.
Usein sanotaan, että vasta kun osaa rakastaa itseään, voi rakastaa muita. Eli jos ei arvosta itseään, ei voi myöskään arvostaa muita.
Lasten ja nuorten itsetunnon mittaamisessa käytetään itsetuntomittaria, jotka mahdollistavat itsetunnon tarkentamisen elämän eri osa-alueilla. Niitä ovat esim käyttäytyminen, älykkyys ja koulumenestys, ulkonäkö, ahdistuneisuus, kaverisuosio sekä tyytyväisyys ja onnellisuus.
Itsetunnolla on perustavanlaatuisia vaikutuksia ajatteluumme, tunteisiimme, toiveisiimme, arvoihimme ja tavoitteisiimme.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Monesti väkivalta ja agressio seuraa tilannetta, jossa yksilön äärimmäisen myönteinen näkemys itsestään tulee uhatuksi. Liioiteltu kokemus omasta pärjäämisestä tai arvosta saattaa tehdä ihmisen erityisen herkäksi näkemään uhkia ja sitä kautta vastaamaan niihin agressiivisella käyttäytymisellä.
Oppilailla jotka kiusaavat muita, ei vaikuta olevan erityisen matala tai korkea itsetunto. He kuitenkin eroavat luokkatovereistaan selkeästi ylikorostuneessa itsen puolustamisessa. Eli näennäisesti hyvää itsetuntoa täytyy pitää yllä itsensä korostamisen kautta, mikä voi tarkoittaa muiden kiusaamista.
Sosiaaliset tavoitteet ovat usein tiedostamattomia, mutta vaikuttavat vahvasti käyttäytymiseemme. Niiden keskiössä on 1. Se kuinka tärkeää on toimijuus ja asioihin vaikuttaminen, eli vaikuttamistavoitteet 2. Se, kuinka tärkeää on olla läheinen muiden kanssa, eli läheisyystavoitteet.
Tutkimukset antavat näyttöä siitä, että oppilaat, joille valta on erityisen tärkeää, käyttäytyvät usein kaverisuhteissaan ikätovereitaan aggressiivisemmin. Muita kiusaavat oppilaat haluavat siis saavuttaa jonkinlaisen valta-aseman kaverisuhteissaan. Valta linkittyy kaverisuosioon.
Pidetyillä lapsilla on vahvuuksia, jotka selittävät sitä, että heistä pidetään. He ovat vähemmän aggressiivisia ja vetäytyviä. Heillä on myös keskimääräistä paremmat sosiaaliset taidot, esim kommunikaatio- sekä ongelman- ja konfliktinratkaisutaidot. He ovat myös auttavaisia luokkatovereitaan kohtaan, ovat empaattisia ja osoittavat myönteistä johtajuutta.