Milloin kesämökkikulttuuri alkanut? Kylät hajoneet ja eristäydytäänkin sinne mökkiin ryyppäämään? Siihenkö ovat loppuneet 'yhteiset kyläjuhl

On aina ollut paremman kaupunkilaisväestön hupia kuninkaan /tsaarin ajoista lähtien.

Kylissä asui ennen muinoin se paikallinen pienviljelijäväestö ja oli muutama suurempi tila, jossa köyhemmät kävivät tekemässä taksvärkkiä. Sitten oli erikseen rikkaiden huvilat. 

Yhteisöllisyys tuli siitä että autettiin toisia, jos ei auttanut saattoi olla nälkäkuolema seuraavana talvena edessä, jos satoa ei saatu korjattua ajoissa. Yhteisjuhlia vietettiin yleensä jonkun tapahtuman jälkeen, esim. heinät saatiin korjattua, vilja saatii puitua, perunat nostettua tai talo saatii harjakorkeuteen.

Rikkaat viettivät huviloillaan omaa elämäänsä ja luokkaerot olivat suuret. Huvilalle tultiin palveluskunnan kanssa tai palveluskunta tuli jo etukäteen laittamaan paikat kuntoon herrasväen tulla kesänviettoon.

Mökit astuivat kuvioon, kun kaupunkilaiset haikailevat maalaisjuuriensa perään. Kun rahaa alkoi jäädä rakennettiin lomanviettopaikka, mielellään järven rannalle. 

Rikkailla kaupunkilaisilla on tainnut olla mökkejä tai silloin taidettiin sanoa niitä huviloiksi. Esimerkiksi Ansa Ikosella ja Jalmari Rinteellä oli iso kesähuvila, jossa kävi lomailemassa myös muita sen ajan elokuvatähtiä. Ja Venäjän rikkailla on ollut paljon aiemmin hienoja huviloita Suomessa. Mökkeilystä taisi tulla tavallisen kansan harrastus 60-70-luvulla. Meidän isä teki mökin 1977 ja silloin myös samaiselle joelle rakennettiin kolme muutakin mökkiä, kun niitä ei sitä ennen ollut yhtään. Ennen mökkiä meilläkin käytiin paljon telttaretkillä ja autoreissuilla ja silloin yövyttiin leirintäalueilla. 

Voisivatko nuo mökit myös liittyä niihin kuulema todella pieniinkin torppiin joita ollut. Näin jonkun kuvan jostain mökistä josta oli teksti että se oli jonkun sotamiehen. Se oli todella pieni. Siis nämä mummonmökit - lienevätkö jotain samaa sarjaa ja mistä lienee nimitys? Onko niihin pantu asumaan vanhoiksi eläneitä mummoja vai mitä? Olisiko pienissä torpissa asunut porukkaa joka 'esimmäisinä' lähtenyt tehtaisiin töihin ja torppa ollut siis olemassa ja jäänyt lenkkinä entiseen asuinpaikkaan. Sitten toisaalta on tainnut olla 'torppia' jotka olleet lähinnä suurehkoja maatiloja, ehkä jopa suuria. Emme tiedä yhtään mitään ja meillä on aika yksipuolinen ja vähäinen tietämys siitä minkälainen maaseutu täällä oikeasti on ollut ja sen väestö. Sukututkimukssa lukee usein että on talollinen... tai sitten joku renki... mutta kirjo on ollut suuri... Entäs koko porukka joka ollut jotain kauppamatkustajia? Onko niillä ollut mukanaan oikein tarpeellista ja kunnollista tavaraa vai mikä homma sekin on ollut? Helsingissä tuli vielä 60-luvulla ompelukone- ja pölynimurimyyjät kotiovelle mutta kaupungissa luki rapuissa että kerjääminen ja kaupustelu kielletty. Taiteilijoitakin eli nk taulukauppiaitakin ilmestyi koteihin myymään noita teoksiaan. 1950-luvulla Kalliossa tuli talon sisäpihalle soittamaan posetiivari jolla oli mukanaan pieni apina. En voi unohtaa.  

Huviloita on ollut tosi paljon kaikkialla. Mun mummo maalasi akvarelleja monista Helsingissä ennen kuin niitä purettiin, mutta ei mitään tietoa minne akvarellitkin ovat kadonneet. Joku kuvasarja Hesassa vielä jossain olevista huviloista olisi kiva mutta sellaista ei taida olla edes kaupunginmuseon sivuilla. Katoavat varmaan pian kaikki yhä laajenevan asutuksen tieltä.

Entäs maaseutujen tanssipaikat ja nk latotanssit? Kuka osaa kertoa näistä? Noita tanssipaikkoja oli vielä ainakin 60-luvulla - milloinkas nekin sitten haihtuivat?

Paljon hienoa ja kivaa on kadonnut ja vain paskaa tilalle - VAI OLETTEKO ERI MIELTÄ? Kertokaa tekin mitä tiedätte tai jos on ihan jotain omia muistojakin. Tämäpä onkin kiva aihe! 

 

Minkähän takia edellisen kommentin ensimmäinen osa ei mennyt läpi? En ymmärrä mitä siinä on voinut olla sellaista mikä jotakin loukkaa tms. Outoa. 

Yhteisöllisyys on ollut niin last season jo 1800 luvulla.

Suo, kuokka ja Jussi periaatteella pellot raivattiin asumattomiin korpiin ja jos virran mukana tuli lastu kotitanhuville, sen veistäjää lähdettiin etsimään kirveen kanssa ylävirralle päin.

Aina on asuttu mahdollisimman kaukana toisistaan, minkä huomaatte ajellessanne maaseudulla ja miettiessänne, millaistahan se elämä olisi tuossakin torpassa joka on täytynyt rakenta keskelle ei mitään.

Ja näitä on maassamme sadointuhansin.

Yhteisöllisyys oli siis ohimenevä historian vaihe sotien jälkeen kun alettiin rakentamaan köyhille mörskiä, rintamamiestaloja joutomaille ja kaavoitettiin köyhät yhteen nippuun pois silmistä, vähän siitä itään missä oli ennen lah dattu punikkeja hiekkakuoppien reunoille.

2000 luvulla yhteisöjä ei enää ole, joten on muodikasta olla sinkkutalous tai on niitä vielä jossakin Antifa- ja Eloapinayhteisöissä, mutta ei ne juhannussimaa juo vaan kiljua ja polttavat hauskaheinää pyhät, että jakasvat taas palata arkena hajottamaan porvareiden ikkunoita ja istuskelemaan ajoradoilla.

Siinä 1950 luvun loppupuolella kaupunkien teollisuus veti nuoria maaseudulta kaupunkiin. Tullessa 1960 luvulle suomesta oltiin muutettu jo saksaan, ruotsiin, kanadaan, yhdysvaltoihin ja australiaan. Näille pois muuttaneille annettiin perinnöksi tai ennakkoperinnöksi rantapalstoja ja metsää. Jotkut rakensi kesämökin ja kävivät perheensä kanssa mökillä ja isovanhemmat näkivät lastenlapsiaan ja lapsiaan.

Nyt on jo isovanhemmat kuolleet ja ensimmäinen sukupolvi pois muuttaneitakin. Maaseudulta on muuttoliike jatkunut nuoret on vieraantuneet eikä sukulaisiakaan ole aina jäljellä kotiseudulla. 

Mökille mennään ja nykyisin halutaan olla perheen kesken eikä haluta että jäljelle jäänyt tuurijuoppo sukulainen tule juomaan saunaoluita ja ryyppäämään kesämökkiläisten viinoja tai muuten kuokkimaan.

Se siitä idyllisestä yhteisöllisyydestä maaseudulla.

Vierailija kirjoitti:

On aina ollut paremman kaupunkilaisväestön hupia kuninkaan /tsaarin ajoista lähtien.

Ne oli huviloita, ei mökkejä. Varsinainen mökkikulttuuri alkoi 60-luvun lopulla ja kiihtyi 70-luvulla.

Mökkeily on vain hyväosaisten harrastus koska ei pienituloisella ole varaa mökkiin.

Vierailija kirjoitti:

Voisivatko nuo mökit myös liittyä niihin kuulema todella pieniinkin torppiin joita ollut. Näin jonkun kuvan jostain mökistä josta oli teksti että se oli jonkun sotamiehen. Se oli todella pieni. Siis nämä mummonmökit - lienevätkö jotain samaa sarjaa ja mistä lienee nimitys? Onko niihin pantu asumaan vanhoiksi eläneitä mummoja vai mitä? Olisiko pienissä torpissa asunut porukkaa joka 'esimmäisinä' lähtenyt tehtaisiin töihin ja torppa ollut siis olemassa ja jäänyt lenkkinä entiseen asuinpaikkaan. Sitten toisaalta on tainnut olla 'torppia' jotka olleet lähinnä suurehkoja maatiloja, ehkä jopa suuria. Emme tiedä yhtään mitään ja meillä on aika yksipuolinen ja vähäinen tietämys siitä minkälainen maaseutu täällä oikeasti on ollut ja sen väestö. Sukututkimukssa lukee usein että on talollinen... tai sitten joku renki... mutta kirjo on ollut suuri... Entäs koko porukka joka ollut jotain kauppamatkustajia? Onko niillä ollut mukanaan oikein tarpe

tietoa on kyllä paljonkin, ja historioitsijoilla on aika monipuoinen kuva eri aikojen maaseudusta. Myös niistä kauppamatkustajista. Se on sitten eri asia, että sinä et ole sattunut lukemaan sitä.

kylät ovat hajonneet pääsääntöisesti isojaon tehtyä ryhmäkylät taroeettomiksi 1750-luvun jälkeen, vaikka hajoaminen on kestänyt vuosisatoja. Sitä ennenkään se yhteisöllisyys ei välttämättä ollut toisten auttamista, vaan sitä, että yhteisillä peltoaukeilla kaikkien oli pakko tehdä hommat yhdesssä ja yhtä aikaa, koska seuraavalla viikolla sänkipellolle päästettiin siat ja jäljellä oleva sato meni sitten niille.

varakkailla on aina ollut kesäpaikkansa, sillä kesää kaupungissa on yleensä pidetty epäterveellisenä ( ja hygieniäoloissa se usein olikin sitä), epämukavana ja tarpeettoman kalliina.

 

maaseudun työväki levittäytyi kesämajoihin jo ennen isojakoa joka kevät heti kun lämpötila antoi myöten, sillä talvisin pakkauduttiin sietämättömän ahtaasti ja täysin ilman mitään yksityisyyttä parikymmentä henkeä samaan tupaan. 

kaupunkien työväen kesämökit ovat saaneet alkunsa sitä mukaa kun työaikalait ovat alkaneet antaa vapaa-aikaa, jota niissä voi viettää. Myös varallisuus tietysti vaikutti ja aluksi kyse olikin usein telttailusta. Tämä kehitys siis noin 1930-luvulta alkaen, vaikka isoin kehitys 1950-60-luvuilla.

Varmaan olisi monia joilla ihan omakohtaisia muistojakin joita olisi kiva kuulla. Onks siellä missä oot jotain vanhempaakin porukkaa jota huvittaisi kertoa.