Pariauhteen vuosipäivä
Meiän parisuhteen ensimmäinen vuosipäivä on tänään. Olin jo pari kk sitten alkanu puhuu miehelle, että toivon tämän viikonlopun vapaaksi (vuorotyö), että voitas tehä jotain kivaa. Oon puhunu koko sen ajan että vois esim. mennä johonkin hotelliin tms. Joka kerta mies vaan sano että joo, katotaan sit. Mies ei kauheena suunnittele mitään etukäteen ni en aatellu siitä mitään.
Mut sit mitä lähemmäks tää vkl tuli ni aloin puhuu enemmän et pitäskö nyt vaikka kattoo nyt mitä tehtäs, et varattas vaikka hotelli tai jotain. Ni aina vaan vastaus oli että joo katotaan, et nyt en jaksas kun on väsyny töiden takia tms.
Noh, eilen sitten hermostuin kun vieläkään ei oltu keskusteltu että mitä me tehään. Miestä ei tunnu kiinnostavan ollenkaan mitä me tehään. Sanoin että oon tosi pettyny ja surullinen. Oon puhunu ties kuin kauan tästä viikonlopusta ja nyt sitten on jotenkin miehelle yllätys, että tää olikin mulle jotenkin tärkee viikonloppu.
Että joo, nyt sit ihan perus kotiviikonloppu tiiossa, eikä tehä vissiin sit mitään.
Aattelin nyt et leipoisin jotain hyvää ees ja nautin toisen seurasta, mutta en tiiä. Tuntuu jotenkin teennäiseltä. Ei oo tällä hetkellä rakastettu olo yhtään. Sanoin sen sille eilen, mutta tuntuu että mies ei ymmärrä ollenkaan. Fiilis on se että tekis mieli lähtee itekseni menee jonnekkin hotelliin evakkoon. Että hyvää vuosipäivää meille!
Haluaisin kuulla oonko ihan syystä loukkaantunu, että ansaitsisin parempaa? Vai oonko ihan hölmö kun odotin jotain spessumpaa, että ei tämmöstä tarvii mitenkään "juhlistaa"?
En vaan voi olla miettimättä, että jos toinen oikeesti välittää musta ni hän näyttäis sen mulle oikeesti miten paljon merkitsen hänelle.
Ja kyllä olen puhunut miehelle kaikki nämä mun tuntemukset ja itkin eilisen illan. Joten ei oo siitä kysymys että mies ei tietäis. Siks pelottaakin että hän ei ehkä rakastakkaan mua sillein kuin minä häntä.
Hän kyllä sanoi, että hänelle tärkeintä on olla mun kanssa, ei niinkään se mitä tehdään, mut silti. Ollaanhan me muutenkin toistemme seurassa, niin eikö nyt ois voinu tehä jotain spessumpaa?
Kommentit (54)
Ensimmäinen vuosipäivä?
Jos on samanlainen kun mun mies, niin tajuaa tuollaiset asiat ehkä siinä viidennen vuoden jälkeen ja sit sujuu kivasti. Odotus on toki, että sinäkin huomioit hänelle tärkeät asiat.
Jos ei koskaan välitä siitä, mikä sulle on tärkeää, niin suhteesta tuskin tulee kovin hyvää.
No on aika selvää että mies ei kauheasti välitä siitä mitä sinä haluaisit eikä ole valmis panostamaan siihen.
Parisuhteessa ei ole kyse siitä ovatko toisen toiveet ja tunteet jotenkin oikeita vaan siitä haluaako se toinen panostaa suhteeseen vastaamalla niihin toisen toiveisiin. Jos ei halua niin se kertoo tosi paljon siitä mitä se suhde sille toiselle merkitsee. Kun on jonkun henkilön parisuhteeseen valinnut niin kyllä silloin pitää myös ymmärtää että sillä toisella on myös toiveita siitä mitä tehdään tai miten ollaan.
Arjen pienet teot.
- vaimo since 1994
Kuulostaa tosi ikävältä. Voihan kyse olle vain miehen lapsellisuudesta ja kypsymättömyydestä mutta ei se mikään puolustus ole. Mielumminhan sitä olisi yhdessä aikuisen miehen kuin henkisen pikkupojan kanssa.
Miehiä on tässä suhteessa myös tosi erilaisia. Oma mieheni muisti suhteen alussa suunnilleen jokaisen "kuukausipäivän" ja saatoin saada yhtä monta ruusua tai suklaakarkkia kun olimme olleet kuukausia yhdessä tai jotain muuta romanttista. Enkä minä siihen mitenkään painostanut tai edes vihjannut. Mies vain halusi ihan itse muistaa.
Vierailija kirjoitti:
Arjen pienet teot.
- vaimo since 1994
Se jotain spessumpaa on tosiaan se se ihan tavallisena arkipäivänä kassista kaivettu jogurtti. Mies on ihan tavallisena arki päivänä muistanut vaikka itse vihaa jogurttia. Ja se pikkupoikamainen innostus, kato vaimo mitä mä toin.
Ei muuta ap kuin etsimään sitä valkoisella ratsulla ratsastavaa prinssiä, joka tykkää täyttää sen suhteen leffoista opituilla krääsällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arjen pienet teot.
- vaimo since 1994
Se jotain spessumpaa on tosiaan se se ihan tavallisena arkipäivänä kassista kaivettu jogurtti. Mies on ihan tavallisena arki päivänä muistanut vaikka itse vihaa jogurttia. Ja se pikkupoikamainen innostus, kato vaimo mitä mä toin.
Ei muuta ap kuin etsimään sitä valkoisella ratsulla ratsastavaa prinssiä, joka tykkää täyttää sen suhteen leffoista opituilla krääsällä.
Jokainen päivä on tärkeä, koska toinen on yksinkertaisesti hyvä tyyppi.
Kalenteriin, kun piirretty tietyn päivän kohdalle se sydän ja siihen ladattu hirmu paljon niitä odotuksia pettymys on taattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arjen pienet teot.
- vaimo since 1994
Se jotain spessumpaa on tosiaan se se ihan tavallisena arkipäivänä kassista kaivettu jogurtti. Mies on ihan tavallisena arki päivänä muistanut vaikka itse vihaa jogurttia. Ja se pikkupoikamainen innostus, kato vaimo mitä mä toin.
Ei muuta ap kuin etsimään sitä valkoisella ratsulla ratsastavaa prinssiä, joka tykkää täyttää sen suhteen leffoista opituilla krääsällä.
Ei kai kukaan sano että muistamisen pitää olla jotain suureellista Amerikan malliin. Mutta nyt vaikuttaa että mies ei ajattele muistaa yhtään mitenkään, ei edes sen jogurtin vertaa.
Kuis teillä muuten menee? Miten mies huomio arjessa, mitä teette yhdessä, jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arjen pienet teot.
- vaimo since 1994
Se jotain spessumpaa on tosiaan se se ihan tavallisena arkipäivänä kassista kaivettu jogurtti. Mies on ihan tavallisena arki päivänä muistanut vaikka itse vihaa jogurttia. Ja se pikkupoikamainen innostus, kato vaimo mitä mä toin.
Ei muuta ap kuin etsimään sitä valkoisella ratsulla ratsastavaa prinssiä, joka tykkää täyttää sen suhteen leffoista opituilla krääsällä.
Ei kai kukaan sano että muistamisen pitää olla jotain suureellista Amerikan malliin. Mutta nyt vaikuttaa että mies ei ajattele muistaa yhtään mitenkään, ei edes sen jogurtin vertaa.
Kun se arki on paskaa kuvitellaan, että yksi hotelli viikonloppu pelastaa taas suhteen vuodeksi. Tekohengitystä.
Oma mies samanlainen jahkaaja. Varaan hotellin tai ravintolan ja käsken laittaa kalenteriin. En jaksa tehdä näistä asioista liian isoo draamaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arjen pienet teot.
- vaimo since 1994
Se jotain spessumpaa on tosiaan se se ihan tavallisena arkipäivänä kassista kaivettu jogurtti. Mies on ihan tavallisena arki päivänä muistanut vaikka itse vihaa jogurttia. Ja se pikkupoikamainen innostus, kato vaimo mitä mä toin.
Ei muuta ap kuin etsimään sitä valkoisella ratsulla ratsastavaa prinssiä, joka tykkää täyttää sen suhteen leffoista opituilla krääsällä.
Ei kai kukaan sano että muistamisen pitää olla jotain suureellista Amerikan malliin. Mutta nyt vaikuttaa että mies ei ajattele muistaa yhtään mitenkään, ei edes sen jogurtin vertaa.
Kun se arki on paskaa kuvitellaan, että yksi hotelli viikonloppu pelastaa taas suhteen vuodeksi. Tekohengi
No sitten kannatata sanoa suoraan sille kumppanille että arki on paskaa ja tehdä siitä johtopäätökset. Eikä siis vaan jäädä siihen sohvalle möllöttämään ja omalla passiivisuudellaan saada se toinen sitten joskus tajuamaan että et halua olla sen kanssa.
En vaan voi olla miettimättä, että jos toinen oikeesti välittää musta ni hän näyttäis sen mulle oikeesti miten paljon merkitsen hänelle.
En vaan voi olla miettimättä, että odotat ja odotat, että jotakin muuttuisi ja sinä vihdoinkin saisit suhteelta sitä mitä haluat?
Hyvin kysytty edellä, kuis muuten menee?
Miehiä on erilaisia. Jotkut tykkää juhlistaa vuosipäivää, toiset ei.
Nykyinen ei pidä kirjaa yhtään, mutta kun kerroin, että meillä olisi eka vuosipäivä tulossa, hän ehdotti sitten jotain kivaa tekemistä sille päivälle (toi arkipäivä, niin ei mitään isoa jaksettu).
En kyllä itsekään ole superromanttinen, mutta vuosipäivät haluan muistaa.
Voit toki kertoa hänelle, että vuosipäivä on sulle iso juttu ja olet pettynyt, kun homma meni näin. Mutta voi olla, että miehelle sillä ei ole mitään merkitystä.
Vähän kuin se vanha vitsi:
Vaimo: Miksi et koskaan sano, että rakastatat minua?
Mies: Sanoin vihkiäisissä, että rakastan. Ilmoitan kyllä sitten, kun tilanne muuttuu.
Voi siis olla, että kumppanisi ei näistä tule koskaan innostumaan.
Sun tarttee nyt sit päättää kuinka iso kynnyskysymys se suhteen osalta on.
Äklöin tietämäni sana, eli kombo, vaihtui juuri uuteen eli "spessumpaan":D
Vierailija kirjoitti:
Miehiä on erilaisia. Jotkut tykkää juhlistaa vuosipäivää, toiset ei.
Nykyinen ei pidä kirjaa yhtään, mutta kun kerroin, että meillä olisi eka vuosipäivä tulossa, hän ehdotti sitten jotain kivaa tekemistä sille päivälle (toi arkipäivä, niin ei mitään isoa jaksettu).
En kyllä itsekään ole superromanttinen, mutta vuosipäivät haluan muistaa.
Voit toki kertoa hänelle, että vuosipäivä on sulle iso juttu ja olet pettynyt, kun homma meni näin. Mutta voi olla, että miehelle sillä ei ole mitään merkitystä.
Vähän kuin se vanha vitsi:
Vaimo: Miksi et koskaan sano, että rakastatat minua?
Mies: Sanoin vihkiäisissä, että rakastan. Ilmoitan kyllä sitten, kun tilanne muuttuu.
Voi siis olla, että kumppanisi ei näistä tule koskaan innostumaan.
Sun tarttee nyt sit päättää kuinka iso kynnyskysymys se suhteen osalta on.
Hyvässä suhteessa tällaisilla pikku asioilla ei ole merkitystä, mutta niistä tulee isoja jos kokee sitä epävarmuutta.
Sitä ei kiinnosta tehdä sulle kivoja juttuja. Tee siitä omat johtopäätökset kannattaako suhteeseen jäädä.
Vierailija kirjoitti:
Äklöin tietämäni sana, eli kombo, vaihtui juuri uuteen eli "spessumpaan":D
Parisuhteen vuosipäivä ei kuulosta yhtään sen paremmalta. 😂
Mitä ap on? 15v? Seuraava pettymys on sitten syntymäpäivät?
Meidän parisuhde on edennut rubiinihäihin eli 40 vuotta tulee täyteen. Aina olen varannut hotellit ja lomamatkat itse. Ilmoitin vain miehelle, että nyt mennään. Tietenkin pitää varmistaa, että on lomaa tai vapaa viikonloppu. Kun itse toimii, saa sellaisen palkinnon kuin haluaa...
Kun toisen kanssa on hyvä ja kiva olla, joutoaika kotonakin on kivaa. Syyt pettymykseksi on syvemmällä?
Tarkista otsikko.