Mummolassa on tarjolla aina toisen lapsen lapsen herkut
Mitä tekisitte tämmöisessä tilanteessa?
Joka kerta kun menemme mummolaan, niin kahvipöydässä on tarjolla lapsen serkun eli miehen veljen lapsen lemppariherkut. Tuntuu kurjalta nähdä kuinka oma lapsi pahoittaa mielen tästä. Lasten mummo vielä kuuluttaa ääneen " täällä on Petterin ( nimi muutettu) lempparikeksit pöydässä.
Itseä on alkanut suututtamaan tuo tilanne todella lujaa ja ongelmana on se, että tuo kyseinen mummo ottaa nokkiinsa ja huutaa jos hänelle mainitsee asiasta. Hän ei pysty ottamaan kritiikkiä vastaan vaan alkaa huutamaan ja itkemään.
En tiedä mitä enää teen. Olen lopen kyllästynyt tuohon kohteluun. En ymmärrä, miksi hän toimii noin julmasti.
Tämä aiheuttaa ahdistusta lapsessamme ja meissä vanhemmissa, pelkään kuinka tuo vaikuttaa lapsemme. Ei ainakaan tee itsetunnolle hyvää.
En tosiaan tiedä, mitä kyseinen mummo kostaa, sitäkin mietin, että eikö hän itse ymmärrä mitä tekee.
Auttakaa, mitä tekisitte?
Kommentit (156)
Vierailija kirjoitti:
"Kasvissyöjä" on vanhemmille ihmisille usein yhtä käsittämätön kuin avaruusolento. Mitä sellaiselle tarjoaa?
Omalle pojalleni, joka kasvissyöjä pikkulapsesta lähtien, olen opettanut, että kun kylään mennään, minkäänlaisia kitinöitä ei ruuasta esitetä. Otetaan pöydässä se mutä voi, ja mielellään vielä kehutaan se. Pahimmillaan hän söi paljaita perunoita, kun oli lihakastike eikö edes salaattia. Ja sanoi hymyssä suin, että ompa hyviä perunoita.
Ei se ole isäntäväeltä ilkeyttä, vaan osaamattomuutta, kun ei osata tehdä kasvisruokaa. Moni nuorempi ajattelee, että katsoo vaan keittokirjasta, mutta ei se niin mene. Usein vanhemmilla jo ensi oireita alkavasta dementiasta, jopa vuosia ennen puhkeamista. Ei taivu aivot enää uuteen.
Minun anoppini on ravintola-alalla, koulutuksen saanut ruoanlaittoon, pyöritti tuolloin kahta työmaaruokalaa ja oli 49-vuotias, kun noin käyttäytymienn alkoi
Nyt taisi mennä tunteisiin. Ei ollut tarkoitus morkata sinua, vaan katsoa sitä tilannetta sen anopin tai vanhenevan ihmisen, kuka sitten onkaan, kannalta. Vaikka sinun tapauksessasi ei näytä näin olevan, mitä kirjoitin, niin usein on.
Nyt taisi mennä tunteisiin. Ei ollut tarkoitus morkata sinua, vaan katsoa sitä tilannetta sen anopin tai vanhenevan ihmisen, kuka sitten onkaan, kannalta. Vaikka sinun tapauksessasi ei näytä näin olevan, mitä kirjoitin, niin usein on.
Ei mennyt, vaan tarjosin tosiasioita oman tunteellisen möyhäämisen vastapainoksi.
Lähde noille väitteillesi? Miksi se just vanhalle ihmislele olisi vaikeaa esimerkiksi tarjota ruokaa niin, että siinä on eri ainesosia erikseen? Siis niin, että liha on erikseen, peruna erikseen, kasvikset erikseen jne.
Ja mikä on vanha? Onko kaikki yli nelikymppiset mielestäsi vanhoja? Koska suuri osa isovanhemmista ei mitenjään ole vanhuksia. Tämäkin ketju toitottaa jatkuvasti, miten he on vielä työelämässä. Ja suurin osa on saanut jo koulussa hyvin kattavan ravintokoulutuksenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen ininää taas tämä ketju? Muori tarjoaa mitä haluaa. Ota tai jätä. Ihme suosimisharhoja täällä.
Ruoka ja rakkaus liittyy toisiinsa. Voisi sanoa, että mummokin yrittää ostaa jo yhden lapsenlapsistaan hoitamaan ja huolehtimaan hänestä sitten huonokuntoisena vanhuksena. Valitettavasti tulee jäämään yksin.
Tai syrjitty hoitaa omantunnon takia kuten minä vaikka nuorena vannoin etten välitä mutta syyllisyys painaa jos ei auta. Toinen sai autot ja muut ja välittämisen mutta takaisin ei mummo sai tyhjän käden häneltä . Hautaakaan ei muut hoida , tekisi mieli jättää hoitamatta.
Lopeta uhriutuminen ja liika kiltteys, mummosi haistatteli pitkät sellaiselle eläessään, on aika sinunkin sanoa mummolle ja haudalleen hyvästit, sekä ottaa oma elämäsi haltuusi. Toinen elää nyt sellaista elämää kuin mille mummosi antoi siunauksensa. Onpa osannut vetää oikeista naruista. Tuo kuullostaa läheisriippuvuudelta ja siihenkin saa terapiaa. Toisaalta sinulla on jotain paljon enemmän, kuin sillä toisella peltiromuineen, sydän täynnä kultaa, vaikka välillä katkeraa sellaista:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen ininää taas tämä ketju? Muori tarjoaa mitä haluaa. Ota tai jätä. Ihme suosimisharhoja täällä.
Ruoka ja rakkaus liittyy toisiinsa. Voisi sanoa, että mummokin yrittää ostaa jo yhden lapsenlapsistaan hoitamaan ja huolehtimaan hänestä sitten huonokuntoisena vanhuksena. Valitettavasti tulee jäämään yksin.
Tai syrjitty hoitaa omantunnon takia kuten minä vaikka nuorena vannoin etten välitä mutta syyllisyys painaa jos ei auta. Toinen sai autot ja muut ja välittämisen mutta takaisin ei mummo sai tyhjän käden häneltä . Hautaakaan ei muut hoida , tekisi mieli jättää hoitamatta.
Lopeta uhriutuminen ja liika kiltteys, mummosi
Ihmeellistä uhoamista ja vihapuhetta - tuollainen ei kuulosta kovin terveeltä. Jos sinä olet katkera ilkimys, ei muiden tarvitse toimia samoin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mä just luin?
Mun ensimmäinen ajatus myös :-D
Tämähän on ehdottomasti provo - ei kukaan täyspäinen kirjoittaisi tällaista tosissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota omat mukaan ja sano ääneen, että tässä nämä meidän lapsen herkut. Jos vaikka ymmärtäisi.
Neuvot sekopäätä sekopäiseen passiivis-aggressiivisuuteen?
Päinvastoin, hyvä neuvo jos tämä mummo on niin ymmärtämätön ja jopa ilkeä, ei muu herättele.
Vierailija kirjoitti:
Oma mammani teki tuota, hänellä oli jo lähtökohtaisesti ollut jo vuosia joka kerta siellä käydessä tasan samat tarjoilut pöydässä. Eräänä kertana serkkuni erehtyi sanomaan että tykkää niistä yksistä kekseistä, joten sen jälkeen niitä sitten kutsuttiinkin hänen lemppareikseen joka kerta kun istuttiin kahvipöytään. Mamma kun oli tyytyväinen että joku kehui tarjoiluja ja hän vielä oli mielestään keksinyt hauskan jutun. Miten olenkin taas menettänyt hyvän tilaisuuden hankkia lapsuudentraumoja kun en ole tuosta ymmärtänyt pahastua.
Tämä!!
Nykymammelit (lumihiutaleet) uhriutuu kaikesta, mutta kyllä tämä keksiketju on kyllä naurettavuudessaan ihan huippua 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen ininää taas tämä ketju? Muori tarjoaa mitä haluaa. Ota tai jätä. Ihme suosimisharhoja täällä.
Ruoka ja rakkaus liittyy toisiinsa. Voisi sanoa, että mummokin yrittää ostaa jo yhden lapsenlapsistaan hoitamaan ja huolehtimaan hänestä sitten huonokuntoisena vanhuksena. Valitettavasti tulee jäämään yksin.
Tai syrjitty hoitaa omantunnon takia kuten minä vaikka nuorena vannoin etten välitä mutta syyllisyys painaa jos ei auta. Toinen sai autot ja muut ja välittämisen mutta takaisin ei mummo sai tyhjän käden häneltä . Hautaakaan ei muut hoida , tekisi mieli jättää hoitamatta.
Lopeta uhriutuminen ja liika kiltteys, mummosi
Täytyisi tehdä niin mutta piehtaroin katkeruudessani ja taidan olla masentunut kun joka päivä mietin näitä asioita .Ikäkään ei tuo viisautta. Varmaan haen hyväksyntää käyttäytymiselläni eikä kukaan siltikään arvosta minua paskankaan vertaa.
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa ajatuskin, että sipulia inhoavan miniän takia tarjottaisiin kaikille sipulitonta ruokaa. Jos tarjoilut ei kelpaa, sopii olla syömättä. Omat lapseni ovat olleet lapsesta saakka kaikkiruokaisia, samoin lapsenlapseni. Todelliset allergiat ymmärrän, mutta en nirsoilua. Tästä syystä en kutsu mieheni aikuisia lapsia kylään. Osa heistä ei syö sianlihaa, sieniä tai kasviksia, toisille ei maistu mikään kala tai etniset ruuat. Syökööt kotona, mitä lystäävät, mutta minä en tuollaiseen ruokapelleilyyn lähde mukaan.
Oikein! Aikuinen ihminen valittaa sipulista ruoassa?? Meillä myös tuttavia, jotka eivät kuulemma voi syödä sianlihaa kun siitä tulee vatsa kovin kipeäksi ja koska lasten isä on m u s l i m i. Useasti olen tarjonnut heille mm. pitsaa, missä on sianlihaa ja väittänyt sen olevan naudanlihaa. Menee hyvin kurkusta alas ja vielä kehuvat, miten hyvää.
Johan sieltä löytyi yksi syyllistäjä mummo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa ajatuskin, että sipulia inhoavan miniän takia tarjottaisiin kaikille sipulitonta ruokaa. Jos tarjoilut ei kelpaa, sopii olla syömättä. Omat lapseni ovat olleet lapsesta saakka kaikkiruokaisia, samoin lapsenlapseni. Todelliset allergiat ymmärrän, mutta en nirsoilua. Tästä syystä en kutsu mieheni aikuisia lapsia kylään. Osa heistä ei syö sianlihaa, sieniä tai kasviksia, toisille ei maistu mikään kala tai etniset ruuat. Syökööt kotona, mitä lystäävät, mutta minä en tuollaiseen ruokapelleilyyn lähde mukaan.
Oikein! Aikuinen ihminen valittaa sipulista ruoassa?? Meillä myös tuttavia, jotka eivät kuulemma voi syödä sianlihaa kun siitä tulee vatsa kovin kipeäksi ja koska lasten isä on m u s l i m i. Useasti olen tarjonnut heille mm. pitsaa, missä on sianlihaa ja väittänyt sen olevan naudanlihaa. Menee hyvin kurkusta alas ja vielä kehuvat, miten hyvää.
Mitähän tapahtuu jos muslimi saa tietää? Mieti sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen ininää taas tämä ketju? Muori tarjoaa mitä haluaa. Ota tai jätä. Ihme suosimisharhoja täällä.
Ruoka ja rakkaus liittyy toisiinsa. Voisi sanoa, että mummokin yrittää ostaa jo yhden lapsenlapsistaan hoitamaan ja huolehtimaan hänestä sitten huonokuntoisena vanhuksena. Valitettavasti tulee jäämään yksin.
Tai syrjitty hoitaa omantunnon takia kuten minä vaikka nuorena vannoin etten välitä mutta syyllisyys painaa jos ei auta. Toinen sai autot ja muut ja välittämisen mutta takaisin ei mummo sai tyhjän käden häneltä . Hautaakaan ei muut hoida , tekisi mieli jättää hoitamatta.
Oli paha ihminen, huomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo on elänyt aikana, jolloin kaikenlainen lapsiin kohdistuva henkinen väkivalta hyväksyttiin. Se että sisaruksia ja serkuksia vertailtiin keskenään, arvioitiin ja arvosteltiin ja suosikkilasten pitäminen oli ihan normaalia.
No et kyllä ole onneksesi väkivaltaan törmännyt, jos keksien tarjoaminen mielestäsi on sitä. Eihän tuossa välttämättä ole kyse edes mistään suosikeista, pelkkä yhden lapsen suosikkikeksien tarjoaminen ei vielä tarkoita mitään eikä ap kerro että suosiminen näkyisi missään muussa asiassa.
Mummo on elänyt aikana, jolloin kaikenlainen lapsiin kohdistuva henkinen väkivalta hyväksyttiin. Se että sisaruksia ja serkuksia vertailtiin keskenään, arvioitiin ja arvosteltiin ja suosikkilasten pitäminen oli ihan normaali
Niin, eikä keksien tarjoamisessa ole kyse siitä. Osaan lukea, opettelisitko sinäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mammani teki tuota, hänellä oli jo lähtökohtaisesti ollut jo vuosia joka kerta siellä käydessä tasan samat tarjoilut pöydässä. Eräänä kertana serkkuni erehtyi sanomaan että tykkää niistä yksistä kekseistä, joten sen jälkeen niitä sitten kutsuttiinkin hänen lemppareikseen joka kerta kun istuttiin kahvipöytään. Mamma kun oli tyytyväinen että joku kehui tarjoiluja ja hän vielä oli mielestään keksinyt hauskan jutun. Miten olenkin taas menettänyt hyvän tilaisuuden hankkia lapsuudentraumoja kun en ole tuosta ymmärtänyt pahastua.
Tämä!!
Nykymammelit (lumihiutaleet) uhriutuu kaikesta, mutta kyllä tämä keksiketju on kyllä naurettavuudessaan ihan huippua 🙄
Tämä. Ihan naurettavaa, että nykymammelit surevat syrjittyjen, vähäteltyjen, eri arvoistettujen ja halveksittujen lasten puolesta eikun 🤔
Niin, eikä keksien tarjoamisessa ole kyse siitä. Osaan lukea, opettelisitko sinäkin.
Tismalleen siitä on tuossa tilanteessa kyse. Ja tieteknin myös törkeän huonoista käytöstavoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mammani teki tuota, hänellä oli jo lähtökohtaisesti ollut jo vuosia joka kerta siellä käydessä tasan samat tarjoilut pöydässä. Eräänä kertana serkkuni erehtyi sanomaan että tykkää niistä yksistä kekseistä, joten sen jälkeen niitä sitten kutsuttiinkin hänen lemppareikseen joka kerta kun istuttiin kahvipöytään. Mamma kun oli tyytyväinen että joku kehui tarjoiluja ja hän vielä oli mielestään keksinyt hauskan jutun. Miten olenkin taas menettänyt hyvän tilaisuuden hankkia lapsuudentraumoja kun en ole tuosta ymmärtänyt pahastua.
Vaikuttaa todellakin, että sinä et ymmärtänyt, serkkusi saattoi ymmärtääkin. Mutta toisaalta, kun kyse on samasta suvusta, voivat kaikki olla yhtä iloisen yksinkertaisia.
Ai se on yksinkertaisuutta jos ei väkisin etsi ongelmia sieltä missä niitä ei ole?
Vierailija kirjoitti:
Mikä tässä on ongelma? Meidän mummolassa oli aina pahvinmakuisia Marie-keksejä mitkä eivät ole kenenkään herkkua, mutta ei kukaan siitä mieltään pahoittanut.
joo,mutta ne ei varmaan ollut suunnattu tietylle yksilölle. itse ottaisin mun lapsen omat herkut yms syötävät mukaan ja söisimme ne,emme koskisi emännän tarjomuksiin, sanoisin että nuohan on merkattu petterille kerta.
Oma äitini on tuollainen. Lapsuudessa tehtiin aina veljen lempiruuat, hän sai hienot uudet vaatteet ja laitteet, minä hänen tai jonkun muun käytetyt vanhat. Kun veli hukkasi puhelimensa, hänelle ostettiin heti uusi ja minä sain olla ilman. Sitten kun se vanha löytyi, sain armosta sen
Nyt sama toistuu lastenlasten kanssa, veljen lasta paapotaan. Jos nähdään kaikki yhdessä, veljen lapsi saa lahjan ja minun lapsi ei. Se on vaikeaa lapselle selittää miksi näin on
Syykin paljastui ihan hiljattain, muistutan kuulemma äitini siskoa, jota hän vihaa ja siksi vihaa myös minua
Onneksi miehen puolen suku on normaalimpaa ja kaikki ovat samanarvoisia, omien vanhempien luona vierailut menee siten hammasta purren
Vierailija kirjoitti:
Ap:llä viiraa
Ei vaan mummolla tässä tapauksessa. Onhan tuo törkeää suosia toista lasta.
Tai syrjitty hoitaa omantunnon takia kuten minä vaikka nuorena vannoin etten välitä mutta syyllisyys painaa jos ei auta. Toinen sai autot ja muut ja välittämisen mutta takaisin ei mummo sai tyhjän käden häneltä . Hautaakaan ei muut hoida , tekisi mieli jättää hoitamatta.