Yksin juominen on merkki vakavasta ongelmasta

Juominen menee seurassa pilalle. Von yksin hyvin käydä YHDELLÄ lasillisella ja lähteä kotiin. Seurassa aina joku: "no otetaan vielä yhdet/toiset/viidennet!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole kavereita tai vaimo kieltää näkemäästä niitä, niin on juotava yksin. Ehkä jopa siksi, että ei ole kavereita, on juotava.

Tiedän miehen joka osti autotallin että pääsee sinne juomaan. Joka ilta vapaa hetki 6-packin kanssa ilman nalkutusta.

Eli valitsi uhriutumisen että pääsee juomaan. Päivittäin.

Yksin olisikin ikävämpää kun ei voi syyttää ketään toista.

Vierailija kirjoitti:

Yksin juominen on parasta. Nautiskella rauhassa ja kuunnella e-kirjaa tai musiikkia, lukea kirjaa tai katsoa jotain hyvää ohjelmaa. Mielellään jonkin herkullisen syötävän kanssa. Ei kännäystä.

Miksei noita asioita voi tehdä ilman viinaa. Paljon koivempaa lukea ja katsoa ohjelmia selvin päin. 

Toisesta ihmisestä pitäisi nähdä se koko kuva, että miksi juovat? Et ehkä tiedä ap, että osa näistä sinun haukkumista "juopoista" ovat lapsena kärsineet kovan elämän ja ehkä myös nuorena. En näkisi itse, että alan haukkumaan toisia yksin juomisesta. Toki ehkä vakava ongelma tai ei sitten ei. Mutta oletko itse ap auttanut näitä ihmisiä, jotka yksin juovat? Se ei auta ketään, kun aloitit sen haukkumisen toisia kohtaan. Mutta tuskin sinulta löytyy mitään empatiaa tai ymmärrystä heille? olin itse töissä alkoholistien asuntolassa ja aika monella todella surkea elämä. Saivat vain hakkaamista osakseen, haukkumista ym. Jos molemmat lapsen huoltajat myös alkoholisteja. Joten ap, vähän ymmärrystä kehiin. 

Miten päivästä toiseen jonkun muun juominen on teille ongelma?

Kaikista mukavinta on juoda yksin viiniä. Saa olla kotona rönttövaatteissa, palstailla, katsella youtubea, kokata jotain hyvää.  Touhuta omalla pihalla tai istua keinussa. Sitten illan lopuksi voi köllähtää turvallisesti omaan sänkyyn. 😅

Aion tänään juoda yksin pari tölkkiä olutta (Murphy's Stout 0,5l, Staropramen Lager 0,5l),  EM-kisojen avausottelun kunniaksi. Olen viimeksi juonut alkoholia toukokuun alkupuolella. Kännissä olen viimeksi ollut juhannuksena 2019. Uskallan väittää, että minulla ei ole alkoholiongelmaa.

Jos juo kerran pari vuoteen yksin kotona, niin mikäs ongelma se muka on? Ei kaikkia kiinnosta sosiaaliset tapahtumat. 

Minä juon yksin, kun olen yksin. Ei lapsia, työtä, ei mitään jonka vuoksi skarpata. 

Voin ottaa alkumaljan juhlissa, yhden viinin syödessä seurassa, mutta humalaan juon yksin. Kotona, rauhassa, kun voin mennä nukkumaan silloin kun huvittaa, makaa krapulassa rauhassa seuraavana aamuna. Kuuntelen musiikkia, olen sotkuinen, syön mitä lystään, itkeskelen itsekseen jos siltä tuntuu, saan ideoita joita en kuitenkaan humalassa muille kailota, oivallan mukamas jotain syvällistä. Sitte nukkumaan ja aamulla podetaan. 

Parempi noin, itsekseen.

Nuorempana se juominen oli ehkä sosiaalisempaa, mutta näin keski-iässä on ihana heittäytyä vapaalle ihan yksin. Paras tapa aloittaa viikonloppu. Bissee ja blossii. Ihan yksin. Nautin.

Olen eri mieltä. Ihan hyvin voin vaikka perjantai-iltana ottaa lasin tai kaksi viiniä, ihan yksin, kotona. Ei se tarkoita että minulla on ongelma. Voin olla ilmankin, ja voin juoda seurassakin. Kukin tehkööt niin kuin haluaa. Sen myönnän että jos tekisin tätä joka päivä, tai jotenkin pakonomaisesti, minulla olisi ongelma. Samalla lailla jos joka päivä pitäisi dokata seurassa. 

Ai että on rasittavia nämä muiden juomisen kyttääjät, joille jo alkoholin maininta on punainen vaate ja selvä merkki rappioalkoholismista.

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mieltä. Ihan hyvin voin vaikka perjantai-iltana ottaa lasin tai kaksi viiniä, ihan yksin, kotona. Ei se tarkoita että minulla on ongelma. Voin olla ilmankin, ja voin juoda seurassakin. Kukin tehkööt niin kuin haluaa. Sen myönnän että jos tekisin tätä joka päivä, tai jotenkin pakonomaisesti, minulla olisi ongelma. Samalla lailla jos joka päivä pitäisi dokata seurassa. 

Höhhöh, sinä tulit tänne viisastelemaan. Jos tiedät, että juot lasin tai kaksi viiniä ''ihan vain maun vuoksi, vaikkapa ruuan kanssa'' ja et saa siitä mitään kicksejä, niin tuskin olisit avannut tätä ketjua ellei olisi tullut päälle joku puolustusreaktio tai vaihtoehtoisesti juuri viisastelu ''kohtuujuomisesta''.

Mun naapurin ukolla ei ole siis mitään ongelmaa, vaikka hän on joka päivä  kännissä, mutta kun vaimo on kotona joka sekin juo, mutta ei juo yksin?

Entäpä ne kotiäidit, jotka juo joka ilta pullon viiniä perheen läsnäollessa, sekä ei ole ongelma kun eivät vetelee yksinään?

Kyllä se on minusta se ongelma siinä juodun alkoholin määrässä ja siinä, että kuinka usein sitä juo, eikä siinä että paljonko niitä juojia on juomahetkellä koossa. Ihme ajatus en voi muuta sanoa. 

Ja tiedän kyllä mistä puhun, yhteen aikaan join vuosikausia joka ilta enemmän tai vähemmän, koska siitä oli tullut vähitellen tapa ja kuvittelin että tarvitsen rentoutumista töiden jälkeen. Oli Ihan sama olinko yksin vai kaksin. Onneksi sain sen tavan lopetettua, mutta mitään helppoa se ei ollut mutta pääsin vähitellen voitolle kun luin kaikki mahdolliset nettikirjat alkoholin käytön vähentämisestä ja lopettamisesta. Yksi hyvä oli suomalainen kirja Vapaa Viinistä, suosittelen. Ennen perjantaisin piti olla rennossa tilassa, nyt söin juuri kaurapuuroa ja suklaata. 

No ei. Juon n. kerran kuussa viinipullon ja juon sen yksin katsoen elokuvia, lukien kirjaa. 

Paikallispubin juomisseuraa hakevat vaikuttavat mielestäni enemmän alkoholiongelmaisilta kuin minä.

Vierailija kirjoitti:

No ei. Juon n. kerran kuussa viinipullon ja juon sen yksin katsoen elokuvia, lukien kirjaa. 

Paikallispubin juomisseuraa hakevat vaikuttavat mielestäni enemmän alkoholiongelmaisilta kuin minä.

Mutta yhteisön osana seurassa juominen on joka tapauksessa terveempää kuin yksin juominen.

Suomessa kuule on helpompaa kohtuujuoda kalsareissaan kotona kuin tuttujen kanssa baarissa.

Kyllä ihminen on viisaampi kun ottaa sen huikkansa kotonaan. Mun isä oli sellainen että kun se joi ja se joi paljon joka toinen vkl, niin sillä oli ihan pakko päästä tietyssä vaiheessa ravintolaan. Sitten sieltä tultiin pikkutunneilla niin että taksimiehet talutti sen sisälle kotiin. Kun menin kouluun seuraavana maanantaina niin sai pelätä että kuka on nähnyt sen makaavan ties missä ojassa. Silläpä se sitten poltti lopulta kaikki rahansa kun sai perintöäkin, ajeli taksilla ja joi ravintoloissa. Jos olisi tissutellut kotona, niin paljolta olisi me kakaratkin säästytty. Että se siitä yksinjuomisesta. 

Aloituksen pointti on missattu.

1. Seurassa kännääminen ei tarkoita, etteikö voisi olla psykologisesti koukussa alkoholiin

2. Yksin säännöllisestä kännääminen tarkoittaa, että olet koukussa alkoholin mielihyvää aiheuttaviin kemiallisiin vaikutuksiin.

3. Voit juoda joko seurassa tai yksin ja olla silti koukussa, mutta paljon todennäköisempää on, että yksin juoja on koukussa kuin seurassa juoja.

Nuorempana saatoin ostaa kotiin viinipullon, ja nautiskella sen yksin illan aikana. Samalla oli mahtavaa kuunnella haluamaansa musiikkia, ja vaikka piirtää. Kävin toki myös kavereiden kanssa ulkona juhlimassa, mutta kalsarikännit olivat ihan parasta.

Nykyisin saatan joskus harvoin nauttia viskisiivun tai pari yksin kotona. Iän myötä alkoholinkäyttö ylipäätään on kuitenkin vähentynyt murto-osaan entisestään. Pienessä sievässä on tietysti kiva olla, mutta aamun olotila ei ole enää sen väärti. Jo vähäinenkin määrä alkoholia tuhoaa yöunet, ja palautuminen sakkaa.

Ymmärrän kuitenkin hyvin kalsarikännien viehätyksen.