Verenpaine 136 / 92 Ajatuksia?

Missä tilanteessa mitattu? Onko yksittäinen mittaus vai mittaussarjan keskiarvo? Onko mittari kalibroitu?

Ilman vastauksia edellisiin kysymyksiin en ajattele yhtään mitään. Mutta jos on kunnollinen mittari, mitattu ohjeiden mukaan ja useamman mittauksen keskiarvo, niin kannattaa varailla aikaa lääkäriin. Korkea verenpaine tappaa.

Alapaine vähän liian korkea.   Minullakin tahtoo olla 90 kieppeillä.

Miksi ton pitäisi herättää jotain ajatuksia? Oletko joku joka haluaa väkisin olla sairas, vaikka et ole?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ton pitäisi herättää jotain ajatuksia? Oletko joku joka haluaa väkisin olla sairas, vaikka et ole?

Kunhan pelästyin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ton pitäisi herättää jotain ajatuksia? Oletko joku joka haluaa väkisin olla sairas, vaikka et ole?

Kunhan pelästyin

Ihan vaan ahdistuneisuus ja pelko aiheuttaa paineiden tilapäistä nousua. Eli sun kannattais varmaan nyt keskittyä olemaan vähemmän hysteerinen. 

Ajatukseni on, että alapaineesi on samaa luokkaa kuin itselläni yläpaine.

Ei tuo nyt vielä kovin paha ole, ehkä kokeilisin muuttaa hiljalleen elintapoja, jos tuo on pidemmän ajan keskiarvo ja elintavoissa on viilattavaa ja jäisin seuraamaan tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Ajatukseni on, että alapaineesi on samaa luokkaa kuin itselläni yläpaine.

Ei tuo nyt vielä kovin paha ole, ehkä kokeilisin muuttaa hiljalleen elintapoja, jos tuo on pidemmän ajan keskiarvo ja elintavoissa on viilattavaa ja jäisin seuraamaan tilannetta.

huimaako sinua noin alhainen yläpaine?  kun itsellä oli yläpaine 100 paikkeilla kumartuessa huimasi kovasti

toisen vanhempani lähisuku "täynnä" diabtespotilaita, itselläni astma, joten omat verenpainelukemat ovat 120/80, johon siis pitäisi päästä, ja jos menee yli, niin alkaa tarkkailu/kontrollit ja aloitetaan lääktys aika alhaisella kynnyksellä. Ovat menneet yli. Aika usein 140/90, mutta toistaiseksi olen kieltäytynyt lääkityksestä, koska ruokavaliossani on verenpainetta nostavia asioita ja remppaan niitä nyt pois. On alkanut paineet laskeakin ja sisätautilääkäri on tyytyväinen toistaiseksi.

Nykypäivänä siis normaalin verenpaineen lukemat määritellään potilaskohtaisesti. Jos on joku krooninen sairaus, niin se on tiukempi kuin ns. terveillä ihmisillä ja jos on sukuriskiä, niin samalla lailla ne rajat on sitten tiukemmat.

Korkea alapaine on noista se vaarallisempi. Yläpaine on se, joka reagoi esim jännitykseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatukseni on, että alapaineesi on samaa luokkaa kuin itselläni yläpaine.

Ei tuo nyt vielä kovin paha ole, ehkä kokeilisin muuttaa hiljalleen elintapoja, jos tuo on pidemmän ajan keskiarvo ja elintavoissa on viilattavaa ja jäisin seuraamaan tilannetta.

huimaako sinua noin alhainen yläpaine?  kun itsellä oli yläpaine 100 paikkeilla kumartuessa huimasi kovasti

Tavallisesti ei huimaa, mutta verenpaine on jostain syystä tavallista matalampi, niin esimerkiksi noustessa ripeästi tai kumarrellessa alkaa kyllä huimata. Minulla on aina ollut tosi alhaiset verenpaineet ja en tiedä liittyykö asiaan, mutta myös leposykkeeni on tosi matala, vaikken fyysisesti kummoisessa kunnossa ole. Nuorempana leposyke saattoi tippua alle 40, nykyään se on pääasiassa 42-43 paikkeilla. Raskausaika on ainoa, jolloin yläpaineeni nousi sadan kieppeille, mutta laski sitten takaisin synnytyksen jälkeen. Myös äidilläni on tosi matalat verenpaineet ollut aina, mutta hänellä vanhemmiten on alkanut esiintyä huimausta.

Minulla oli alle 25-vuotiaana paineet "parhaimmillaan" noin 160/115. Kyse kohdallani on mitä ilmeisimmin äidiltä peritystä puutteellisesta verenpaineen säätelymekanismista joka kuulemma on tuiki monipolvinen ja -mutkainen erilaisine systeemeineen ja alasysteemeineen sekä niidenkin alasysteemeineen! Oma osansa toki lieni ehkä rajuhkolla vkl-jyyppäämisellä?

Aloin harrastaa meditaatiota vähän tuon "kauhulukeman" jälkeen. Se auttoi vuosikausiksi pitämään paineet kohtuullisina, mutta kun esikaupunkialueelta muutin lähelle keskustaa ja talkkarin hommat jäivät, paino (n. 72 kilogrammaa) alkoi nousta hälyttävästi ollen pahimmillaan jopa melkein 85 kiloa, pituuden ollessa nippa nappa 180 senttimetriä!

Meditaatioharrastus muuttui epäsäännölliseksi, eikä se ehkä toimikaan optimaalisesti jos kyse on peritystä taipumuksesta verenpaineen kohoamiseen, eikä ehkä ensisijaisesti stressiin liittyvästi reaktiosta. Lääkkeitä aloin käyttää vasta noin 65-vuotiaana kun jouduin menemään päivystykseen tyrehtymättömän nenäverenvuodon takia. Silloin paineet olivat niin kovat että järeähkön perusmittarin (ei elohopeapatsaaseen kuitenkaan perustuvan) asteikko ei riittänyt! Nyt on ikää 72 vuotta...

Että ei ehkä kannata kovasti ahdistua paineista tyyliin 140/100, tai silleen?  ; )

Juo känni ja mittaa sitten.

On paljon alhaisempi.

Mulla on ollu 106/61 lääkäri pienensi lääkeannosta nyt

Vierailija kirjoitti:

Yläpaine laskee noin 1.2 arvoa ja alapaine 0.7 arvoa jokaista laihdutettua kiloa kohden

 

No ei kyllä aina laske. Ei mulla vaikuttanut mihinkään reilu 20 kilon pudotus. Kolesteroliarvotkin huononi kun laihduin. Ei paljoa mutta nousi 5.1 ->  5.3. Lihoin takaisin ja kolesteroli laski takas 5.1. En kyllä laihduttanut kovin terveellisesti. Hitaasti kyllä eli kolmessa vuodessa mutta epäterveellisesti kuitenkin. Nyt laihdutan uudestaan ja terveellisemmin. Kymmenen kiloa nyt pois. Verenpaine pysynyt samassa. Lääkitys siihen ollut reilun vuoden. Noilla ap:n arvoilla sain lääkkeet. Alapaine nyt lääkityksellä siinä 80 luokkaa. Yläpaine 120 pintaan.