Olen 38-vuotias ja nyt vasta olen huomannut, että kaikki ihmiset ei halua olla "kivoja"

Silmät aukesivat. Perheessäni on aina kasvatettu niin, että pitää olla ns. mukava ja huomioida toiset ihmiset. Kaverien kesken ollut sama meininki, että pyritään olemaan ystävällisiä ja mukavia. Työpaikoillenikin on sattunut pääosin mukavia ihmisiä.

Itselläni ei ole lapsia, mutta olen tavannut miehen, jolla on lapsi ja on uskomatonta katsoa, kuinka hän ei lainkaan kannusta lasta olemaan ns. kiva ja mukava, vaan kasvattaa pitämään päänsä ja puolensa, vaikka olisi tehnyt väärinkin. Mies itse on ihan hyväkäytöksinen, tosin ehkä itselleni liian kilpailuhenkinen. Katsotaan.