Nuoreni koki yöllä tunnin mittaisen unihalvauksen.

Minä potkin jaloillani herättääkseni itseni. Kaikki tahdonvoima siihen. Pikku hiljaa toimi paremmin ja paremmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli ennen paljon unihalvauksia ja niihin yhdistyi aina joku ahdistava valveuni jossa joiduin pakenemaan. Kun tietää mitä ne ovat, niitä oppii osittain hallitsemaan. Vaikka ei pysty liikkumaan eikä valveunta pysty katkaisemaan heti, niin ahdistusta ei tule kun voi osittain hallita tapahtumia ja kokoajan tietää olevansa unessa ja turvassa, halvaus on sitten lähinnä pehmeää kellumista. Lentäminen ja seinien läpi kulkeminen on kiinnostavia ja hyvin aidon tuntuisia kokemuksia valveunessa, kannattaa kokeilla.

 

Puhutkohan nyt selkounista? Halvauksessa ei pysty liikkumaan.

Niin olisko tosiaan ahdistavat valveunet muuttuneet selkouniksi kun tiedostan tilanteen. Toki en pysty itse aloittamaan niitä, alkavat aina ahdistavina enkä pysty muuttamaan koko unta, ne sisältää edelleen aina pakemista, vain osia siitä voin muuttaa ja tiedän sen olevan unta. Halvaus on samalla, fyysisesti en pysty liikuttamaan sormenpäätäkään vaikka mielessä tapahtuu paljon.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli ennen paljon unihalvauksia ja niihin yhdistyi aina joku ahdistava valveuni jossa joiduin pakenemaan. Kun tietää mitä ne ovat, niitä oppii osittain hallitsemaan. Vaikka ei pysty liikkumaan eikä valveunta pysty katkaisemaan heti, niin ahdistusta ei tule kun voi osittain hallita tapahtumia ja kokoajan tietää olevansa unessa ja turvassa, halvaus on sitten lähinnä pehmeää kellumista. Lentäminen ja seinien läpi kulkeminen on kiinnostavia ja hyvin aidon tuntuisia kokemuksia valveunessa, kannattaa kokeilla.

Unihalvaus ei todellakaan ole pehmeää kellumista. 

Vierailija kirjoitti:

Tuliko taksilla kotiin, oliko hävittänyt avaimet, raplasiko joku yöllä lukkoa. Jos niin kävi, raskaustestiin nopeasti. Sai yöllä rikastuksen. 

 

 

Painu vi t tuun, rassepersu.

Luin netistä että unihalvauksen tullessa voi keskittää kaiken voimansa esimerkiksi yhden sormen liikauttamiseen. Jos pienikin liike onnistuu, se saattaa lopettaa unihalvauksen siihen. Kun halvaus on loppunut, kannattaa nousta ylös sängystä, ehkä kävelläkin vessaan, juomaan ym. muuten siihen saattaa "vajota" uudelleen

Selällään nukkumista/nukahtamista kannattaa välttää. Itselläni ollut unihalvauksia teini-ikäisestä asti. Nyt oon reilu nelikymppinen. Oon oppinut herättämään itseni (ainakin useimmiten) halvauksen tullessa, mutta tärkeimpänä ehkä oppinut ymmärtämään ja suhtautumaan noihin olan kohautuksella. Käännyn kyljelle ja jatkan unia. Ei oo onneksi kovin säännöllisiä ja liittyy varmaan stressiin itselläni. Unihalvaukset tosiaan tulee selällään nukkuessa pian nukahtamisen jälkeen.

Liikaa tiktokia, jää ylikierrokset päälle.

Kuvan laatu ja välkkyminen aiheuttaa unettomuutta

TikTok on kielletty Kiinassa, miksiköhän?

Unihalvaus kestää tyypillisesti muutamasta sekunnista jopa muutamiin minuutteihin ja on itsessään normaali ja harmiton ilmiö. Unihalvauksen aikana henkilö on kuitenkin tietoinen ympäristöstään ja omasta liikuntakyvyttömyydestään, ja tämä koetaan usein hyvin pelottavana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli ennen paljon unihalvauksia ja niihin yhdistyi aina joku ahdistava valveuni jossa joiduin pakenemaan. Kun tietää mitä ne ovat, niitä oppii osittain hallitsemaan. Vaikka ei pysty liikkumaan eikä valveunta pysty katkaisemaan heti, niin ahdistusta ei tule kun voi osittain hallita tapahtumia ja kokoajan tietää olevansa unessa ja turvassa, halvaus on sitten lähinnä pehmeää kellumista. Lentäminen ja seinien läpi kulkeminen on kiinnostavia ja hyvin aidon tuntuisia kokemuksia valveunessa, kannattaa kokeilla.

Unihalvaus ei todellakaan ole pehmeää kellumista. 

No minulla on ollut sitten kun opin tajuamaan halvauksen aikanakin että ei hätää, tämä on unihalvaus. Tietoisuus on hereillä mutta keho vielä halvaantunut.

Rajun? Unihalvauksia on melkein kaikilla. Itselläni ne liittyy stressiin ja yliväsymykseen. 

Vierailija kirjoitti:

Rajun? Unihalvauksia on melkein kaikilla. Itselläni ne liittyy stressiin ja yliväsymykseen. 

"Vuosittain unihalvauksen kokee noin 3 % väestöstä. Yksittäisen unihalvauksen raportoi kokeneensa ainakin kerran 8 % väestöstä."

-Terveyskirjasto

Itselläni on myös unihalvauksia varsinkin stressaavina aikoina.

Pahinta itselle on se tunne että ei pysty ollenkaan liikkumaan, ja tuntuu ettei henki kulje kunnolla. Itse pystyn lopettamaan ahdistavan unen, mutta keho ei herää vielä siihen vaan jään ahdistavaan välitilaan missä olen hereillä mutta kroppa ei. Tuntuu että huudan täysillä miehen nimeä ja apua mutta tiedostan että ääntä ei kuulu eikä mies herää. Tämä tuntuu ikuisuudelta, vaikka kyse on minuuteista. 

Yllättäen kissani havaitsevat unihalvauksen ja tulevat päälleni tepastelemaan ja kroppa herää siihen kun tassuttelevat päällä.

Laiha lohtu, mutta pitää yrittää tiedostaa se ettei ole hätää ja että se on pian ohi.

Eipä niille mitään taida voida tehdä. Niitä tulee jos on tullakseen. Mulla ollut 4 kertaa. Pelottava mutta täysin vaaraton  kokemus. Yllättävää että kestänyt noinkin kauan kun yleensä se kestää sekunneista muutamaan  minuuttiin. 

Jokainen unihalvaus on  ollut vähän erilainen mulla  mutta aina on ollut  vahva tunne  pahantahtoisen olennon läsnäolosta.

Vierailija kirjoitti:

Eipä niille mitään taida voida tehdä. Niitä tulee jos on tullakseen. Mulla ollut 4 kertaa. Pelottava mutta täysin vaaraton  kokemus. Yllättävää että kestänyt noinkin kauan kun yleensä se kestää sekunneista muutamaan  minuuttiin. 

 

Jokainen unihalvaus on  ollut vähän erilainen mulla  mutta aina on ollut  vahva tunne  pahantahtoisen olennon läsnäolosta.

Pelottavin taisi olla se kun  nukuin sohvalla ja oli unihalvaus ja  mut vedettiin jaloista sohvan käsinojaa päin ja siinä kohtaa pääsin irti unihalvauksesta ja paniikissa menin takas siihen kohtaan istumaan mistä kohtaa mut vedettiin. 

Aloin siinä miettii et vedettiinkö mut oikeesti vai ei kun oli niin toden tuntuista :D

Toinen pelottava oli kun sohvalla nukuin kyljelläni ja näin unta että oli joku iso kartano missä olin sisällä. Oli yö ja talossa ei ollut valoja. Kuun valo oli ainoa mikä ikkunoista vähän valaisi 

Siellä oli yhden huoneen ovi auki ja menin unessa sillein sitä huonetta kohti että "onko täällä kuumituksia" 

Heti sen jälkeen olin unihalvauksen vallassa. Edelleen kyljelläni olin. Yritin pinnistella että pääsen kääntymään ja irti tilanteesta mutta mun selässä tuntui sellainen vahva paine tai tunne että joku pitää mun selästä kiinni jotta en pysty kääntymään ja irti halvauksesta.

Siinä aikani henkisesti yritin pinnistellä ja sillä viimeisellä pinnistyskerralla mitä ennen tuntui että en jaksa enään sen jälkeen pinnistää niin se vahva tunne selästä laukesi pois ja pääsin kääntymään ja pois tilanteesta.

Kiitos todella paljon teille kaikista vastauksista, kokemuksista, artikkeleista ja vinkeistä. Kerään kasaan nuorelle näytettäväksi.

Niin en tiedä minkä aikaa tuo tosiasiassa kesti. Mutta oli kyllä valvonut kauan, ja koki vielä aamuyöstä vaikeutta nousta sängystä. Oli kokenut, että tukehtuu. Koko kroppa jäykkä, kasvoja myöten. Nyt kuume noussut tosiaan 38, sanoo ettei ole kipeä olo eikä ollut illalla. Järkytyksestä.