Sota-ajan lounas

Niin, entä sitten?

Luonnosta voi kerätä erilaisia villikasveja monenlaiseen tarpeeseen. Älä kuitenkaan kerää kasveja paikoista, joissa on käytetty typpipitoisia tai kemiallisia lannoitteita, äläkä teiden varsilta. Luonnonvaraiset metsät ja niityt ovat parhaita keräämispaikkoja, jos ne eivät sijaitse lähellä teollisuusaluetta. Myös omalla pihalla tai parvekkeella voi kasvattaa luonnonyrttejä. Voit kerätä loppukesästä vaikka nokkosen siemeniä ja kasvattaa purkissa parvekkeella omat luomunokkoset. Nokkonen on vitamiini- ja hivenainelähde.

NIin, entä sitten?

Vierailija kirjoitti:

Luonnosta voi kerätä erilaisia villikasveja monenlaiseen tarpeeseen. Älä kuitenkaan kerää kasveja paikoista, joissa on käytetty typpipitoisia tai kemiallisia lannoitteita, äläkä teiden varsilta. Luonnonvaraiset metsät ja niityt ovat parhaita keräämispaikkoja, jos ne eivät sijaitse lähellä teollisuusaluetta. Myös omalla pihalla tai parvekkeella voi kasvattaa luonnonyrttejä. Voit kerätä loppukesästä vaikka nokkosen siemeniä ja kasvattaa purkissa parvekkeella omat luomunokkoset. Nokkonen on vitamiini- ja hivenainelähde.

Kun ydinase on posahtanut maahan, älä syö mitään suoraan maasta seuraavaan sataan vuoteen.

Niittysuolaheinää voit käyttää esim keiton lisukkeena. Siankärsämön lehtiä mausteeksi patoihin ja keittoihin. Voikukan lehtiä salaatteihin. Voikukan juuria paistoksiin tai kahvin korvikkeeksi.

Porkkanoista tehtiin "karkkia" lapsille. Kun sokeria ei ollut, kypsiä porkkanasiivuja uitettiin makeutusaineessa.

Mitä ihmeellistä tuossa nyt on? Sota-aikana on pula ruuasta ja sitä säännöstellään. Silloin syödään muutenkin luonnon antimia, koska muutakaan ei ole saatavilla. Ei tule pizzataksi kotiovelle.

Meillä käytettiin ennen paljon nokkosia ruuassa. Lisättiin keittoihin ym. Lettuihinkin niistä sai vitamiineja.

Ei jaksa jussina lähteä etsimään metsästä syötävää.