Lue keskustelun säännöt.
Nykyään ei enää edes tiedä ovatko omat lähisukulaiset kuten vanhempien sisarukset yhä elossa vai jo menehtyneet ja ihmiset pitää hautajaisia
13.06.2024 |
Ihanko sattumaa että saatte kuulla että taas joku tuttunne menehtynyt vai mistä voi seurata jos ei halua seurata Hesarin kuolinilmoituksia kuten monet 'iäkkäät' jo tekevät? 'Iäkkäillä' vaikeaa saada ketään hautajaisiin kun kaikki omat 'aikalaiset' jo menehtyneet. Vähäväkisiä hautajaisia taitaa jo olla paljonkin.
Nykyään ei enää edes tiedä ovatko omat lähisukulaiset kuten vanhempien sisarukset yhä elossa vai jo menehtyneet ja ihmiset pitää hautajaisia jonne ei enää edes serkkuja haluta/kutsuta. Hautajaisiin ei perinteisesti ole kait edes lähetelty kutsuja vaan tieto kulkenut, mutta nyt julistetaan että me pidetään hautajaiset vaan lähimpien omaisten läsnäollessa - älkää siis tulko!
Pitäisi olla joku ilmanen rekisteri/palvelu jonne voisi ilmoittaa jos niin haluaa että joku henkilö on kuollut... nyt on vain 'paikallinen' hautahaku ja maksullinen dvv.viraston tietopalvelu, mutta näissä kait täytyy tietää mm vainajan syntymäaika tms vai piileekö tässäkin joku identiteettivarkausrikollisuuden mahdollisuus?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli kyllä aika tylyä kuulla että läheinen tätini oli kuollut ja hautajaiset "läheisten kesken" . Ainoa poika asui ulkomailla eikä pitänyt meihin serkkuihin yhteyttä. Minä näin hänen äitiään paljon enemmän kuin hän itse.
Ihan pe*seestä tuo ettei viitsitä ilmoittaa.
Mitä sä sillä tiedoilla teet koska hautajaiset pidetään tai on pidetty lähiomaisten kesken?
Minä näin tätä henkilöä enemmän kuin kukaan muu suvusta. Olisin mielelläni osallistunut siunaukseen. En tiedä oliko mitään muistotilaisuutta edes.
Miten sä olisit voinut osallistua siunastilaisuuteen jos sinua ei sinne edes haluttu kutsua ja ne järjestettiin vain lähipiirin kesken?
Aina ei saa sitä mitä haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli kyllä aika tylyä kuulla että läheinen tätini oli kuollut ja hautajaiset "läheisten kesken" . Ainoa poika asui ulkomailla eikä pitänyt meihin serkkuihin yhteyttä. Minä näin hänen äitiään paljon enemmän kuin hän itse.
Ihan pe*seestä tuo ettei viitsitä ilmoittaa.
Mitä sä sillä tiedoilla teet koska hautajaiset pidetään tai on pidetty lähiomaisten kesken?
Minä näin tätä henkilöä enemmän kuin kukaan muu suvusta. Olisin mielelläni osallistunut siunaukseen. En tiedä oliko mitään muistotilaisuutta edes.
Miten sä olisit voinut osallistua siunastilaisuuteen jos sinua ei sinne edes haluttu kutsua ja ne järjestettiin vain lähipiirin kesken?
Aina ei saa sitä mitä haluaa.
Sanoisin että minä olin sitä lähipiiriä. Täti ei poikaansa nähnyt välttämättä edes kerran vuodessa. Se oli iso murhe tädilleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli kyllä aika tylyä kuulla että läheinen tätini oli kuollut ja hautajaiset "läheisten kesken" . Ainoa poika asui ulkomailla eikä pitänyt meihin serkkuihin yhteyttä. Minä näin hänen äitiään paljon enemmän kuin hän itse.
Ihan pe*seestä tuo ettei viitsitä ilmoittaa.
Mitä sä sillä tiedoilla teet koska hautajaiset pidetään tai on pidetty lähiomaisten kesken?
Minä näin tätä henkilöä enemmän kuin kukaan muu suvusta. Olisin mielelläni osallistunut siunaukseen. En tiedä oliko mitään muistotilaisuutta edes.
No käy haudalla. Lähiomaisilla on täysi oikeus pitää sellaiset hautajaiset kuin haluavat, ja saattoihan se tätisikin olla toivonut että ne pidetään vain lähimpien kesken.
Onko ne hautajaiset niin kivoja tilaisuuksia, että sinne pitäisi päästä vaikkei ole kutsuttukaan?
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä et tiedä mitä läheisellesi kuuluu? Et pidä mitään yhteyttä heihin?
Näin juuri. Jos ei välitä pitää yhteyttä sukulaisiinsa tai tuttaviinsa niin mitä tekee tiedolla ovatko hengissä vai ei? Kyllä minun äitini luettelee joka puhelussa liiankin tarkasti sen, ketkä siellä lapsuuden kotiseudulla ovat kuolleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et tietenkään ollut lähiomainen jos sinulle ei kuolemasta ilmoitettu. Jos tätisi olisi pitänyt sua läheisempänä kuin omas poikaansa hän olisi merkinnyt sinut yhteyshenkilöksi tietoihinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli kyllä aika tylyä kuulla että läheinen tätini oli kuollut ja hautajaiset "läheisten kesken" . Ainoa poika asui ulkomailla eikä pitänyt meihin serkkuihin yhteyttä. Minä näin hänen äitiään paljon enemmän kuin hän itse.
Ihan pe*seestä tuo ettei viitsitä ilmoittaa.
Mitä sä sillä tiedoilla teet koska hautajaiset pidetään tai on pidetty lähiomaisten kesken?
Minä näin tätä henkilöä enemmän kuin kukaan muu suvusta. Olisin mielelläni osallistunut siunaukseen. En tiedä oliko mitään muistotilaisuutta edes.
No käy haudalla. Lähiomaisilla on täysi oikeus pitää sellaiset hautajaiset kuin haluavat, ja saattoihan se tätisikin olla toivonut että ne pidetään vain lähimpien kesken.&
Täti oli kertonut minulle toiveitaan hautajaisistaan, mm. halusi että siellä lauletaan eräs lapsuudestaan tuttu virsi. En usko että poika tiesi mitään näistä kun ei ollut läheinen äitinsä kanssa. Minun mielestäni täti olisi ansainnut että nämä toiveet toteutuu.
Mutta en nyt halua jankata kanssasi enempää. Hyvää päivänjatkoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oon miettinyt tätä joskus, että kun oma vanhempi menehtyy, niin pidetäänkö me sisarukset edes mitään yhteyttä. Nytkään kun ei tarvitse kun vanhempi infoaa kaikkien kuulumiset ristiin rastiin. Näen sisaruksiani ehkä kerran vuodessa vaikka kaikki asutaan 30 km säteellä.
Itse aikanaan yritin pitää yhteyttä, en riesaksi asti, vaan silloin tällöin, mutta kyllästyin kun oli aina yksipuolista, joten en sitten enää jaksanut. Varsinkin kun esim. lasten synttärit jne. ohitettiin ihan surutta, kutsusta huolimatta ei edes ilmoitettu ettei tulla. Lahjoista viis, kunhan olisivat käyneet ja lapset olisivat saaneet tutustua täteihinsä ja enoihinsa.
No, minä ehdin heidän lastensa elämäntapahtumiin osallistua aikuisuuteen saakka, mutta on ollut surullista huomata olleensa itse vain se lahja-automaatti ilman todellista kiinnostusta minuun ja elämääni. En sitten enää ole vuosiin tikkua ristiin laittanut minkään asian tiimoilta itsekään.
Olen Ap. Joo, ihan sama. Ei tunneta edes sisarusten puolisoita lapsista puhumattakaan. Meillä todella suuri ja MUKA sivistynyt suku. Sitten kuitenkin on jotain tuntemattomia serkkujen puolisoita jotka pitävät serkkujen puolesta jotain sukusivustojakin joten suoraan sanoen kuvottavaa. Vaikea tajuta miten tämä maailman meno onkaan voinut mennä tämmöiseksi. Pelkät kysymysmerkit kuvaavat nykykehitystä. Olen vetänyt johtopäätöksen että Suomen tila on tosi heikko kun viimeisetkin tunnetut suvut ovat muuttuneet haiseviksi paskiaisläjiksi.
Harva enää nykyään laittaa lehteen kuolinilmoitusta, ovat niin kalliita ettei niitä monikaan raaski maksaa.
Seurakuntien lehdissä, ainakin omalla paikkakunnalla, ilmoitetaan ne kuolleet jotka kuuluvat kirkkoon. Silti niissäkään ei kaikkien kirkkoon kuuluvien kuolemasta kerrota. Kun kävin sopimassa omaiseni siunauksesta niin samassa yhteydessä kysyttiin saako kuolemasta kertoa seurakuntalehdessä ja ilmoitetaanko ennen vai jälkeen siunauksen.
Kirkkoon kuulumattomien kuolinilmoituksia ei välttämättä ole yhtään missään.
Kaikki pakollinen, mikä liittyy hautajaisten järjestämiseen, on kustannuksiltaan niin järjettömän kalliita että senkin vuoksi saattaa olla kutsuja edes lähetetä kuin hyvin pienelle piirille. Se miksi ei kaikille edes sukulaisille ilmoiteta kuolemasta riippuu asioista joihin on vaikea ottaa kantaa, ajattelen niin että se on jokaisen oma henkilökohtainen asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oon miettinyt tätä joskus, että kun oma vanhempi menehtyy, niin pidetäänkö me sisarukset edes mitään yhteyttä. Nytkään kun ei tarvitse kun vanhempi infoaa kaikkien kuulumiset ristiin rastiin. Näen sisaruksiani ehkä kerran vuodessa vaikka kaikki asutaan 30 km säteellä.
Itse aikanaan yritin pitää yhteyttä, en riesaksi asti, vaan silloin tällöin, mutta kyllästyin kun oli aina yksipuolista, joten en sitten enää jaksanut. Varsinkin kun esim. lasten synttärit jne. ohitettiin ihan surutta, kutsusta huolimatta ei edes ilmoitettu ettei tulla. Lahjoista viis, kunhan olisivat käyneet ja lapset olisivat saaneet tutustua täteihinsä ja enoihinsa.
No, minä ehdin heidän lastensa elämäntapahtumiin osallistua aikuisuuteen saakka, mutta on ollut surullista huomata olleensa itse vain se lahja-automaatti ilman todellista kiinnostusta minuun ja elämääni. En sitten enää ole vuosiin tikkua ristiin laittanut minkään asian tiimoilta itsekään.
Totta tämä yksipuolinen kiinnostus. Isäni puolen sukulaisista on enää elossa kovin harva ja kerran heistä yksi tuli kaupassa vastaan vaikka asuukin toisella paikkakunnalla. Tervehdin ilolla ja olisin halunnut kysellä kuulumisia mutta sukulaiseni tervehti hyvin nihkeästi ja käveli ohitse. Jollen itse olisi sanonut mitään hän olisi kävellyt ohi tervehtimättä. Silloin päätin että antaa olla, jatkossa kävelen ohi tai käännyn pois suosiolla.
On lähiomaisten asia päättää missä, miten ja kenen läsnäollessa hautajaiset pidetään. Ilmeisesti et ollut kovin läheinen kun et tiedä mitä sukulaisillesi kuuluu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon miettinyt tätä joskus, että kun oma vanhempi menehtyy, niin pidetäänkö me sisarukset edes mitään yhteyttä. Nytkään kun ei tarvitse kun vanhempi infoaa kaikkien kuulumiset ristiin rastiin. Näen sisaruksiani ehkä kerran vuodessa vaikka kaikki asutaan 30 km säteellä.
Itse aikanaan yritin pitää yhteyttä, en riesaksi asti, vaan silloin tällöin, mutta kyllästyin kun oli aina yksipuolista, joten en sitten enää jaksanut. Varsinkin kun esim. lasten synttärit jne. ohitettiin ihan surutta, kutsusta huolimatta ei edes ilmoitettu ettei tulla. Lahjoista viis, kunhan olisivat käyneet ja lapset olisivat saaneet tutustua täteihinsä ja enoihinsa.
No, minä ehdin heidän lastensa elämäntapahtumiin osallistua aikuisuuteen saakka, mutta on ollut surullista huomata olleensa itse vain se lahja-automaatti ilman todellista kiinnostusta minuun ja elämääni. En sitten enää ole vuosiin tikkua ristiin la
Sukusivut on oikein hyvä tapa pitää yhteyttä ja saada tieto myös niistä suvussa tapahtuneista kuolemista jos ja kun omaiset haluaa niistä tiedon välittää muille.
"Täti oli kertonut minulle toiveitaan hautajaisistaan, mm. halusi että siellä lauletaan eräs lapsuudestaan tuttu virsi. En usko että poika tiesi mitään näistä kun ei ollut läheinen äitinsä kanssa. Minun mielestäni täti olisi ansainnut että nämä toiveet toteutuu."
Jos täti todella halusi näin, hän varmastikin kertoi siitä pojalleen tai ainakin teki hautajaistestamentin. Tuskinpa täti arveli sinun järjestävän hautajaisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene sinne haudalle ja laula se virsi siellä.
No joo, vähän sama. Vuosia sitten kävi niin että minua ei oltu kutsuttu yhden sukulaisen hautajaisiin, pitkä ja outo tarina mutta käytännössä yhteydenpidossa asiasta kävi paha moka. Sukulaiset oli sitten ihmetelleet miksen ollut siellä ja pari oli alkanut juoruamaankin että miten kummallista se oli, kun kyseinen sukulainen oli niin läheinen minulle. Harmittaa yhä. :(
Vierailija kirjoitti:
Onko ne hautajaiset niin kivoja tilaisuuksia, että sinne pitäisi päästä vaikkei ole kutsuttukaan?
Ainakin täällä Itä-Suomessa hautajaisetkin on hauskempia kuin länsisuomalaiset häät. Siunaustilaisuudessa kyllä itketään, mutta muistotilaisuudessa jo nauretaankin kun muistellaan vainajan elämää.
Yleensä niistä kuolemista kuulee jotain kautta. Vanhemmilta tai omilta sisaruksilta tai sitten joku muu juoruilee kylillä. Hautajaisiin tulee kutsu, jos tulee.
Hautajaisten vierasmäärä on pienentynyt osittain senkin takia, että ne pitää järjestää seurakunnan toiveesta nykyään viikolla virka-aikaan. Silloin sinne ei pääse kuin lähiomaiset.
Saadakseen kutsun sukulaisen hautajaisiin edellyttää yleensä, että on melko aktiivisesti tai edes säännöllisesti pitänyt yhteyttä tämän lapsiin ja/tai lapsenlapsiin. Ei riitä, että on ollut yhteydessä tähän kuolleeseen, koska ei hän enää pysty ilmoittamaan yhtään mitään. Mulla ei ole enää vuosikymmeniin ollut serkkujeni puhelinnumeroitakaan, joten jos siskoni ei olisi aktiivisesti yhteydessä serkkuihin, en mä tietäisi sukulaisten kuolemista enkä olisi pystynyt ilmoittamaan serkuilleni äitini kuolemastakaan. Jos siskoni (joka on mua 6 vuotta vanhempi) kuolee mua ennen, toivottavasti siskoni lapset ilmoittavat asiasta serkuilleni.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Saadakseen kutsun sukulaisen hautajaisiin edellyttää yleensä, että on melko aktiivisesti tai edes säännöllisesti pitänyt yhteyttä tämän lapsiin ja/tai lapsenlapsiin. Ei riitä, että on ollut yhteydessä tähän kuolleeseen, koska ei hän enää pysty ilmoittamaan yhtään mitään. Mulla ei ole enää vuosikymmeniin ollut serkkujeni puhelinnumeroitakaan, joten jos siskoni ei olisi aktiivisesti yhteydessä serkkuihin, en mä tietäisi sukulaisten kuolemista enkä olisi pystynyt ilmoittamaan serkuilleni äitini kuolemastakaan. Jos siskoni (joka on mua 6 vuotta vanhempi) kuolee mua ennen, toivottavasti siskoni lapset ilmoittavat asiasta serkuilleni.
Mulla taas ei ole tätini yhteystietoja. Serkkujen ja joidenkin tätien/setien tai heidän puolisoidensa kanssa pidetään yhteyttä (se mitä pidetään) esimerkiksi Facebookin sukuryhmissä.
Tuo ainoa poika ei ole pitänyt yhteyttä. Itse yritin aikani mutta en lopulta tiennyt edes hänen yhteystietojaan.