Tohtoriksi *väittely*. Mitä siinä väittelyssä tapahtuu?
Siis miten se väittely tarkalleen ottaen tehdään? En ole aikeissa väitellä, mutta en vaan ymmärrä 😅 Tää voi olla aivan auttamattoman tyhmä kysymys, mutta jos joku tietää, vastaathan 😁
Väitteleekö se tohtori jonkun kanssa jostain? Vai häh?
Kommentit (79)
Minä väitän että tiede ei tiedä mitään,missä viipyy Tohtorin hattuni ja tittelini.
YouTubesta löytyy esim. hakusanalla "väitöstilaisuus" sekä kokonaisia parin tunnin mittaisia väitöstilaisuuksia että lyhyitä esittelyvideoita, joista selviävät pääasiat väitöstilaisuudesta.
Väitöstilaisuudet ovat kaikille avoimia, ja niitä saa vapaasti käydä seuraamassa vaikka ei olisi mitään sidettä yliopistoon tai koko tiedemaailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homma kertoo siitä että yliopistohomma on täyttä pelleilyä. Kaiken "tutkitun" pitää olla jo valmiiksi tutkittua, että saadaan toinen "asiantuntija" vastaväittäjäksi. Mitään uutta ei siis pääse koskaan syntymään näissä "väitöstöissä"
Eihän tuo sitä tarkoita.
No nimenomaan tarkoittaa. Yksin on huono väitellä. Tiedän yhden tapauksen jossa vastaväittäjää ei löytynyt ja väitöskirjaa ei hyväksytty
Olsi kyllä erinomaisen mielenkiintoista tietää, että mistä väitöskirja on laadittu, jollei sille löydy "riittävän pätevää" vastaväittäjää.- Väitöskirja kuitenkin toteutetaan enemmän ja vähemmän ohjattuna työnä,, eikä väitös synnyt tyhjästä vaan asettuu jonkun tieteen tai tieteiden kentälle. Eli väitöskirja ei voi tulla hylätyksi siksi, ettei vastaväittäjää löydy, Toinen juttu on se, että joku voi laatia teoksen, jota kutsuu ja pitää väitöskirjana mutta tieteenpiirissä sen ei katsota vielä täyttävän niitä yleisiä seikkoja ja piirtetiä, joita väitöskirjassa vakiintuneesti odotetaan olevan
Sinkkumies
Ei minä voin väitellä mistä aiheesta vaan?
Vierailija kirjoitti:
ei kovinkaan paljon. Tutkittu asia esitetään ja muutama enemmän kohtelias kysymys. 99% seremoniaa.
Jos kaikki kunnossa niin varsinaiset kysymykset on esitetty hyvissä ajoin.
Olen ollut väitöstilaisuudessa, jossa tohtorikokelas seisoi tuppisuuna osaamatta vastata kysymykseen. Se oli todella piinallista. Kyseessä oli oma opettajani, aloin pelätä että hän kuukahtaa lattialle.
Kuitenkin väitöskirja hyväksyttiin ja sitä kiiteltiin kuten aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei kovinkaan paljon. Tutkittu asia esitetään ja muutama enemmän kohtelias kysymys. 99% seremoniaa.
Jos kaikki kunnossa niin varsinaiset kysymykset on esitetty hyvissä ajoin.
Olen ollut väitöstilaisuudessa, jossa tohtorikokelas seisoi tuppisuuna osaamatta vastata kysymykseen. Se oli todella piinallista. Kyseessä oli oma opettajani, aloin pelätä että hän kuukahtaa lattialle.
Kuitenkin väitöskirja hyväksyttiin ja sitä kiiteltiin kuten aina.
Olin kerran väitöstilaisuudessa, jossa väitöskirjan ohjaaja oli juuri kuollut. Väittelijä itki.
Se väitöskirja tuloksineen esitellään ja vastaväittäjä kyselee tarkemmin, miten tuloksiin on päästy ja minkä perusteella johtopäätökset on tehty niinkuin on tehty, esittää tarkentavia kysymyksiä ja ehkä kyseenalaistaa asioita, mihin väittelijän pitää pystyä vastaamaan niin, että hänen tuloksensa ovat päteviä.
Väittelijän pitää siis kyetä puolustamaan omaa tutkimustaan vastaväittäjää vastaan.
Tohtorikandidaatti selittää tutkimustaan ja sen tuloksia. Sitten vastaväittäjä sanoo että "äläpä sinä junnu jauha PASKAA!".
Sitten tohtorikandi änkyttää jotain takaisin ja väitöskirja hyväksytään.
Historiallinen perinneseremonia, mutta nykypäivänä aivan turhaa pönötystä!
Mitään kovin kontroversaalia on turha yrittääkään väitellä vaikka olisi kuinka hyvin tieteellisesti kestävä.
Vierailija kirjoitti:
Ei minä voin väitellä mistä aiheesta vaan?
Tavallaan joo, mutta sinun pitää ensin tehdä väitöskirja tieteellisesti hyväksyttyine julkaisuineen. Se ei ole helppo nakki, vie vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Kun Lauri Törhönen väitteli itsekseen Lapin yliopistossa, vastaväittäjä Esa Saarinen pahemmin väitelly. Myöhemmin koko "väitöskirja" hylättiin.
Tuo oli tosiaan tahra myös Esa Saarisen kilpeen. Olin aina ajatellut että se on lähinnä julkkis ja höpöäijä pantteripukuineen ja pipsoineen, mutta onkin kuulemma pätevä tiedemies. Tuntee filosofian klassikot ja kuulemma sen oma väikkäri oli ihan hyvä.
Töhrönen puolestaan on höpöäijä. Sen leffoissa parasta on nätit tytöt. Kunkianosoitus pitkästä urasta olisi ollut ok. Väikkäri ei.
Jotain ne siellä "väittelee" ihme pellejä😂
väitellään vihervasemmistolaisen kanssa hermostumiseen asti tyhjänpäiväsistä asioista
Vierailija kirjoitti:
Homma kertoo siitä että yliopistohomma on täyttä pelleilyä. Kaiken "tutkitun" pitää olla jo valmiiksi tutkittua, että saadaan toinen "asiantuntija" vastaväittäjäksi. Mitään uutta ei siis pääse koskaan syntymään näissä "väitöstöissä"
Päinvastoin, tohtoriksi tuleminen nimenomaan vaatii että on tutkittu jotain tieteelle täysin uutta ja mullistavaa, lekuireille ei taida olla ihan yhtä vaativaa koska tohtoriuus on perusolettamus. Tohtoriuus vaatii siten useamman vuoden työt jossain tutkimuslaitoksessa tai suuremmasa projektissa.
Tästä kirjoitetaan väitelmä joka sitten puolustetaan. Humanistialoilla saattaa myös olla alemmat vaatimustasot. Vaikkakin kidutus/vankikokeet kylläkin täyttöisi tuon uuden tiedon vaatimuksen. Kuten muutkin yhteiskuntakokeilut. Oisko työttömyystukien leikkuut jonkun sosiaalialojen tutkimus josta väitös aikanaan kun on tilastoitu paljonko aiheutti itsemurhia ymv?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei kovinkaan paljon. Tutkittu asia esitetään ja muutama enemmän kohtelias kysymys. 99% seremoniaa.
Jos kaikki kunnossa niin varsinaiset kysymykset on esitetty hyvissä ajoin.
Okei, kiitoksia paljon!!
- ap
Se varsinainen työ on tehty siis paljon ennen sitä. Väitöstilaisuus on tosiaan paremminkin työn esittely.
t eri
-mä oon tohtori
-etpäs oo
-oonpas
-etpäs
-oonpas
-etpäs
-oonpas, lukko
-äitis oli
Vierailija kirjoitti:
Homma kertoo siitä että yliopistohomma on täyttä pelleilyä. Kaiken "tutkitun" pitää olla jo valmiiksi tutkittua, että saadaan toinen "asiantuntija" vastaväittäjäksi. Mitään uutta ei siis pääse koskaan syntymään näissä "väitöstöissä"
Kaikki tutkimus perustuu aikaisempaan tietoon. Se on lähtökohta, josta tutkimusta lähdetään tekemään. Tutkimus voi haastaa aiemmat käsitykset, todistaa ne vääriksi tai sitten laajentaa ymmärtämystä kyseisestä asiasta. Koskaan tiettyä asiaa ei saa tutkittua"valmiiksi". Tällöin myös löytyy uusia näkökulmia ja asioita, jotka vaativat lisätutkimista.
Kerropa sinä miten lähdetään ns. "Tyhjästä" tutkimaan uutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun Lauri Törhönen väitteli itsekseen Lapin yliopistossa, vastaväittäjä Esa Saarinen pahemmin väitelly. Myöhemmin koko "väitöskirja" hylättiin.
Tuo oli tosiaan tahra myös Esa Saarisen kilpeen. Olin aina ajatellut että se on lähinnä julkkis ja höpöäijä pantteripukuineen ja pipsoineen, mutta onkin kuulemma pätevä tiedemies. Tuntee filosofian klassikot ja kuulemma sen oma väikkäri oli ihan hyvä.
Töhrönen puolestaan on höpöäijä. Sen leffoissa parasta on nätit tytöt. Kunkianosoitus pitkästä urasta olisi ollut ok. Väikkäri ei.
noin törkeä laiminlyönti Saarisen puolelta vaatisi rehellisesti sanoen akateemisten saavutusten nullifikaatiota. Tuohan on akateeminen rikos.
Toisaalta koko lapin yliopistokin suljettava kun ohjaus selkeästi oli sekin täysin ja kokonaan laiminlyöty. Ohjaava proffakin tuomittava kouluttamattomaksi.
Ei se ole pelleilyä. Toki paimolupa väikkärille on annettu - silloin väitös varmasti hyväksytään. Joskus väikkäriin tehdään korjauksia. Oikeastaan ainoa tapa saada väikkärinsä hylätyksi on olla tekemättä painatusluvassa edellytettyjä muutoksia. Näin on pari kertaa tapahtunut.
Väitöstilaisuus on kuitenkin olemassa siksi että tiedeyhteisö haluaa yleisön edessä osoittaa että väikkäri on luettu ja että väittelijä pystyy vastaamaan sitä koskeviin kysymyksiin. Siksi viléeni ja Huhtasaari on pystyneet pääsemään maistereiksi mutta eivät tohtoreiksi.
Tilaisuus on toki hyvin perinteinen mutta sillä on kuitenkin perusteensa.