Lapsi ei halua tulla takaisin kotiin

Minkä ikäinen lapsi kyseessä? Miten ilmaisee sen, että ei halua tulla kotiin?

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen lapsi kyseessä? Miten ilmaisee sen, että ei halua tulla kotiin?

4 vuotias. Itkee ja raivoaa että ei halua kotiin. Itku kuuluu pihalta sisälle asti ja jatkuu loppuillan.

Lähi ja etä vaihtaa rooleja sitten?

Niin kuinka pieni hän on? voi olla vaan stressaavaa vaihtaa paikkaa, ei sinänsä liity mistä mihin. Jos on just kokenut ns. kotiutuvansa etävanhemman luo ja sitten pitää taas mennä toiseen paikkaan 

Ihan normaalia. Kyse ei ole siitä, etteikö lapsi halua kotiin, vaan siitä, että häntä stressaa jatkuva ero toisesta vanhemmasta ja jatkuva vaihto kodista toiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Lähi ja etä vaihtaa rooleja sitten?

Etä ei ota luokseen asumaan. Eli tämä ei ole vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen lapsi kyseessä? Miten ilmaisee sen, että ei halua tulla kotiin?

4 vuotias. Itkee ja raivoaa että ei halua kotiin. Itku kuuluu pihalta sisälle asti ja jatkuu loppuillan.

Jos teillä vanhemmilla on hyvät välit niin epäilen, että hänestä on vaan stressaavaa vaihtaa paikkaa. Toista vanhempaa voi tulla myös ikävä. Onko tapaamiset aina tietyin väliajoin?

Kuinka lyhyitä visiittejä tekee etävanhemman luona?

Lapsi stressaa muutosta ylipäänsä ja reagoi siihen.

Onko kyseessä tuore ero? Jos kyllä, menee ihan sen piikkiin, että lasta ahdistaa kun isi ja äiti ei olekaan samassa kodissa. Hän myös aistii, jos vanhempien välit ovat kireät. 

Sekin vaikuttaa, miten sinä otat lapsen vastaan, kun hän palaa etävanhemman luota. Oletko hädissäsi ja stressaantunut huutamisesta vai tuotko esiin, miten ihanaa on saada lapsi kotiin ja keksit jotain mukavaa pientä kivaa kotiinpaluun kunniaksi. Sen ei  tarvitse olla mitään kaakota kummempaa. Ei välttämättä sitäkään, mutta tuli nyt ensimmäisenä mieleen. 

Vaikea keksiä mitään hirveämpää kuin epäkypsät ihmiset, jotka pakkomielteisesti haluavat itselleen perheen, joka ei sitten enää kelpaakaan ja lopputuloksena on vain lisää traumatisoituneita lapsia. Ihmiskunta on syvältä.

Joka toinen vklp etävanhemman luona. Neutraalit välit etävanhemman kanssa. Erosta jo vuosi.

Vierailija kirjoitti:

Joka toinen vklp etävanhemman luona. Neutraalit välit etävanhemman kanssa. Erosta jo vuosi.

Eli juuri kun ehtii tottua olemaan etän luona, revitään sieltä pois. Ei ihme, jos pieni protestoi huutamalla. Onhan tuo lapselle todella kuluttavaa. 

Vastaavanlaisen lapsuuden eläneenä kaikki sympatia lapsellesi. Oli ihan hirveää, kun piti lähteä isän luota ennen kuin kunnolla ehti edes tottua hänen kanssaan olemiseen. Ja sama rumba uudestaan ja uudestaan joka toinen viikko. Siinä välissä vajaa pari viikoa ikävä isää. Äidin luona oli kaikki hyvin, mutta siellä ei ollut isää. Se oli minulle pahin siirtymissä ja varsinkin pienempänä (sekä myöhemmin teininä) annoin sen kyllä näkyä ulospäin. En osannut käsitellä tunteitani muuten kuin kiukuttelemalla ja olemalla siirtymän jälkeen pari päivää todella hankala äidilleni. 

Jepjep, hienoja nää erot ja mahdolliset uusperheet. Mitäs erositte kun olitte luvannut että kunnes kuolema erottaa. Nauttikaa ny, itte ootte pedannu.

Voisiko varovasti se toinen vanhempi kysyä syitä, että miksi ei halua. Onko se hänen äitinsä? Vai isä. Äiti on ainakin tytölle tosi tärkeä. Pojille ehkä isä. Ellei ole tiukkis äiti tai isä. Raivo ei ole ihan normaalia sen ikäiselle jos uhmaikä ohi (80-luvulla lasten raivo tukahdutettiin nopeasti, ei tietoa oliko se hyvä vai huono, toki lasta voisi kuunnella ettei tarvitse riehua), rauhoittaako vanhempi lasta ja onko mitään lohdutusta, kannustusta. Mitkä ovat sitten ne syyt, ehkä on päteviä syitä tai sitten ei. Koti vaihtuu jatkuvasti? Kumpi on rauhallisempi koti? Mihin lapsi luottaa.

Lapsia heitellään parin päivän takia ees taas, ees taas, vähemmälläkin hermostuu 🥹

Vierailija kirjoitti:

Voisiko varovasti se toinen vanhempi kysyä syitä, että miksi ei halua. Onko se hänen äitinsä? Vai isä. Äiti on ainakin tytölle tosi tärkeä. Pojille ehkä isä. Ellei ole tiukkis äiti tai isä. Raivo ei ole ihan normaalia sen ikäiselle jos uhmaikä ohi (80-luvulla lasten raivo tukahdutettiin nopeasti, ei tietoa oliko se hyvä vai huono, toki lasta voisi kuunnella ettei tarvitse riehua), rauhoittaako vanhempi lasta ja onko mitään lohdutusta, kannustusta. Mitkä ovat sitten ne syyt, ehkä on päteviä syitä tai sitten ei. Koti vaihtuu jatkuvasti? Kumpi on rauhallisempi koti? Mihin lapsi luottaa.

Kiukuttelu ja raivokin on täysin normaalia, kun lapsi joutuu elämään jatkuvassa stressissä kodin vaihtuessa. Lapsella on varmasti myös ikävä etävanhempaa, kun näkee häntä niin harvoin. 4v on vielä hyvin pieni lapsi eikä hän sitä itke, etteikö haluaisi kotiin. Hän itkee ero etävanhemmasta. 

Saako lapsi olla esim. videopuheluiden kanssa yhteydessä etävanhempaan tapaamisten välissä? Entä miten olet keskustellut lapsen kanssa erosta ja sen herättämistä tunteista? 

Mikä on tilanne? No kai te nyt osaatte molemmat yhdessä miettiä asioita. Joskus ne lapsetkin osoittavat mieltä, varo vain ettei se etä käänny sua vastaan ja yritä tällä verukkeella sitä lasta itsellensä. Suomen Lastensuojelu on paha mesta jos alkaa niillekin manipuloimaan asioita sinua vastaan.