Miksi ihmiset eivät kestä suoraa rehellistä puhetta?

Haluaako nyky ihmiset elää suhteessaan vaaleanpunaisessa valheessa?

Haluaa. 1990-luku pilasi suomalaiset lapset. Silloin alettiin puhua itsetunnosta. Lasta piti kannustaa, vaikkei tämä osaisikaan hommaan. Se johtaa harhaiseen itsekuvaan, jossa lapsi haluaakin muuttaa itsensä sijaan kaikkia ympärillään olevia ihmisiä. Ja lapsena tämä tyyppi pysyy vielä nelikymppisenäkin.

Yleensä naisten rehellinen puhe on: Miksi olet läski köyhä tollo??   Miten tuon sitten korjaa?

Ainakin viime aikoina Iltapäivälehdet, Yle ja Hesari, jne ovat olleet täynnä täysin kritiikittömiä henkilökuvia hyvistä ihmisistä. Haastatteluissa on aina sama kaava:

Viivi Jyväskylän maalaiskunnasta huomasi 12-vuotiaana, että koko maailma ei rakastakaan häntä. Nyt hän vaatii ilmastonmuutoksen ja patriarkaatin poistamista, translakia, perustuloa, sitä että kaikki hyväksyisivät ja puhuisivat vain kivoja, lisää rahaa, rahasta luopumista, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kiintiöitä eri pigmenteille ja kromosomiyhdistelmille sekä verorahoin kustannettavaa anaalivalkaisua sitä haluaville.

Aivan kuin aikuisuus olisi paikka, johon ihmiset tulevat esittämään joululahjalistoja siitä, kuinka muiden heitä pitäisi kohdella.

(Mies ei näissä aiemmin mainituissa julkaisuissa saa edes ääntään kuuluviin) 

Se on juuri se ongelma, rehellisyyttä ei kestetä. Heikkoutta. Eksä oli juuri sellainen ja paheni sitten vuosi vuodelta. Lopulta ei halunnut jutella sanaakaan parisuhteesta tai mistään tunneasioistakaan. Ero tuli, en voinut elää ihmisen kanssa joka on niin itsekäs ja ilkeä sekä loukkaantuu aivan kaikesta.

Ootko ollut monessa parisuhteessa naisen kanssa ja antanut heille suoraa palautetta, kun tiedät, että varsinkaan miehet eivät tätä kestä?

Vierailija kirjoitti:

Yleensä naisten rehellinen puhe on: Miksi olet läski köyhä tollo??   Miten tuon sitten korjaa?

Ikävää, jos olet tuollaista kohdannut. Minä tarkoitin asiallista keskustelua kitkaa aiheuttavista asioista.  Se on "känkkäränkkänä" olemista, jos toinen haluaa keskustella ongelmasta ja esittää asian asiallisesti omista tunteistaan, ilman kuvaamasi kaltaisia ilmaisuja. Ihan kuin naisella ei olisi oikeutta omiin tunteisiinsa tai mielipiteisiinsä.  Eikö miehet halua kohdata todellisuutta?

Niin miehet tekee. Mistään ei puhuta ja yhtenä päivänä vain ilmoitetaan että juttu ei toimi, eroan sinusta.

Vierailija kirjoitti:

Haluaako nyky ihmiset elää suhteessaan vaaleanpunaisessa valheessa?

Haluaa. 1990-luku pilasi suomalaiset lapset. Silloin alettiin puhua itsetunnosta. Lasta piti kannustaa, vaikkei tämä osaisikaan hommaan. Se johtaa harhaiseen itsekuvaan, jossa lapsi haluaakin muuttaa itsensä sijaan kaikkia ympärillään olevia ihmisiä. Ja lapsena tämä tyyppi pysyy vielä nelikymppisenäkin.

Lapsista on tullut Suomessa kaiken keskipisteitä. Siksi nämä järkyttyivät aikuisina.  Äitihän oli sanonut heidän olevan universumin kiintotähtiä. Perheitä, joissa nainen on ainoa huoltaja on paljon, päiväkodin henkilökunta on naisia ja peruskoulussa tilanne on kutakuinkin sama. Pojat viettävän suurimman osan valveilla olo ajastaan naisen kanssa ja siksi ne naisen sanat ovat märkä turbiini vasten kasvoja, kun tämä ei puhukaan vaan kivoja asioista. 

Liian usein tämä -suorapuhe" on loukkaavaa, herjaavaa yms. Monesti nämä suorat tyypit jatkuvasti loukkaa muita ja siitä ei pidetä. Omasta mielestään on vaan rehellisiä kun kertoo kaiken päin näköä mitä sylki suuhun tuo. Itse opetellut kaunistamaan sanomisia ettei loukkaisi ketään.

Riippuu millaista se suora puhe ja palaute on. Jos kyse vaikka siivoamisesta, niin sanotaanko "minusta tuntuu että siivoan paljon enemmän ja se vaivaa minua" vai "sä et koskaan siivoa ja mä teen aina kaiken yksin!" Jos palautteen antaa kovin hyökkäävästi, niin ihminen usein menee siilipuolustukseen eikä edes halua kuunnella. Sukupuolesta riippumatta ja myös parisuhteen ulkopuolella oleviin asioihin liittyen.

En nyt sano että ap on näitä hyökkäävä, mutta aika moni on. Jälleen sukupuolesta riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Ootko ollut monessa parisuhteessa naisen kanssa ja antanut heille suoraa palautetta, kun tiedät, että varsinkaan miehet eivät tätä kestä?

Voin puhua vain miehistä, naiset eivät ole loukkaantuneet suorasta puheesta. Vaan ovat pitäneet siitä, että sanoo rehellisesti, eikä teeskentele.  Asiat voi ilmaista monella tapaa. Haukkumasanoilla puhuminen ei tietenkään ole sama asia kuin ilmaista asia kauniisti. Jos nainen jolla on ylipainoa ja hän kysyy olenko lihava, suorapuhe ei ole sitä, että joo olet sinä aika sota norsu tms. Vaan asian voi sanoa, että onhan sinulla pyöreyttä, mutta olet ihanan muodokas ja olet hyvä juuri tuollaisena.

Vierailija kirjoitti:

Liian usein tämä -suorapuhe" on loukkaavaa, herjaavaa yms. Monesti nämä suorat tyypit jatkuvasti loukkaa muita ja siitä ei pidetä. Omasta mielestään on vaan rehellisiä kun kertoo kaiken päin näköä mitä sylki suuhun tuo. Itse opetellut kaunistamaan sanomisia ettei loukkaisi ketään.

Minä taas puolustan oikeuttani olla myös paskamainen. Sinä taas pyrit muuttumaan sellaiseksi kuin ympäristö haluaa, vain kivoja puhuvaksi epä-älylliseksi.

Jos parisuhteessa rakentavasti kitkaa aiheuttavista asioista puhuminen ei onnistu, sellaisessa parisuhteessa ei kannata olla. Itse sain exältäni aina raivomyrskyn, ovien paukuttelua, mykkäkoulua ja katoamisia, jos esitin toiveen, että hän hakisi töitä voidakseen osallistua yhteisten kulujen maksuun sekä osallistuisi kotitöihin edes 50/50, kun päivät jouten kotona makoili.

Ei olisi pitänyt yrittää korjata suhdetta keskustelemalla aina uudestaan ja uudestaan, koska yksin ei voi keskustella.

Ei tämä ole mitenkään sukupuoleen liittyvä asia. Itse olen huomannut, että naiset eivät ota hyvin vastaan totuuksia, vaikka tarkoituksena ei ole ilkeily. Tulee mieleen yksi nainen jonka sanomisia korjasin häneen alaan liittyen, hyvin pieni mutta oleellinen asia, voisi jopa sanoa että yleistietoa. Asia jonka olisi voinut nopealla googlettamisella tarkistaa ja todentaa, mutta naisen ego ei kestänyt sitä, että hän on väärässä ja niinpä asiaa ei tarkistettu, ettei hän olisi pahoittanut mieltään ja mennyt kotiin. Lähemmäs kolmekymppinen nainen.

Vierailija kirjoitti:

Liian usein tämä -suorapuhe" on loukkaavaa, herjaavaa yms. Monesti nämä suorat tyypit jatkuvasti loukkaa muita ja siitä ei pidetä. Omasta mielestään on vaan rehellisiä kun kertoo kaiken päin näköä mitä sylki suuhun tuo. Itse opetellut kaunistamaan sanomisia ettei loukkaisi ketään.

Mä sanon kauniisti miljoona kertaa, mutta sen miljoonannen kerran jälkeen menee usein hermo ja sanon rumasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian usein tämä -suorapuhe" on loukkaavaa, herjaavaa yms. Monesti nämä suorat tyypit jatkuvasti loukkaa muita ja siitä ei pidetä. Omasta mielestään on vaan rehellisiä kun kertoo kaiken päin näköä mitä sylki suuhun tuo. Itse opetellut kaunistamaan sanomisia ettei loukkaisi ketään.

Minä taas puolustan oikeuttani olla myös paskamainen. Sinä taas pyrit muuttumaan sellaiseksi kuin ympäristö haluaa, vain kivoja puhuvaksi epä-älylliseksi.

Kuulostat ilkeältä tyypiltä joka nauttii siitä kun saa v*ittuilla muille ja luulet että se tekee sinusta jotenkin fiksumman ja paremman. Yleensä tällaiset tyypit ovat säälittäviä.

Vierailija kirjoitti:

Haluaako nyky ihmiset elää suhteessaan vaaleanpunaisessa valheessa?

Haluaa. 1990-luku pilasi suomalaiset lapset. Silloin alettiin puhua itsetunnosta. Lasta piti kannustaa, vaikkei tämä osaisikaan hommaan. Se johtaa harhaiseen itsekuvaan, jossa lapsi haluaakin muuttaa itsensä sijaan kaikkia ympärillään olevia ihmisiä. Ja lapsena tämä tyyppi pysyy vielä nelikymppisenäkin.

Niin no aloittajahan tässä nimenomaan haluaa muuttaa muita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaako nyky ihmiset elää suhteessaan vaaleanpunaisessa valheessa?

Haluaa. 1990-luku pilasi suomalaiset lapset. Silloin alettiin puhua itsetunnosta. Lasta piti kannustaa, vaikkei tämä osaisikaan hommaan. Se johtaa harhaiseen itsekuvaan, jossa lapsi haluaakin muuttaa itsensä sijaan kaikkia ympärillään olevia ihmisiä. Ja lapsena tämä tyyppi pysyy vielä nelikymppisenäkin.

Niin no aloittajahan tässä nimenomaan haluaa muuttaa muita.

Kerro millä tavalla? ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootko ollut monessa parisuhteessa naisen kanssa ja antanut heille suoraa palautetta, kun tiedät, että varsinkaan miehet eivät tätä kestä?

 

Voin puhua vain miehistä, naiset eivät ole loukkaantuneet suorasta puheesta. Vaan ovat pitäneet siitä, että sanoo rehellisesti, eikä teeskentele.  Asiat voi ilmaista monella tapaa. Haukkumasanoilla puhuminen ei tietenkään ole sama asia kuin ilmaista asia kauniisti. Jos nainen jolla on ylipainoa ja hän kysyy olenko lihava, suorapuhe ei ole sitä, että joo olet sinä aika sota norsu tms. Vaan asian voi sanoa, että onhan sinulla pyöreyttä, mutta olet ihanan muodokas ja olet hyvä juuri tuollaisena.

Miehenä minulta eräs nainen joskus kotipileissä kysyi hiukan leikillään minua hieman kiusaten että näytänkö minä sinusta lihavalta. Noh, naisella oli aikamoinen röllykkävatsa, ja totesin vain että notta kyllähän sinulla tuota mahaa on, mutta mitä sitten. Nainen valahti punaiseksi, kun kaikki repesivät remakasti nauramaan. Ei kannata kysellä asioita, joihin ei halua totuudenmukaisia vastauksia. Mutta juu, tietysti asiat voi sanoa monella tavalla, vaikka suoraan puhuisikin.

Tämä on laajempi ongelma kuin vain puhe: ihmiset eivät kestä totuutta.

Yleisintä on se, ettei kestetä sitä, ettei olla täydellisiä. Itsetunto murenee, kun joku toinen on parempi jollakin tapaa, tai tulee kritiikkiä.

Ihmiset elävät vesilasi vajaana.

Ongelmaan on ratkaisuna sen, että oppii elämään vesilasi puoliksi täynnä - olemaan kiitollinen siitä, mitä on. Silloin voi hyväksyä puutteet itsessään ja sen, että joku on sinua parempi - jopa kaikissa asioissa. Silloin ottaa itsensä kehittämisen haasteena, jota voi (muttei ole pakko) yrittää.

Aamu alkaa siitä, että kiitätte uudesta päivästä, jäljellä olevista varpaista ja sormista, kyvyistä. Hymyilkää itsellenne peilin edessä ennen ja jälkeen hampaanpesun.

Jne.