Kouluruokakeskustelu?
Miksi ei maistu?
Yksi suurin syy on varmasti tämä koulukeittiöiden alasajo ja keskittäminen suuriin keskuskeittiöihin.
Suurissa yksiköissä ei kiinnitetä huomiota makuun, vaan ainoastaan reseptiikkaan ja hintaan. Ja kuljettelemalla niiden sapuskojen maku ja laatu tuskin paranee.
Samaan aikaan kouluissa olisi täysin varustellut keittiöt valmiina, mutta kun kuviteltiin, että ihmisten ammattitaidolla ei ole väliä ruoanlaitossa, ja ainoa säästön kohde on henkilöstökulut.
Väittäisin, että pienemmissä yksiköissä tehty sapuska on aina parempaa kuin jättikeittiöissä.
Ja jos puolet jättää syömättä säännöllisesti, niin eihän siinäkään ole mitään järkeä. Hävikki maksaa maltaita. Siinä se meni se säästö.
Kommentit (27)
Yksi arvostuksen lisääjä voisi olla joku pienikin ruokamaksu. Jos olisi vaikka vain euro/ateria, niin koulun omassa keittiössä ammattikokki tekisi sillä ihmeitä.
Yleensä jos joudut maksamaan edes jotain, niin arvostus kasvaa kummasti.
Vähävaraisimmat voisivat sitten saada tukea ruokalappuihin.
Itse kävin kouluni ja armeijani 80- ja 90-luvuilla, ja yksiköt ja keittiöt olivat pienehköjä ja keskisuuria.
Ruoka oli aina hyvää ja jopa erinomaista! Paras ruoka Karjalan lennostossa, jossa kapiaiset ja kantahenkilökunta söi varusmiesten kanssa samasta linjasta.
Täydennyskoulutuksessa olin Savoniassa 2010-luvun alussa, ruoassa oli Kelan tuen jälkeen muutaman euron maksu, ja ruoka oli myös melkoisen hyvää. Erityisesti pisteitä sai hyvä itseleivottu leipä ja tuoreet sämpylät, joita oli joka aterialla. Erinomaista. Eli privatisointikaan ei ole välttämättä katastrofi.
Vierailija kirjoitti:
Milloin se on niille pilalle hemmotelluille hyvinvointiyhteiskunnan kasvateille muka maistunut? Jo 90-luvulla kaikki, joiden vanhemmilla oli vähänkin rahaa, kävi mieluummin kaupassa karkkiostoksilla ja Mäkissä hampurilaisella. Kun kototna on opetetti syömään vain karkkia ja pizzaa, ei se normiruoka tietenkään maistu koskaan.
En yleistäisi. Kyllä hyvänmakuinen ruoka lähikeittiöstä maistuu suurimmalle osalle.
Nirppiksiä löytyy tietysti aina. Myös aikuisissa.
Vika on kyllä niissä aikuisissa.
Onneksi monissa ruokaloissa myydään hävikkiruoka. Sinällään maksuton kouluruokailu on arvokas asia, josta tulee pitää kiinni. Oppilaille voisi korostaa, että maksuton ateria on iso etu kaikille heille. Se ei ole itsestään selvä asia, Orpo voi piankin laittaa ruualle hinnan. Ja taas kaikista heikko-osaisimmat kärsivät eniten.
Vierailija kirjoitti:
Yksi arvostuksen lisääjä voisi olla joku pienikin ruokamaksu. Jos olisi vaikka vain euro/ateria, niin koulun omassa keittiössä ammattikokki tekisi sillä ihmeitä.
Yleensä jos joudut maksamaan edes jotain, niin arvostus kasvaa kummasti.
Vähävaraisimmat voisivat sitten saada tukea ruokalappuihin.
Itse kävin kouluni ja armeijani 80- ja 90-luvuilla, ja yksiköt ja keittiöt olivat pienehköjä ja keskisuuria.
Ruoka oli aina hyvää ja jopa erinomaista! Paras ruoka Karjalan lennostossa, jossa kapiaiset ja kantahenkilökunta söi varusmiesten kanssa samasta linjasta.
Täydennyskoulutuksessa olin Savoniassa 2010-luvun alussa, ruoassa oli Kelan tuen jälkeen muutaman euron maksu, ja ruoka oli myös melkoisen hyvää. Erityisesti pisteitä sai hyvä itseleivottu leipä ja tuoreet sämpylät, joita oli joka aterialla. Erinomaista. Eli privatisointikaan ei ole välttämättä katastrofi.
Samaa mieltä tuo hyvän tuoreen leivän merkityksestä. Pienessä yksikössä pystytään tekemään itse päivittäin tuoretta sämpylää ja rieskaa, ja sen kanssa maistuu sitten hyvältä myös edullisempi keitto tai puurokin. Näin niitä roposia säästyy sitten muutamalle kalliimmalle "herkkupäivälle".
Keskittäminen on kirosana. Samoin epäonnistunut privatisointi huonolle toimijalle.
Pienet koulukeittiöt takaisin ja ammattitaito kunniaan!
Mä en käynyt yläasteella kertaakaan syömässä ysärillä. Kävin kotona joka on lähellä koulua ja söin sitä mitä halusin (pienessä kaupungissa pohjois-suomessa koulusta ei saanut kasvisruokaa kun olin kasvissyöjä).
Omat lapset syövät vaihtelevasti koulussa. Heidän mielestään koulussa on myös niitä tosi hyviä ruokia ja ottavat lisääkin hyvää ruokaa. Toisaalta välillä on niitä ruokia joista eivät pidä ja sillä ruoansaanti jää hyvin niukaksi jos otetaan vaan vettä ja näkkäriä. Onneksi Helsingissä saa helposti kasvisruokaa joka on aina tarjolla halukkaille.
Kouluruokalat on sekä sosiaalisesti että aistikuormaltaan hirveitä ympäristöjä. Väitän että metelin ja ruuhkan vähentäminen auttaisi osaa koululaisista osallistumaan ruokailuun. Tiedän jo nyt, että oma 6.-luokkalainen, joka on koulupäivien jälkeen ihan puhki siitä hälystä ja sosiaalisesta varpaillaan olosta, ei tule yläkoulussa enää syömään säännöllisesti kun luokanopettaja ei saata ruokailuun, mutta en tiedä mitä tehdä asialle.
Kotikasvatuksesta se alkaa. Jos ei kotona ole opetettu syömään perusruokaa, ei sitä koulussakaan syödä.
Vierailija kirjoitti:
Kotikasvatuksesta se alkaa. Jos ei kotona ole opetettu syömään perusruokaa, ei sitä koulussakaan syödä.
Aika monen pikkukoululaisen mielestä kouluruoka on hyvää ja yläkoululaisen mielestä pahaa. Kummassa iässä lapsen mielipiteisiin on vanhemman asenteella ja kodin mallilla isompi merkitys?
Isot keskuskeittiöt ovat se suurin ongelma.
Kun asiakasta ei nähdä, eikä sen hävikkiastian täyttymistä niin mistä motivaatio?
Ruokaa ei tarvitse maistaa, ja ruoanlaitto on lähinnä puolivalmisteiden lämmittelemistä.
Ja kun ruoan pitää olla kaikille sopivaa, niin se on sitten hajutonta, mautonta, väritöntä ja vähäsuolaista. Ja se ei sitten maistu kenellekään.
Onhan tämä terveystietoisuus ja monikulttuurisuus tuonut myös haasteita ja kustannuspaineita kouluruokailuunkin.
Jos vielä 80-luvulla se makkarakeitto kelpasi hyvin jokaiselle, niin nyt pitää olla vegeversio, sianlihaton versio, laktoositon ja gluteeniton versio... ja siltikään meidän jani-petterille ei maistu kun siinä on sitä porkkanaa, sanoo AV-äippä.
Valitettavasti nämä eri versiot maksavat moninkertaisesti siihen peruskeittoon nähden, ja sitten pitää karsia kaikesta.
Samaa mieltä tuoreen leivän ja sämpylöiden merkityksestä kaiken ruoan maistuvuuden lisääjänä. Tämän pitäisi olla laki ja runko aterioille. Hyvä leipätiski kaikille. Itseleivottuna paikan päällä, mikäli on vähänkin resursseja valmistukseen.
Vierailija kirjoitti:
Kotikasvatuksesta se alkaa. Jos ei kotona ole opetettu syömään perusruokaa, ei sitä koulussakaan syödä.
Koulujen ruoka on einestä, pitäisikö kotona opetella syömään einesruokaa?
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä terveystietoisuus ja monikulttuurisuus tuonut myös haasteita ja kustannuspaineita kouluruokailuunkin.
Jos vielä 80-luvulla se makkarakeitto kelpasi hyvin jokaiselle, niin nyt pitää olla vegeversio, sianlihaton versio, laktoositon ja gluteeniton versio... ja siltikään meidän jani-petterille ei maistu kun siinä on sitä porkkanaa, sanoo AV-äippä.
Valitettavasti nämä eri versiot maksavat moninkertaisesti siihen peruskeittoon nähden, ja sitten pitää karsia kaikesta.
Samaa mieltä tuoreen leivän ja sämpylöiden merkityksestä kaiken ruoan maistuvuuden lisääjänä. Tämän pitäisi olla laki ja runko aterioille. Hyvä leipätiski kaikille. Itseleivottuna paikan päällä, mikäli on vähänkin resursseja valmistukseen.
Nyt on kyllä sen verran asenteellista disinformaatiota, että pakko oikoa. Kyllä silloin 80-luvullakin tehtiin kaikille allergikoille sekä kasvsisyöjille omat ruuat, jotka haettiin erikseen keittiöstä. Silloin ei vain käyty tauoilla muualla, koska ei ollut yhtä hyvää pikaruokavalikoimaa heti koulun vieressä kuin mitä tällä hetkellä eikä vanhemmat myöskään opettaneet lapsiaan syömään pelkästään hamppareita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotikasvatuksesta se alkaa. Jos ei kotona ole opetettu syömään perusruokaa, ei sitä koulussakaan syödä.
Koulujen ruoka on einestä, pitäisikö kotona opetella syömään einesruokaa?
Eineksiä ovat valmispizza, ranskalaiset ja nakit eli juuri se roskaruoka, jota valtaosa suomalaisista syö ja opettaa lapsensa myös syömään. Koulussa tarjoillaan kyllä ihan muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotikasvatuksesta se alkaa. Jos ei kotona ole opetettu syömään perusruokaa, ei sitä koulussakaan syödä.
Koulujen ruoka on einestä, pitäisikö kotona opetella syömään einesruokaa?
Eineksiä ovat valmispizza, ranskalaiset ja nakit eli juuri se roskaruoka, jota valtaosa suomalaisista syö ja opettaa lapsensa myös syömään. Koulussa tarjoillaan kyllä ihan muuta.
Älä jauha sontaa, kouluruoka on einestä.
On se jännä, miten aikuisena näistä kaikista kasvaa kuitenkin ihan samanlaisia heikkotasoisten buffettien faneja kuin vanhemmistaan. Lapsilisät pois ja budjetit minimiin, jos ei kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotikasvatuksesta se alkaa. Jos ei kotona ole opetettu syömään perusruokaa, ei sitä koulussakaan syödä.
Koulujen ruoka on einestä, pitäisikö kotona opetella syömään einesruokaa?
Eineksiä ovat valmispizza, ranskalaiset ja nakit eli juuri se roskaruoka, jota valtaosa suomalaisista syö ja opettaa lapsensa myös syömään. Koulussa tarjoillaan kyllä ihan muuta.
Älä jauha sontaa, kouluruoka on einestä.
A la carteako siellä koulussa pitäisi tarjota? Energiajuomia ja suklaata? Nostetaan vaan veroja, kunnes löytyy se tarpeeksi maistuva lounas, joka saa maksaa vaikka 30 euroa nuppi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotikasvatuksesta se alkaa. Jos ei kotona ole opetettu syömään perusruokaa, ei sitä koulussakaan syödä.
Koulujen ruoka on einestä, pitäisikö kotona opetella syömään einesruokaa?
Eineksiä ovat valmispizza, ranskalaiset ja nakit eli juuri se roskaruoka, jota valtaosa suomalaisista syö ja opettaa lapsensa myös syömään. Koulussa tarjoillaan kyllä ihan muuta.
Älä jauha sontaa, kouluruoka on einestä.
A la carteako siellä koulussa pitäisi tarjota? Energiajuomia ja suklaata? Nostetaan vaan veroja, kunnes löytyy se tarpeeksi maistuva lounas, joka saa maksaa vaikka 30 euroa nuppi?
Älä nyt hiilly :) Kysehän oli vain siitä, että kouluruoka on einestä.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi monissa ruokaloissa myydään hävikkiruoka. Sinällään maksuton kouluruokailu on arvokas asia, josta tulee pitää kiinni. Oppilaille voisi korostaa, että maksuton ateria on iso etu kaikille heille. Se ei ole itsestään selvä asia, Orpo voi piankin laittaa ruualle hinnan. Ja taas kaikista heikko-osaisimmat kärsivät eniten.
Toki maksussa on ongelmansa ja onhan se eriarvoistavaa, mutta toisaalta ihminen tuntuu olevan sellainen, että jos joku on maksutonta, niin se on sitten ilmaista, ja ilmaisella ei ole arvoa.
Koulukeittiön budjetin näkökulmasta hyvinkin pienellä maksulla olisi todella iso merkitys siihen, mikä on mahdollista.
Se euron tai vaikkapa vain 50 sentin maksu tarkoittaisi juuri sitä, että voitaisiin leipoa, tai saada salaattiin muutakin kuin kaalia ja porkkanaa. Tai jauhomuusin sijaan voisi tehdä oikeaa muussia.
Ja jos puolella yläkoululaisista on varaa kouluruoan sijaan energiajuomiin ja suklaapatukoihin, niin ei tämäkään ole kyllä tervettä.
Se on selvää, ettei tämä keskuskeittiömalli toimi, ainakaan laadun kannalta. Ja jos tulee hävikkiä ja lapset eivät syö, niin eihän se toimi sitten miltään kannalta.
Ehkä Suomen byrokraatit voisivat ottaa mallia Italian kouluista? Ei sen ruoan tarvitse olla kallista, kunhan se tehdään ammattitaidolla ja rakkaudella. Mutta jotain spaghettia ei vaan voi keittää keskuskeittiössä ja pitää astioissa pari tuntia ennen tarjoilua, ilman että se on liisteriä.
Vierailija kirjoitti:
Mä en käynyt yläasteella kertaakaan syömässä ysärillä. Kävin kotona joka on lähellä koulua ja söin sitä mitä halusin (pienessä kaupungissa pohjois-suomessa koulusta ei saanut kasvisruokaa kun olin kasvissyöjä).
Omat lapset syövät vaihtelevasti koulussa. Heidän mielestään koulussa on myös niitä tosi hyviä ruokia ja ottavat lisääkin hyvää ruokaa. Toisaalta välillä on niitä ruokia joista eivät pidä ja sillä ruoansaanti jää hyvin niukaksi jos otetaan vaan vettä ja näkkäriä. Onneksi Helsingissä saa helposti kasvisruokaa joka on aina tarjolla halukkaille.
Taidat olla osa ongelmaa??
Olet siirtänyt omat rajoitteesi lapsillesi.
Milloin se on niille pilalle hemmotelluille hyvinvointiyhteiskunnan kasvateille muka maistunut? Jo 90-luvulla kaikki, joiden vanhemmilla oli vähänkin rahaa, kävi mieluummin kaupassa karkkiostoksilla ja Mäkissä hampurilaisella. Kun kototna on opetetti syömään vain karkkia ja pizzaa, ei se normiruoka tietenkään maistu koskaan.