Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Esittäkää syitä nuorison pahoinvointiin ja raaistumiseen. Minä aloitan:
19.06.2024 |
Vä kivaltaiset pelit ja ohjelmat.
Aloin ajatella asiaa, kun luin lapsena ja nuorena ostamani Tintti-kirjakokeoelmani juuri.
Tintti on sankari, joka ei juo ollenkaan, ei polta eikä käytä väkivaltaa. ( esim Kenraali Alcazar olisi oikeutetusti te loi tuttanut väkivaltaiset vastustajansa maansa kulttuurin mukaan, mutta häntä valtaan auttanut Tintti esti.
Tiina-kirjoissa on hyveellinen Tiina.
Nykyäänkin lastenohjelmat ja kirjat on pelkkää riehumista. Saatikka, että monet nuoret seuraavat sek siä netistä tai pelaavat vä kivaltapelejä.
Koko lasten maailma on adhd-maailmaa. Miettikää vaikka Bambi-elokuvan hidasta kerrontaa.
Kommentit (202)
Kyllä syyllisiä ovat ennen kaikkea vanhemmat, näiden antama esimerkki, ohjaus, huomio ja rakkaus. Tai tarkemmin sanottuna niiden puute.
Juuri oli tilaisuus istua samassa junavaunussa kuusi tuntia muutaman peruskoulun opettajan kanssa, ja tuli kyllä hyvin selväksi että kusipäisesti käyttäytyvillä lapsilla on erittäin usein kusipäisesti käyttäytyvät vanhemmat joita ei juuri tunnu kiinnostavan heidän lastensa tekemiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat eivät uskalla tai osaa laittaa rajoja ajoissa. On kivempaa ja helpompaa (siinä hetkessä) antaa lapsen esim. viettää aikaa kylillä liian pienenä liian myöhään ja missä tahansa seurassa. Lisäksi antaa esim. jättää läksyt tekemättä ja kokeisiin lukematta (harva lapsi itseohjautuva) ja lintsata koulusta. Ei rajoiteta kaveripiiriä. Ei vietetä aikaa lasten kanssa. Lisäksi osa syy se, että vanhemmat väsyneitä ja töissä tai päihdeongelmia.
- some
- vapaa kasvatus
- se että monet vanhemmat tinkivät lapsen perustarpeista saadakseen omat juttunsa, esim kynnet tai uuden puhelimen. Ei siis osalla ollenkaan elämänhallintaa
- Roadman-kulttuurin ihannointi
- älypuhelin
- järkevän tekemisen puute koska harrastukset maksaa ja niihin on toisinaan hankala päästä. Kaupungit ja kunnat taas ei tarjoa mitään vaan meno on kuin muumien orpokodissa, jonka piha oli täynnä " on kielletty" -kylttejä
- lapsia ei ole osallistettu yhteiskuntaan ainakaan 10v. Halutaan vain lapsivapaita tiloja. Tämän siitä saa, koska lapset ei sitten opikaan
Ja täytyy huomauttaa, että on hyvin raju kahtiajako lapsissa. On paljon kilttejä ja kohteliaita ja varmaan sama määrä täysiä villejä.
Vierailija kirjoitti:
pride, woke, some
Yksilökeskeisyyden nousu. Puolilla nuorista tuntuu olevan jotain häikkää empatian kehittymisessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vä kivaltaiset pelit ja ohjelmat.
Mitähän aikaa luola ja miekat ja kilpi aikaa,oliko väkivaltaisia pelejä,joo oli mutta ne ei olleet video.Pelasiko Aatu videoväkivalta pelejä.Ei nyt nuorison väkivalta tulee eri lähteistä........koittakaa vanhemmat laittaa stoppi moiselle.
Usein on todistettu, että pelit tai ohjelmat eivät tee yhtään sen väkivaltaisemmaksi kuin muutkaan ajanvietteet.
Vaikutuksille alttiit sekopäät tulevat väkivaltaiseksi vaikka Raamatusta, jossa on todella paljon väkivaltaa.
Johan vitsin murjaisit. Raamatustako lapsoset tänä päivänä oppinsa ammentavat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun vanhemmat antavat penskojensa notkua keskellä arki-iltaa kaupungilla, vai onko nämä nuoret niitä jotka on ottaneet hatkat sijoituksesta. Melkein keskellä yötä ollaan kaupungilla.
Äippä ja isi eroavat ja lähtevät hakemaan uutta seuraa. Kyllä siinä menossa lapsukaiset jäävät unholaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset ei kasva enää kodeissa, vaan varhaiskasvatuksessa.
Lapset on valveillaoloajastaan enemmän muiden kanssa kuin omien vanhempiensa.
Mä tein päätöksen jäädä hoitamaan lasta kotiin ainakin 3-vuotiaaksi asti, nyt lapseni on 2-vuotias. En kestäisi ajatusta siitä että oma lapseni joutuisi hälyiseen päiväkotiin taistelemaan huomiosta ja selviytymään päivästä toiseen. Syksyllä hän aloittaa seurakunnan päiväkerhossa käymisen kerran viikossa. Siellä saa ikäistänsä seuraa ja siinä on tuon ikäiselle ihan tarpeeksi kodin ulkopuolista varhaiskasvatusta.
Tykkään tästä kiireettömästä elämänvaiheesta. Me heräillään aamulla ihan rauhassa, syödään yhdessä aamupalaa, ulkoillaan, luetaan tosi paljon kirjoja, leikitään, käydään kaupassa jne... Lienee sanomattakin selvää että ei ole taloudellista juhlaa, mutta pärjätään kuitenkin. Tärkeintä on tää ohikiitävä aika oman lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lähteä selvittämään sitä, miksi lapsia hankkineet parisuhteet eivät kestä.
Parisuhteen pitäisi olla varma, jos siihen päättää hankkia lapsia.
Lapset kärsivät aina siitä, että vanhemmat eroavat tai eivät tule toimeen keskenään.
Miksei ihmiset osaa valita pysyviä kumppaneita.
Tuo on totta! Lapsille vanhempien ero on hirveä katastrofi ja suuri suru. Sääliksi käy lapset tänä päivänä.
No en tiedä...
Toivoin lapsena ja nuorena, että vanhempani olisivat eronneet. Koska lapselle on myös haitallista, jos toinen vanhempi koko ajan haukkuu sitä toista ja ottaa lapsen mukaan siihen riitelyyn. Esimerkkinä äiti haukkuu puolisoa ja sanoo lapselle kuinka hän on samanlainen kuin isänsä...
On lapselle parempi, että vanhemmat eroaa, kuin se henkinen pa*ka joka dumpataan muihin, eikä koskaan nähdä omaa osuutta asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äippä ja isi eroavat ja lähtevät hakemaan uutta seuraa. Kyllä siinä menossa lapsukaiset jäävät unholaan.
Jep. Ja sitten hankitaan uusien kumppanien kanssa lapsukaisia ja saadaan uusperheh*lvetti kunnolla pyörimään. Ei ihme että on lapsetkin sekaisin! Ai niin ja tietysti vuoroviikoin vanhempien luona, jes!
Yhteiskunnallisen ilmapiirin kovuus, eriarvoisuuden kasvu. Nämä ovat ihan tutkittuja asioita eikä mikään Tokentubenilainen minusta tuntuu-juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja, pliis! Älä ajattele. Et osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monta asiaa.
Arvomaailma on muuttunut yhä kovemmaksi. Suomi on yhä enemmän kahtiajakautuneempi. Jos ei pärjää tai saa töitä, opiskelupaikkaa yms on riski radikalisoitua.
Muuttuneet kasvatus metodit ja perhesuhteet. Sekä se, että yhteisökeskeisyydestä olemme siirtyneet yksilökeskeisyyteen. Ennen oli vain kestettävä ja sitä kautta oppi arvostamaan ja käsittelemään vaikeita tunteita. Nyt jos nuori ei saa uusia farkkuja, hän voi joutua psykiatriselle. Mutta onneksi voi someen päivittää tilannetta.
Raha ja menestys ja materia on muuttunut tärkeimmäksi tekijäksi onnellisuuteen.
Sosiaalinen media ja väkivaltaiset videopelit. Molemmissa on todella haitallista sisältöä.
Netin päivälehdet yms. Ihan liikaa korostetaan uutisoinnissa väkivaltaan liittyvää uutisointia sekä liikaa se**uaalispainotteista sisältöä siis k18, vapaasti nuorten luettavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ei kasva enää kodeissa, vaan varhaiskasvatuksessa.
Lapset on valveillaoloajastaan enemmän muiden kanssa kuin omien vanhempiensa.
Päinvastoin. Nykyvanhemmat viettävät enemmän aikaa lastensa kanssa kuin koskaan.
https://www.iltalehti.fi/perhe/a/2015041619526431En usko tuota juttua. Vanhemmat ovat töissä ja laittavat Lapset varhain nukkumaan, jotta saavat omaa aikaa.
Ennen vanhemmat olivat pienille lapsilleen koko ajan läsnä, vaikka puuhasivat kotiaskareita. (Nyt sen sijaan moni vanhempi ei ole läsnä, vaan netissä.)
Milloin on tämä "ennen" josta puhut?
Olen itse viisikymppinen, 70-luvun lapsi. Siihen aikaan vanhemmat olivat töissä yhtä paljon kuin nykyäänkin. Tai enemmänkin, sillä työttömyys oli vähäisempää.
Töistä kun tulivat kotiin, komennettiin lapset ulos. Niin tehtiin koko naapurustossa. Lapsia oli aina paljon ulkona vaikka perheet olivat pieniä. Harrastuksiinkin piti osata mennä itse.
Syömään sai/piti mennä sitten kun ruoka oli valmista.
Vanhempiani ovat syntyneet sotien jälkeen. Silloin äideille opetettiin, että vauvalle annetaan ruokaa 4 tunnin välein ja muuten vauvan on viihdyttävä yksin. Itkeminen johtaa hyvään lauluääneen. Eikä silloinkaan isompia lapsia sisällä katsottu. Ulos heidät komennettiin, ja vauva isompien mukaan.
90-luvulla vanhemmat taisivat jonkin verran leikkiä lasten kanssa työpäivän jälkeen. Eikä lapsia komennettu yhtä hanakasti enää ulos keskenään. Monella ei silloin ollut töitä ja aikaa lapsille oli enemmän.
Puhutko siis 90-luvusta ja laman lapsista kun sanot että ennen vanhemmat olivat koko ajan läsnä? Vai puhutko jostain mielikuvitusajasta tai tv-sarjasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ei kasva enää kodeissa, vaan varhaiskasvatuksessa.
Lapset on valveillaoloajastaan enemmän muiden kanssa kuin omien vanhempiensa.
Mä tein päätöksen jäädä hoitamaan lasta kotiin ainakin 3-vuotiaaksi asti, nyt lapseni on 2-vuotias. En kestäisi ajatusta siitä että oma lapseni joutuisi hälyiseen päiväkotiin taistelemaan huomiosta ja selviytymään päivästä toiseen. Syksyllä hän aloittaa seurakunnan päiväkerhossa käymisen kerran viikossa. Siellä saa ikäistänsä seuraa ja siinä on tuon ikäiselle ihan tarpeeksi kodin ulkopuolista varhaiskasvatusta.
Tykkään tästä kiireettömästä elämänvaiheesta. Me heräillään aamulla ihan rauhassa, syödään yhdessä aamupalaa, ulkoillaan, luetaan tosi paljon kirjoja, leikitään, käydään kaupassa jne... Lienee sanomattakin selvää että ei ole taloudellista juhlaa, mutta pärjätään kuitenkin.
Miten nykyään suhtaudutaan kotiäitiyteen?
Omat lapseni ovat jo aikuisia, parikymppisiä. Hoidin heitä 5 vuotta kotona ja sain kuulla jopa naapureilta, että pitäisi jo mennä töihin ja laittaa lapset tarhaan. En edes elänyt yhteiskunnan rahoilla, sillä puolisoni pystyi maksamaan perheen elämisen.
Todella paljon tuli silloin sellaista viestiä että lapsia ei pitäisi itse hoitaa, vaan päiväkoti on parhaaksi lapsille.
Tykkäsin kyllä kiireettömästä arjesta ja lasten kanssa puuhastelusta ja leikkimisestä.
Kun äidit ja isät ovat töissä, lapsi jää toisten lasten ja internetin kasvatettavaksi. Saa elämäämsä huumeet ja väkivallan ja seksin kouluikään mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Kun äidit ja isät ovat töissä, lapsi jää toisten lasten ja internetin kasvatettavaksi. Saa elämäämsä huumeet ja väkivallan ja seksin kouluikään mennessä.
Joo. Somesta lapsi saa haasteita elämäänsä. Haaste voi olla vastaantulijan puuk0ttaminen tai suuren huumeannoksen vetäminen tai tietynlaisen tatuioinnin ottaminen esimerkiksi.
Vanhempien tehtävä on olla lasten kanssa ja opettaa heidät pärjäämään maailmassa. Joku muu aikuinen tai koulu voi myös kasvattaa lapsen. Jos ei mistään näistä saa näkyvyyttä tai kuuluvuutta, etsiytyy muiden nuorten pariin, ja siellä on aivan omat lait.
Jos nuorella ei ole taustalla jotain pohjaa, jonka mukaan arvioi hyviä ja huonoja asioita, voi sitten alkaa tehdä niitä huonoja. Saadakseen huomiota tai vaikka vaan tylsyyttään. Mikään omatunto ei hänelle sano, että asia on väärin. Mallia voi saada kavereilta ja somesta. Myös kaveriporukalla on tosi paljon merkitystä, joten vanhempien tehtävä om tietää, missä porukassa liikkuu.
Alue: Aihe vapaa
Kyseessä amerikkalainen tutkimus. Ei päde Suomessa. Olen sen nähnyt, että vanhemmat ovat tosi vähän lasten kanssa. Lapset pelaavat tai selaavat kännykkää, eivät näe eivätkä kuule ja samoin tekevät vanhemmat. Hirveätä katseltavaa, kun eivät pienet lapset saa vanhempiensa huomiota. Jopa hammaslääkärin odotusaulassa isä istui pienen tyttönsä kanssa, tyttöä jännitti, mutta ei sitä isä huomannut, kun koko ajan selasi kännykkäänsä.