Lapsi ei halua tulla takaisin kotiin

Meillä siirtymät myös olivat vaikeita. Isän luona lapset elivät kuin pellossa. Lopulta isä ei enää halunnutkaan olla isä lapsilleen. Vaan hän halusi matkustella avovaimonsa kanssa mieluummin kahdestaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen lapsi kyseessä? Miten ilmaisee sen, että ei halua tulla kotiin?

4 vuotias. Itkee ja raivoaa että ei halua kotiin. Itku kuuluu pihalta sisälle asti ja jatkuu loppuillan.

No jos se käy siellä harvoin. Kai osaatte lohduttaa. Tuo on täysin normaalia käytöstä muiltakin lapsilta. Jos on nyt ollut hauskempaa tällä kertaa esimerkiksi.

Onko kukaan koskaan kuullut eroperheestä jossa vanhemmat vaihtaisi kotia viikon välein? Eli lapset asuisi koko ajan samassa paikassa, mutta vanhemmat olisi vuoroviikoin jossain muussa asunnossa. 

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan koskaan kuullut eroperheestä jossa vanhemmat vaihtaisi kotia viikon välein? Eli lapset asuisi koko ajan samassa paikassa, mutta vanhemmat olisi vuoroviikoin jossain muussa asunnossa. 

Tiedän kaksi tällaista perhettä. Vaatii vanhemmilta todella paljon joustavuutta ja sitä, että lapset laitetaan oikeasti etusijalle. Ymmärrän täysin, että suurin osa ei pysty tuohon. Moni ihan käytännön syistäkin, jos ollaan esim. eri paikkakunnalla. 

Jos kotona komennetaan tarpeettomasti, silloin lapsella ei ole tervetullut olo.

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan koskaan kuullut eroperheestä jossa vanhemmat vaihtaisi kotia viikon välein? Eli lapset asuisi koko ajan samassa paikassa, mutta vanhemmat olisi vuoroviikoin jossain muussa asunnossa. 

Työkaverillani on avioero lasten takia hoidettu juuri näin; kolmella lapsella sama omakotitalo kokoajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen lapsi kyseessä? Miten ilmaisee sen, että ei halua tulla kotiin?

4 vuotias. Itkee ja raivoaa että ei halua kotiin. Itku kuuluu pihalta sisälle asti ja jatkuu loppuillan.

Tuota samaa tekee moni muukin lapsi. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun omanikin on esim. päiväkotipäivän jälkeen kiukunnut haluavansa takaisin päikkyyn. Tai mummolla olon jälkeen huutanut, että haluaa muuttaa mummolle. Se on lähinnä lapsen tapa kertoa, että toisessa paikassa oli  kivaa, mutta koti-ikävä kuitenkin vaivasi. 

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan koskaan kuullut eroperheestä jossa vanhemmat vaihtaisi kotia viikon välein? Eli lapset asuisi koko ajan samassa paikassa, mutta vanhemmat olisi vuoroviikoin jossain muussa asunnossa. 

Siskollani on noin. He asuivat ennen eroa omakotitalossa ja eron jälkeen vuokrasivat kaksion, joka on vuoroviikoin vanhempien koti. Lapset asuvat omakotitalossa ja vanhempi vain vaihtuu viikon välein. Toimii heillä hyvin, koska erosivat hyvissä väleissä eikä kumpikaan tee numeroa esim. ruokakuluista, vaan ne hoidetaan joustavasti. Ei esim. valiteta, jos isä syö lasten luona asuessaan äidin ostaman jugurtin tms. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsia heitellään parin päivän takia ees taas, ees taas, vähemmälläkin hermostuu 🥹

Jos toinen vanhempi ei ole valmis kuin satunnaisiin tapaamisiin onko parempi vaihtoehto sitten etteivät näe ollenkaan?

Hae neuvolasta ammattiapua !

Vierailija kirjoitti:

Saako lapsi olla esim. videopuheluiden kanssa yhteydessä etävanhempaan tapaamisten välissä? Entä miten olet keskustellut lapsen kanssa erosta ja sen herättämistä tunteista? 

Tämä. Meillä 3-vuotiaalla oli vähän aikaa kiukuttelua aina takaisin minun, eli äidin luo tullessa, että ei halua tulla ja haluaa isän luokse. Kuittasin sen sillä, että oli enemmän isävaihe menossa. Meni ohi itsestään.

Meillä tosin aina kun lapset kaipailee isiä, soitellaan isille videopuheluita ja käyvät 2-3 kertaa viikossa isänsä luona (yhden kerran päiväseltään ja yhden yön), kun asuu kävelymatkan päässä. Joskus bonuksena on isä käyttänyt meitä nyt kesäaikaan uimassa tai kun on tuonut jotain hänen luokseen unohtunutta, on hetken lasten kanssa viettänyt samalla reissulla. Lapset saa siis nähdä isäänsä teoriassa aina niin halutessaan. Se 5min videopuhelukin voi olla tosi tärkeä lapselle ja vanhemmat voisi yrittää toteuttaa sitä niin, että lapsesta ei tunnu siltä että isä hylkää kahdeksi viikoksi ja siksi takaisin kotiin tullessa itkee ja protestoi, kun tietää millainen ikävä seuraa.

Ja ei, ei meillä mitkään superlämpimät välit eksän kanssa ole, mutta lapsia ajatellen yritän pitää sellaiset välit, että jos lapsi haluaa isää nähdä, niin voi sitten soittaa vaikka sen videopuhelun tai muuten sopia joustavasti tapaamiset huomioiden jos on jotakin henkilökohtaista menoa. Meilläkin on pienet lapset, 2v ja 3v, joten lapset edellä minä ainakin olen yrittänyt tässä mennä, että eivät kärsi erosta. Vaikka ei olla enää pariskunta, niin voidaan silti olla vanhempia yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Lapsia heitellään parin päivän takia ees taas, ees taas, vähemmälläkin hermostuu 🥹

Ihan yhtä perseestä se vuoroviikkoilukin on.

Ja jotkut eroajat vielä kehtaavat pukea omat erohalunsa jotenkin lapsen parhaaksi.

Eroahdistustaan purkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Saako lapsi olla esim. videopuheluiden kanssa yhteydessä etävanhempaan tapaamisten välissä? Entä miten olet keskustellut lapsen kanssa erosta ja sen herättämistä tunteista? 

Tämä! Eli kyllä se joka toinen vkl onnistuu paremmin, jos tässä välissä on ollut vaikka useita lyhyitä videopuheluita, joissa etävanhempi pysyy mielessä ja kerrotaan kuulumisia.

Lapsiraukat 🥹