Mistä yleinen moraalittomuus ja sivistyksen puute johtuvat?
Tuntuu siltä,että moraalittomuus ja se, ettei ole mitään periaatteita, on yleistynyt. Kaikki ajattelu ja harkinta on tekopyhää, vaikka itse ollaan täysin tuuliajolla. Tunnepuhuminen on lisääntynyt, mutta empatia ei. Narsistinen, tunnekylmä, lapsellinen ja itsekeskeinen ajattelu ovat lisääntyneet. Vaikea suhtautua aikuiseen ihmiseen, joka oikeuttaa itselleen kaikenlaista, muttei kanna vastuuta mistään ja jolla ei ole minkäänlaista moraalikoodistoa, miten kohtelee muita ihmisiä.
Etenkään niitä, joista ei hyödy mitenkään, tuntemattomia.
Kommentit (70)
Iltapäivälehdet kylvävät yleistä moraalittomuutta ja ihannoivat kaikkea synnillistä.
Kristinuskosta luopuminen.
Ihmisestä itsestään ei tule mitään hyvää. Jos tulisi, niin nythän pitäisi olla koko ajan vain entistäkin paremmin kun yhä vähäisempi porukka käy kirkossa ja piispat haluavat karkoittaa sieltä loputkin. Mutta onko? Et tätäkään avausta olisi tehnyt jos uskosta luopuminen mitään hyvää toisi.
Käännytään siis Jeesuksen puoleen vielä kun armonaikaa on.
Vierailija kirjoitti:
Liberalismi, "kaikki on salittu"
Jos viittaat liberalismilla esim. transsukupuolisiin, niin en ole kanssasi samaa mieltä. Liberalismi vapauttaa ihmisen toteuttamaan omannäköistä elämäänsä, demokraattisessa yhteiskunnassa. Tämä ei ole mitenkään ristiriidassa moraalin kanssa. Moraali ei ole konservatismin tai kirkon omaisuutta. Moraalikoodisto on harkittu ja jalostettu nippu periaatteita, mitä itseltään vaatii eri tilanteissa ja millainen haluaa olla, miten haluaa kohdella muita. Toisen ihmisen rajojen ja oikeuden omaan kehoonsa kunnioittaminen on yksi tällainen periaate, joka on monella liberalistilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liberalismi, "kaikki on salittu"
Jos viittaat liberalismilla esim. transsukupuolisiin, niin en ole kanssasi samaa mieltä. Liberalismi vapauttaa ihmisen toteuttamaan omannäköistä elämäänsä, demokraattisessa yhteiskunnassa. Tämä ei ole mitenkään ristiriidassa moraalin kanssa. Moraali ei ole konservatismin tai kirkon omaisuutta. Moraalikoodisto on harkittu ja jalostettu nippu periaatteita, mitä itseltään vaatii eri tilanteissa ja millainen haluaa olla, miten haluaa kohdella muita. Toisen ihmisen rajojen ja oikeuden omaan kehoonsa kunnioittaminen on yksi tällainen periaate, joka on monella liberalistilla.
Liberaaleilla ei ole moraalikoodia lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Liberalismi, "kaikki on salittu"
Oudointa on kuitenkin että itsensä konservatiiveiksi luokittelevatkin saattavat olla nykyään ihan yhtä holtittomia. Puhutaan muista rumasti, toikkaroidaan ja häiritään eikä mitään katumusta osoiteta vaikka jäädään kiinni.
Konservatiivisuuskaan ei siis enää tarkoita hyviä tapoja ja hillittyä käytöstä vaan vain erilaista maailmankatsomusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liberalismi, "kaikki on salittu"
Jos viittaat liberalismilla esim. transsukupuolisiin, niin en ole kanssasi samaa mieltä. Liberalismi vapauttaa ihmisen toteuttamaan omannäköistä elämäänsä, demokraattisessa yhteiskunnassa. Tämä ei ole mitenkään ristiriidassa moraalin kanssa. Moraali ei ole konservatismin tai kirkon omaisuutta. Moraalikoodisto on harkittu ja jalostettu nippu periaatteita, mitä itseltään vaatii eri tilanteissa ja millainen haluaa olla, miten haluaa kohdella muita. Toisen ihmisen rajojen ja oikeuden omaan kehoonsa kunnioittaminen on yksi tällainen periaate, joka on monella liberalistilla.
Liberaaleilla ei ole moraalikoodia lainkaan.
Tietenkin on. Se ei vain perustu joidenkin ylhäältä annettujen moraaliopetustan näennäiseen noudattamiseen vaan oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisuuden ajatukseen.
Empaattiset taidot tulevat kasvatuksesta ja geeneistä eli persoonan kapasiteetista. Suomi on täynnä passiivis-aggressiivisia ja depressiivisiä persoonaallisuustyyppejä, jotka ovat tunteellisuuden sijasta faktuaalisia. Suomi on yksi maailman epäempaattisimmista maista. Empatiaa on monenlaisella tasolla: affektiivisella, mielikuvituksen ja kognitiivisella tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liberalismi, "kaikki on salittu"
Jos viittaat liberalismilla esim. transsukupuolisiin, niin en ole kanssasi samaa mieltä. Liberalismi vapauttaa ihmisen toteuttamaan omannäköistä elämäänsä, demokraattisessa yhteiskunnassa. Tämä ei ole mitenkään ristiriidassa moraalin kanssa. Moraali ei ole konservatismin tai kirkon omaisuutta. Moraalikoodisto on harkittu ja jalostettu nippu periaatteita, mitä itseltään vaatii eri tilanteissa ja millainen haluaa olla, miten haluaa kohdella muita. Toisen ihmisen rajojen ja oikeuden omaan kehoonsa kunnioittaminen on yksi tällainen periaate, joka on monella liberalistilla.
Liberaaleilla ei ole moraalikoodia lainkaan.
Tietenkin on. Se ei vain perustu joidenkin ylhäältä annettujen moraaliopetustan näennäiseen
Olette oksettavia🤮
"Minä, minä, minä". Siinähän se nykyajan ajatusmalli ihan joka laidalla. "Me" on unohtunut aika laajasti ihmisiltä. Muut ihmiset nähdään vastustajina joiden elämäntapa uhkaa sitä omaa elämäntapaa vaikka tässä ei olisikaan mitään todellisuuspohjaa. Ihan sama puhutaanko liberaaleista tai konservatiiveista niin vain se oma näkökulma nähdään oikeana ja muiden niin vääränä että sitä ei tarvitse ollenkaan sietää.
Näen että kovasti ajatellaan vain omasta navasta käsin asioita. Jotenkin olen kokenut että joku saa vaikkapa surra mutta ei hyväksytä surua toisen ihmisen tunteena sitten. Ollaan jotenkin teennäisiä siinä empatiassa kuten toteatkin. Eli vaaditaan moraalia ja kauhistellaan kauniilla sanoilla mutta ei ole sellaista todellista empatiaa siellä sananhelinän takana.
Tässä blogissa esimerkkejä ns. konservatiivien arvoista
https://suomenkuvalehti.fi/americana/oikeistomedian-dilemma-mita-tehda-…
Kristilliset eli kulttuurimme ja koko eurooppalaisen kulttuurin arvot on leimattu vääriksi ja jopa rikollisiksi. Kuitenkin näille arvoille rakennettiin maailman parhaat maat.
Muistan lapsena miten järkyttynyt olin kun ymmärsin että on toisia lapsia, jotka valehtelee surutta, kiusaavat ja loukkaavat muita välittämättä pätkääkään, miltä muista tuntuu. Kyllä se "minä aina ensin" kasvatus lähtee ihan kotoa. Tuntui jotenkin perustavalla tavalla väärälle, että kun itselle oli opetettu että ei saa valehdella tai esimerkiksi huijata leikeissä/peleissä tai vaikka etuilla jonossa niin olikin muita joille se oli täysin normaali tapa toimia.
Sama näkyi sitten tietenkin myöhemmin esim. seurustelua aloittaessa että joillekin kavereille oli ihan normaalia ja jopa kehuskelivat sillä että heillä oli ollut merkityksettömiä seksikumppaneita, joiden nimiäkään ei välttämättä tiennyt/muistanut. Ajattelin vain kuinka oksettavaa se oli, mutta se piti hyväksyä, koska niinhän tämä maailma toimii.
Sama kaava toistuu monissa asioissa. Tuntuu kuin suurin osa ihmisistä eläisi ihan eri todellisuudessa kuin missä itse elän. Ja en edes ole saanut mitään uskonnollista kasvatusta jos joku niin kuvittelee.
Vierailija kirjoitti:
Näen että kovasti ajatellaan vain omasta navasta käsin asioita. Jotenkin olen kokenut että joku saa vaikkapa surra mutta ei hyväksytä surua toisen ihmisen tunteena sitten. Ollaan jotenkin teennäisiä siinä empatiassa kuten toteatkin. Eli vaaditaan moraalia ja kauhistellaan kauniilla sanoilla mutta ei ole sellaista todellista empatiaa siellä sananhelinän takana.
Olet oikeassa. Nykyään suru ja empatia ulkoistetaan koskemaan isoja tapahtumia kuten kouluampumisia ja Dianan kuolemia ja muita vastaavia. Niitä surraan kovasti ja näyttävästi ja kauhistellaan miten kamalaa tämäkin on. Samaan aikaan naapurissa voi joku syrjäytynyt köyhä vetää itsensä narun jatkoksi eikä se herätä ollenkaan samaa reaktiota eikä nähdä miten yhteiskunnan nykytila ajaa ihan oikeita tavallisia ihmisiä suureen ahdinkoon.
Liberalismi, "kaikki on salittu"