Lue keskustelun säännöt.
Tohtoriksi *väittely*. Mitä siinä väittelyssä tapahtuu?
22.06.2024 |
Siis miten se väittely tarkalleen ottaen tehdään? En ole aikeissa väitellä, mutta en vaan ymmärrä 😅 Tää voi olla aivan auttamattoman tyhmä kysymys, mutta jos joku tietää, vastaathan 😁
Väitteleekö se tohtori jonkun kanssa jostain? Vai häh?
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Minä väitän että tiede ei tiedä mitään,missä viipyy Tohtorin hattuni ja tittelini.
Ei muuta kuin filosofiaa opiskelemaan, kymmenen vuoden päästä voit väitellä aiheesta. Toki siihen mennessä olet äärimmäisen todennäköisesti tajunnut mielipiteesi olevan väärä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päinvastoin, tohtoriksi tuleminen nimenomaan vaatii että on tutkittu jotain tieteelle täysin uutta ja mullistavaa, lekuireille ei taida olla ihan yhtä vaativaa koska tohtoriuus on perusolettamus. Tohtoriuus vaatii siten useamman vuoden työt jossain tutkimuslaitoksessa tai suuremmasa projektissa.
Tästä kirjoitetaan väitelmä joka sitten puolustetaan. Humanistialoilla saattaa myös olla alemmat vaatimustasot. Vaikkakin kidutus/vankikokeet kylläkin täyttöisi tuon uuden tiedon vaatimuksen. Kuten muutkin yhteiskuntakokeilut. Oisko työttömyystukien leikkuut jonkun sosiaalialojen tutkimus josta väitös aikanaan kun on tilastoitu paljonko aiheutti itsemurhia ymv?
Humanistialoilla on korkeammat vaatimukset, koska ihmistieteissä ei liiku iso raha ja vedetä mitään tutkimusorganisaatioita, joissa hyötyy alaisten tekemästä työstä. Humanistitutkija joutuu tekemään koko työn kokonaan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun Lauri Törhönen väitteli itsekseen Lapin yliopistossa, vastaväittäjä Esa Saarinen pahemmin väitelly. Myöhemmin koko "väitöskirja" hylättiin.
Tuo oli tosiaan tahra myös Esa Saarisen kilpeen. Olin aina ajatellut että se on lähinnä julkkis ja höpöäijä pantteripukuineen ja pipsoineen, mutta onkin kuulemma pätevä tiedemies. Tuntee filosofian klassikot ja kuulemma sen oma väikkäri oli ihan hyvä.
Töhrönen puolestaan on höpöäijä. Sen leffoissa parasta on nätit tytöt. Kunkianosoitus pitkästä urasta olisi ollut ok. Väikkäri ei.
noin törkeä laiminlyönti Saarisen puolelta vaatisi rehellisesti sanoen akateemisten saavutusten nullifikaatiota. Tuohan on akateeminen rikos.
Toisaalta koko lapin yliopistokin suljettava kun ohjaus selkeä
Mahtoikohan unohtua perehtyä aiheeseen =)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei kovinkaan paljon. Tutkittu asia esitetään ja muutama enemmän kohtelias kysymys. 99% seremoniaa.
Jos kaikki kunnossa niin varsinaiset kysymykset on esitetty hyvissä ajoin.
Hmh, ihme pelleilyä.
Ei se ole pelleilyä. Toki paimolupa väikkärille on annettu - silloin väitös varmasti hyväksytään. Joskus väikkäriin tehdään korjauksia. Oikeastaan ainoa tapa saada väikkärinsä hylätyksi on olla tekemättä painatusluvassa edellytettyjä muutoksia. Näin on pari kertaa tapahtunut.
Väitöstilaisuus on kuitenkin olemassa siksi että tiedeyhteisö haluaa yleisön edessä osoittaa että väikkäri on luettu ja että väittelijä pystyy vastaamaan sitä koskeviin kysymyksiin. Siksi viléeni ja Huhtasaari on pystyneet pääsemään maistereiksi mutta eivät tohtorei
Kyllähän myös Pro gradu- seminaareissa on opponentti ja oma työnsä täytyy tuntea ja osata keskustella siitä. Ongelma ei vilenillä ja Huhtasaarella siis ole siinä vaan siinä että ovat plagioineet suoraan toisten tekstiä omaan työhönsä. Voit käyttää toisten tekstiä kun esität sen selkeästi lainauksena tai kirjoitat asian omin sanoin auki ja voittajat alkuperäiseen tekstin kirjoittajan. Kyseiset gradut eivät nykyisin menisi turnitista läpi.
Riippuu siitä onko Rovaniemellä vai Helsingissä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päinvastoin, tohtoriksi tuleminen nimenomaan vaatii että on tutkittu jotain tieteelle täysin uutta ja mullistavaa, lekuireille ei taida olla ihan yhtä vaativaa koska tohtoriuus on perusolettamus. Tohtoriuus vaatii siten useamman vuoden työt jossain tutkimuslaitoksessa tai suuremmasa projektissa.
Tästä kirjoitetaan väitelmä joka sitten puolustetaan. Humanistialoilla saattaa myös olla alemmat vaatimustasot. Vaikkakin kidutus/vankikokeet kylläkin täyttöisi tuon uuden tiedon vaatimuksen. Kuten muutkin yhteiskuntakokeilut. Oisko työttömyystukien leikkuut jonkun sosiaalialojen tutkimus josta väitös aikanaan kun on tilastoitu paljonko aiheutti itsemurhia ymv?
Humanistialoilla on korkeammat vaatimukset, koska ihmistieteissä ei liiku iso raha ja vedetä mitään tutkimusorganisaatioita, joissa hyötyy alaisten tekemästä työstä. Humanistitutkija joutuu tekemään koko työn kokonaan itse.
Toisaalta humanistipuolella mikä tahansa itsekeksitty huuhaa kelpaa tutkimukseksi. Luonnonteiden ja teknillisen alan töissä ei voi keksiä mitään omasta päästään vaan fyysikan, kemian ja matematiikan lait määrää eksaktisti rajat.
Keksitään joku väite tai juttu, mitä vertaillaan, että voisiko tämän esittää totuutena. Väitöskirjassa etsitään tukevia ja vastustavia aiempia tutkimuksia, tai esimerkiksi haastatellaan tai sörkitään ihmisiä, tai luontoa. Yritetään siis jotenkin kehittää tiedettä sellaiseen suuntaan, ettei se ole ristiriidassa sitä edeltävän tieteen kanssa, tai on jotenkin todempi ja aidompi kuin aiempi tutkimus
Sitten vastaväittäjä yrittää kumota väitteen, ja lopulta todetaan että onneksi olkoon, olet nyt keksinyt uuden säännön maailmaan ja saat tällaisen hienon nimen käyttöösi. Sitten saat kutsun johonkin salaseuroihin ja niiden hyväveliedut. Kait, en ole itse tohtori
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä väitän että tiede ei tiedä mitään,missä viipyy Tohtorin hattuni ja tittelini.
Ei muuta kuin filosofiaa opiskelemaan, kymmenen vuoden päästä voit väitellä aiheesta. Toki siihen mennessä olet äärimmäisen todennäköisesti tajunnut mielipiteesi olevan väärä.
Ja valaistuneet ovat sitä mieltä, että kaikki mielipiteet ovat humbuugia ja jumalan vapaasti muokattavissa. Jopa fysiikan lait. Mitäpä sitä sitten tekisi, kun on valaistunut? Huhujen mukaan ei auta kuin vetäytyä vuorille
Vierailija kirjoitti:
Päinvastoin, tohtoriksi tuleminen nimenomaan vaatii että on tutkittu jotain tieteelle täysin uutta ja mullistavaa, lekuireille ei taida olla ihan yhtä vaativaa koska tohtoriuus on perusolettamus. Tohtoriuus vaatii siten useamman vuoden työt jossain tutkimuslaitoksessa tai suuremmasa projektissa.
Tästä kirjoitetaan väitelmä joka sitten puolustetaan. Humanistialoilla saattaa myös olla alemmat vaatimustasot. Vaikkakin kidutus/vankikokeet kylläkin täyttöisi tuon uuden tiedon vaatimuksen. Kuten muutkin yhteiskuntakokeilut. Oisko työttömyystukien leikkuut jonkun sosiaalialojen tutkimus josta väitös aikanaan kun on tilastoitu paljonko aiheutti itsemurhia ymv?
Humanistialoilla on korkeammat vaatimukset, koska ihmistieteissä ei liiku iso raha ja vedetä mitään tutkimusorganisaatioita, joissa hyötyy alaisten tekemästä työstä. Humanistitutkija joutuu tekemään koko työn kokonaan itse.
Humanismin parissa menestyvät vain tutkimukset, jotka lisäävät ihmisten tuottavuutta, eli toisin sanoen miten ihmisistä saadaan tehokkaampia orjia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päinvastoin, tohtoriksi tuleminen nimenomaan vaatii että on tutkittu jotain tieteelle täysin uutta ja mullistavaa, lekuireille ei taida olla ihan yhtä vaativaa koska tohtoriuus on perusolettamus. Tohtoriuus vaatii siten useamman vuoden työt jossain tutkimuslaitoksessa tai suuremmasa projektissa.
Tästä kirjoitetaan väitelmä joka sitten puolustetaan. Humanistialoilla saattaa myös olla alemmat vaatimustasot. Vaikkakin kidutus/vankikokeet kylläkin täyttöisi tuon uuden tiedon vaatimuksen. Kuten muutkin yhteiskuntakokeilut. Oisko työttömyystukien leikkuut jonkun sosiaalialojen tutkimus josta väitös aikanaan kun on tilastoitu paljonko aiheutti itsemurhia ymv?
Humanistialoilla on korkeammat vaatimukset, koska ihmistieteissä ei liiku iso raha ja vedetä mitään tutkimusorganisaatioita, joissa hyötyy alaisten tekemästä työstä. Humanistitutkija joutuu tekemään koko työn kokonaan
Olisipa hauska nähdä, kuinka todistat väitteesi.
Toisaalta humanistipuolella mikä tahansa itsekeksitty huuhaa kelpaa tutkimukseksi. Luonnonteiden ja teknillisen alan töissä ei voi keksiä mitään omasta päästään vaan fyysikan, kemian ja matematiikan lait määrää eksaktisti rajat.
Tuota noin, esim. historiassa on kyllä ihan asiapapereita ja muita lähteitä, joihin tutkimus perustuu. Kommenttisi kertoo vain sen, että et ymmärrä humanistisista tieteistä hölkäsen pöläystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teen itse parhaillaan diplomityötä ja onneksi ei siinä tarvitse moisia väittelyitä. Pelkkä seminaariesitys riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KVG
Oon ettiny, mutta en oo löytäny mitään xd
Enpä olisi arvannujt, että googlaaminen voi olla joillekin näin vaativaa.
https://studies.helsinki.fi/ohjeet/artikkeli/vaitostilaisuuden-kulku
vassokuu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
YouTubesta löytyy esim. hakusanalla "väitöstilaisuus" sekä kokonaisia parin tunnin mittaisia väitöstilaisuuksia että lyhyitä esittelyvideoita, joista selviävät pääasiat väitöstilaisuudesta.
Väitöstilaisuudet ovat kaikille avoimia, ja niitä saa vapaasti käydä seuraamassa vaikka ei olisi mitään sidettä yliopistoon tai koko tiedemaailmaan.
Tai kolmen tai neljän, ei tosiaankaan mitään "muutama kohtelias kysymys! Ja sitä ennen on väittelijä saattantu tutkia aihettaan vaikka parikymmentä vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Minä väitän että tiede ei tiedä mitään,missä viipyy Tohtorin hattuni ja tittelini.
Ne täytyy itse tilata ja maksaa. Vieläkö kiinnostaa?
"aKATEEMINEN juhla# ennen känni-iltaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homma kertoo siitä että yliopistohomma on täyttä pelleilyä. Kaiken "tutkitun" pitää olla jo valmiiksi tutkittua, että saadaan toinen "asiantuntija" vastaväittäjäksi. Mitään uutta ei siis pääse koskaan syntymään näissä "väitöstöissä"
Väitöskirja on opinnäyte ihan kuten gradu, vain pari astetta korkeammalla. Väitöskirja voi käsitellä vaikka Kokoomuksen linjaa vuosina 1950 - 2000 ja vastaväittelijä voi olla esim. poliittisen historian professori, jonka erityisalaa on vaikkapa nuorsuomalainen politiikka. Väitöskirja käsittelee aihetta, jota ei ole aikaisemmin tutkittu.
Mulla olis valmiina aihe mutta yks toinen tekee siitä just väikkäriä, ärsyttää.
Meidän isi on älykkäämpi kuin teidän isi. Mutta meidän isipäs onkin vahvempi kuin teidän isi. Mutta meidän isi voittais tappelussa Mustanaamion. Ei varmana voittais! Meidän isi voittais Mustanaamion ja Hämähäkkimiehen...
...ja kyllä tämä on huono väitöskirja! Ei varppina oo! Sokee apinakin kirjoittais paremman! Varmaan, jos sinuun vertaa!
Onnea uudelle tohtorille!
".....
e. Eli väitöskirja ei voi tulla hylätyksi siksi, ettei vastaväittäjää löydy, Toinen juttu on se, että joku voi laatia teoksen, jota kutsuu ja pitää väitöskirjana mutta tieteenpiirissä sen ei katsota vielä täyttävän niitä yleisiä seikkoja ja piirtetiä, joita väitöskirjassa vakiintuneesti odotetaan olevan
Sinkkumies"
Näinhän kävi ilmeisesti, ainakin osittain Törhösenkin tapauksessa. Törhönen taisi sanoa, että olisi kirjoittanut väitöskirjansa tai ainakin suuren osan siitä kymmenen kertaan uudestaan.
- No varmasti hänen olisi tullut kirjoittaa vielä tosiet kymmenen kerttaa lisää ja ottaa samalla huomioon se, mitä hänen työnohjaaja(t) olivat kertoneet ja ohjeistaneet, eikä luottaa vain siihen, että sekä väitöskirja että väitöstilaisuus olivivat lopulta vain teatteria, jossa ei sitten enää tarvitsisi välittää sen paremmin siitä, mitä on tullut laittaneeksi otsikon väitöskirjan alle ja miten vastaa / puollustaa sitä julkisesti.
Ehkä koko "Törhös- farssilta" oltasiin selvitty, jos hänen työnohjaajansa ja kustos olisivat sanoneet napakammin ei, työsi ei ole vielä siinä kunnossa, että voitasiin siirtyä siihen, että väitöstilaisuus voitasiin järjestää onnistuneesti.
- Onnistunut väitöstilaisuus kun nykyään (viime vuosikymmeninä) on yleensä tarkoittanut sitä, että siinä enempi tuodaan esille ja julkisuuteen tehdyn väitöskirjan sisältöä, eikä väittelijän (e. väitöskirjan tehneen) tarvitse jännätä sitä, että tullaanko hänen väitöskirjansa tämän julksien puollustamsien jälkeen lopulta hyväksymään vai hylkäämään.
Yliopisto-opiskelija