Parisuhde englannin kielellä, uhka vai mahdollisuus?
Luulin osaavani ihan ok enkkua mutta vaatiihan tämä paljon enemmän kuin suomenkielisen kanssa, huhhuijaa!
Kommentit (92)
Kyllä siihen alkaa kyllästyä näin pidemmän päälle ja tuntuu, ettei itseään voi ikinä ilmaista kovin syvällisesti ja luonnollisesti. Nykyään kaipaan suomen puhumista sen verran, että saa nähdä jaksanko pysytellä enkun kielisessä suhteessa ei-natiivin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Joo ei kannata jos kielitaito on edes ok, kommunikointiin tarvitaan vähän enemmän kuin hello ja thank you.
Haarojen levittämiseen ei tarvita kielitaitoa. Toki ranska kuulostaa paljon kiihottavammalta kuin englanti - vaikkei nainen ymmärtäisi sanaakaan puhutusta.
Ei ole ongelma, jos puhuu lähes natiivitasoisesti. Muussa tapauksessa odotettavissa tavallista(kin) enemmän väärinymmärryksiä. Itselleni kieli ei olisi ongelma, mutta vakavassa suhteessa esim. lasten saamisessa ulkomailla paikallisen miehen kanssa on omat riskinsä.
Oon joskus kuullut, että jopa natiivit tekevät itse virheitä noiden prepositioiden kanssa? En osaa sanoa onko totta vai ei, mutta tekeehän suomalaisetkin virheitä kieliopissa, joten hyvin voi olla tottakin.
En huolisi jostain prepositioista, kielessä olennaista on tulla ymmärretyksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ongelma, jos puhuu lähes natiivitasoisesti. Muussa tapauksessa odotettavissa tavallista(kin) enemmän väärinymmärryksiä. Itselleni kieli ei olisi ongelma, mutta vakavassa suhteessa esim. lasten saamisessa ulkomailla paikallisen miehen kanssa on omat riskinsä.
Lapsia ei ole tulossa enää tässä vaiheessa. Itselläni on ennestään, hänellä ei.
Vierailija kirjoitti:
Oon joskus kuullut, että jopa natiivit tekevät itse virheitä noiden prepositioiden kanssa? En osaa sanoa onko totta vai ei, mutta tekeehän suomalaisetkin virheitä kieliopissa, joten hyvin voi olla tottakin.
En huolisi jostain prepositioista, kielessä olennaista on tulla ymmärretyksi.
Juu niin hän on lohduttanutkin mutta sitä alkaa tarkistelemaan ihan jokaista fraasia sanakirjasta jos iskee itseluottamuksen puute :D
Omaa kokemusta ei ole, mutta kauhulla vierestä seurannut työkaverin kielipuoliliittoa:
Yhdessä olleet 7-8 vuotta, viime talvena naimisiin. Toisen äidinkieli suomi, toisen eurooppalainen kieli, yhteisenä kielenä englanti. Ja se mun työkaverin englanti on sanalla sanoen.... karmeaa. Mulle jää kyllä täysin hämäräksi, että miten he kommunikoivat mistään syvällisemmästä, kun työpaikan kahvipöytäkeskustelut saa myötähäpeän kukkimaan. Sanavarasto heikko ja lausuminen ralli.
Mutta siis: Raskasta on jos ei oikeasti osaa. Jokainen meistä haluaa tulla parisuhteessa kuulluksi ja ymmärretyksi. Se saattaa muutenkin olla haastavaa, niin entäpä sitten, jos yhteinen kieli on tankero.
Vierailija kirjoitti:
Yksilöllistä varmasti, mutta itse totuin todella nopeasti ja mun englannintaito on kehittynyt huimasti tässä suhteen aikana. Toisellakin on todella hyvä englanti, joten meillä ei juurikaan ole vaikeuksia ilmaista ja tulla ymmärretyksi.
Oon huomannut jopa positiivisena sen, että kun sanavarasto on kapeampi kuin äidinkielessä, asiat tulee ilmaistua suoraviivaisemmin ja täsmällisemmin. Todella paljon rivienvälisyyksiä ja tulkinnanvaraisuuksia jää pois. Oon aina pitänyt itseäni avoimena ja hyvin kommunikoivana ihmisenä, mutta tämä on silti ensimmäinen parisuhde jossa ei ole ollut vielä viiden vuoden aikana kertaakaan väärinkäsityksiä. Sitä jotenkin luulisi että niitä olisi enemmän koska kulttuurierot (noh, puolisoni on Eurooppalainen joten paljoa ei ole niitä eroja) ja kielimuuri. Mutta ilmeisesti ei.
Kokeilemalla selviää, toimiiko vai ei.
OPETTELE KIRJOITTAMAAN!!!!!! Puolisosi on eurooppalainen, ja sinä olet idi00tti.
Minusta parempi englanniksi kun se on paljon pehmeämpi kieli kuin kotimaisen töksäyttely.
Osaamiseni on hyvä, ei tarvitse sanoja etsiä.
Onko kyse nyt siis nettikirjoittelusta vai oletteko ihan tapailleet? Sori jos jossain sanottiin, en lukenut koko ketjua. Oletko puhunut miehelle tunteistasi? Monet suomalaiset on enkussa paljon parempia mitä kuvittelevat. Itse olen puhumisessa heikoin, en käsitä mihin sanat vaan katoavat, sitten ne tulee tilanteen jälkeen heti mieleen. Kirjoittaminen ja lukeminen on vahvuuttani. Olen myös ollut kiinnostunut miehestä, jonka kanssa kommunikointikieli olisi englanti, mutta mitä ihmettä siitä puhumisesta tulisi vai tottuisiko siihen aika nopeasti.. pidemmillä matkoilla tuntuu, että englanti jää äkkiä päälle, niin siksi mietin tottuisiko kuitenkin.
Aloittajalle vastaan silti kysymykseen: mahdollisuus!
Vierailija kirjoitti:
OPETTELE KIRJOITTAMAAN!!!!!! Puolisosi on eurooppalainen, ja sinä olet idi00tti.
Onneksi noiden englanninkielisten kanssa ei koskaan tarvitse lukea tällaista...
Ei kai tossa mitään ongelmaa ole. I work now as a metawork, please garbiges out now. Shower - then fiufiu later, ya know, my bitch.
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse nyt siis nettikirjoittelusta vai oletteko ihan tapailleet? Sori jos jossain sanottiin, en lukenut koko ketjua. Oletko puhunut miehelle tunteistasi? Monet suomalaiset on enkussa paljon parempia mitä kuvittelevat. Itse olen puhumisessa heikoin, en käsitä mihin sanat vaan katoavat, sitten ne tulee tilanteen jälkeen heti mieleen. Kirjoittaminen ja lukeminen on vahvuuttani. Olen myös ollut kiinnostunut miehestä, jonka kanssa kommunikointikieli olisi englanti, mutta mitä ihmettä siitä puhumisesta tulisi vai tottuisiko siihen aika nopeasti.. pidemmillä matkoilla tuntuu, että englanti jää äkkiä päälle, niin siksi mietin tottuisiko kuitenkin.
Aloittajalle vastaan silti kysymykseen: mahdollisuus!
Tutustuttiin kirjoittaen mutta ollaan tavattukin. Juurikin tuo että kotikoneen ääressä on niin helppo tarkistaa kaikki oudot sanat nettisanakirjoista mutta livenä se olisi vähän noloakin :D
Vierailija kirjoitti:
Affair. Tokko tuo on uhka tai mahdollisuus, sana vain.
I'd say more something like a relationship but whatever you prefer.
Vierailija kirjoitti:
Omaa kokemusta ei ole, mutta kauhulla vierestä seurannut työkaverin kielipuoliliittoa:
Yhdessä olleet 7-8 vuotta, viime talvena naimisiin. Toisen äidinkieli suomi, toisen eurooppalainen kieli, yhteisenä kielenä englanti. Ja se mun työkaverin englanti on sanalla sanoen.... karmeaa. Mulle jää kyllä täysin hämäräksi, että miten he kommunikoivat mistään syvällisemmästä, kun työpaikan kahvipöytäkeskustelut saa myötähäpeän kukkimaan. Sanavarasto heikko ja lausuminen ralli.
Mutta siis: Raskasta on jos ei oikeasti osaa. Jokainen meistä haluaa tulla parisuhteessa kuulluksi ja ymmärretyksi. Se saattaa muutenkin olla haastavaa, niin entäpä sitten, jos yhteinen kieli on tankero.
jos ovat olleet yhdessä 7-8 vuotta niin eiköhän heillä ihan kivasti ole sujunut ja kommunikointi toimii, miten sitten heillä ikinä toimiikin. Vaikutat todella ilkeältä ihmiseltä.
Mietin vaikka jotain 90 days fiancee ohjelman pareja niin onhan monilla täysin omintakeinen lausuntatyyli mutta eivät he sanoja varsinaisesti hae. Joten osaavatko siis kaikki sanaston paremmin ja ne hemmetin prepositiot? :D
Omaa kokemusta ei ole. Siihen nähden, miten paljon avioliittoja kariutuu ihan samankielistenkin kesken, luulisin, että ei vaadita virheetöntä kielitaitoa, jos on muuten hyvä tiimi.
Riippuu ihan kokonaisuudesta. Jos teillä on muuten hyvä keskinäinen yhteisymmärrys ja hyvä suhde muutenkin, niin jatkaisin vaan sitkeästi vaikka tuntuisikin hankalalta. Siinähän sitä tottuu ja oppii koko ajan enemmän, olettaen tietysti että kumppani tukee ja ymmärtää haasteitasi. Ja muista ettei pikkuvirheillä ole väliä, kielen tarkoitus on kommunikaatio eli viestin välittäminen toiselle ihmiselle ja se kyllä useimmiten onnistuu vaikka joku prepositio tms. olisikin väärin.