Lue keskustelun säännöt.
Onko teitä joskus hävettänyt tai nolottanut oma "huono" työ?
16.06.2024 |
En siis ajattele muiden töistä tai ammatteista mitään, mutta itseäni on hävettänyt olla esim. siivoaja ja nykyisessä työssä hävettää myös vähän, koska se on "alempana" kuin edellinen työni. Miten voisin olla häpeämättä??? Ihan normaaleista matalapalkka-alan töistä kyse, mut silti itseni kohdalla hävettää.
Kommentit (121)
Siivoustyö hävetti ja nykyään hävettää olla lähihoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huvipuistohullu kirjoitti:
Ei todellakaan! Mullahan on maailman paras työ! 🤩😍
Mitä muuten teet talvisin, jos saa kysyä?
Oon päiväkodin täti 😄
Olen lähihoitaja enkä koe ammattiylpeyttä. Oma työ on alkanut tuntua kuluttavalta ja turhalta, ja keskustelupalstoilla meitä nimitellään vaikka miksi. Työn likaisuus tuntuu inhottavan monia, mutta sekö oikeuttaa kokonaisen ammattiryhmän halveksunnan?
Uskokaa tai älkää, likaan ja eritteisiin kyllä tottuu jossain määrin. Vaikeinta tässä työssä on se jatkuva fyysinen ja henkinen väkivalta, jota päivittäin koemme. Sekä se, miten meille koko ajan viestitetään eri tahoilta, ettemme ole oikein mitään.
Ei, en ikinä ole hävennyt työpaikkaani.
Harjoittelijana Elannon maitokaupassa, harjoittelijana kameraliikkeessä ja jatkossa aina eri alojen konttoreissa, erilaisissa hommissa.
Eläkkeelle jäin eläkevakuutusyhtiöstä.
Vierailija kirjoitti:
Siivoustyö hävetti ja nykyään hävettää olla lähihoitaja.
Ei mitään hävetävää kummassakaan. Hienoa, että olet tehnyt työtä etkä loisinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaupan kassa kun otin osakseni niin törkeää palautetta joka ei edes minulle kuulunut kun olin vain kassa. Oli siinä hyvätkin puolensa kun itselle kohdistuneet palautteet olivat ihan kivoja mutta orjahommaa jossa maailman huonoin työergonomia. Kun lopetin niin loppui krampit ja selkävaivat. Hyllytys oli myös täyttä helvettiä kun jouduin nostella lajittelukärrylle liian painavia pesuainelaatikoita niin että selkä oikein naksahti.
Minua hävetti olla siivoojana diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaneena. En pidä siivoojan työtä nolona, mutta oli niin epäonnistunut olo kun kaikki päivittelivät miten DI ei saa oman alan töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähihoitajana jossain määrin koin, vaikka arvostin työtäni ja yritin olla kokematta alemmuutta. Jatkoin amk-tutkintoon ja nykyään arvostan perustason puurtajia vielä enemmän. Edellyttäen, että ovat ammattitaitoisia.
Paperinpyörittäjät ja käsien heiluttelijat siisteissä sisätöissä eivät herätä kunnioitustani. Heitä on varmasti enemmän niissä "paremmissa" ammateissa.
Ollessani puhelinmyyjä, valehtelin kaikille että teen toimisto hommia ja vaihdoin puheenaihetta ennen kun alkoivat kyselemään tarkemmin, millaista työtä teen toimistolla. Minua hävetti jopa soitella ihmisille mutta en uskaltanut purkaa työsuhdetta ettei työkkäri anna karenssia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Dokumentoija olen ja kyllä on hävettänyt useasti. Ammatin arvostus on puhelinmyyjän tasolla. Opiskelin sitä mikä kiinnosti ja ajauduin tähän ammattiin.
Minä työskentelen laitoshuoltajana, työhöni liittyy kyllä paljon muutakin kuin siivousta, hoidan esim.yhteydenpidon yhteyshenkilöihin, teen tilauksia, laatukierroksia jne. En ole kyllä ikinä hävennyt työtäni, en näe siihen mitään syytä.
En ole huomannut oikeastaan keltään halveksuntaa siivoojia kohtaan. Kai tässä on onni käynyt, kun olen saanut työskennellä kohteissa, jossa meitä on arvostettu. Moni ns.ylempiarvoinen ammatinedustaja on alkanut juttelemaan, kyselevät työstä ja kertoilevat omastaan. Myös paljon juttelevat henk.kohtaisista asioistaan ja kyselevät, mitä mieltä olen mistäkin asiasta. Itselläni on kyllä suhteellisen paljon yleissivistystä ja olen aina lukenut paljon kaikenlaista, että pystyn melkein aiheesta kuin aiheesta puhumaan. Sen lisäksi huumorintajua löytyy, joten moni uskaltautuu heittämään välillä vähän härskiäkin juttua.
Kun itse arvostaa omaa työtään, se näkyy kyllä muillekin ja he kohtelevat sitten sen mukaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ihminen itse arvostaa työtään, niin se huokuu ulospäin ja vaikuttaa myös siihen miten muut tuon henkilön tekemää työtä arvostavat, ja vaikuttaapa se siten myös koko ammatin arvostukseen.
Pätee täysin esim. mainittuun siivojan työhön.
Joo yhden kerran, sain ammattikoulun jälkeen vakituisen työn, joten en jatkanut suoraan amk:iin, vaan vasta seuraavana vuonna ja monimuotototeutukseen, ihan eri alalle kuin se oma duunariala, jottei tarvinnut luopua työstä. Siellä sitten sellaisia 40-50-vuotiaita, jotkut jo pitkälle edenneitä johtajia, joiden piti vain työnantajan mieliksi hakea muodolliset paperit koulusta. Tutustumispäivänä hävetti kyllä kertoa että on duunari, kun tiimikaverina oli yhden ison suomalaisen firman liiketoimintajohtaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun ihminen itse arvostaa työtään, niin se huokuu ulospäin ja vaikuttaa myös siihen miten muut tuon henkilön tekemää työtä arvostavat, ja vaikuttaapa se siten myös koko ammatin arvostukseen.
En allekirjoita. Arvostuksen puute voi näkyä vertaisten kesken. Esimerkkinä insinöörit. Joitakin tehtäviä yleisesti arvostetaan ja joitakin ei.
Hei te siivoojat, hyllyttäjät, kassat, lähihoitajat ja muut niin tärkeät työntekijät. Ilman teitä meidän toimistotilat olisi paskaisia, kaupassa käynti ei onnistuisi, iäkkäät sukulaisemme eivät pärjäisi. Edellämainitut vain pieniä otoksia siitä mikä tekee teistä enemmän tarpeellisia kuin vaikkapa isolla egolla varustettu urheilujohtaja tai mainosalan konsultti.
Suuri kiitos teille,minä arvostan isosti! Te olette juuri niitä muttereita joita ilman koko iso koneisto kyykkäisi. Älkää siis häpeilkö työtänne.
Juu, koko ajan hävettää. Olen sairaanhoitaja enkä halua tehdä tätä työtä. Pois on tosi vaikea päästä ja lainatkin pitää jollain maksaa. En koe olevani sairaanhoitaja identiteetiltäni, teen vaan tätä työtä. Haaveilen akateemisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Välillä hävettää, olen kiinteistönhoitaja ja kyseisen tutkinnon suorittaneena kuullutkin usein "ai tarvitseeko tuohonkin muka jonkun tutkinnon". Loppujen lopuksi sillä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä mitä muut asiasta ajattelevat.
Ihmiset osaavat olla ilkeitä. Se kertoo heidän omasta pahasta olosta. Mitään työtä ei pidä hävetä. Ilman muiden työpanosta asiat ei toimi.
Sivusta Siivooja, joka on ylpeä työn jäljestään.
No kyllä se on hävettänyt, koko iän jukoliste. Nyt onneksi eläkkeellä (työkyvytön).
Ei, vaan siivoojan työtä ei arvosteta siksi, että suurimpaan osaan perustoimistosiivouksesta kykenee jokainen, jolla on neljä tervettä raajaa. Toki jotkut harvat kohteet, kuten leikkaussalit yms. ovat poikkeuksia, mutta ei niidenkään siivoaminen mitään ydinfysiikkaa ole. Siivooja on siis helposti korvattavissa oleva resurssi.