Miksi vietät aikaa sellaisen henkilön

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittänyt ottaa etäisyyttä erääseen kaveriin, jonka seurassa en viihdy, koska hänellä on paha tapa valittaa vain omista ongelmistaan. Meillä ei koskaan ole sellaista hauskaa ja kevyttä yhdessäoloa. Olen huomannut, että aina kun hän soittaa tai pyytää tapaamaan, minulle tulee tunne, että se on velvollisuus, eikä koskaan tunnu siltä, että haluaisin tavata häntä. Olen aika huono sanomaa ei, etenkin kun hän kuitenkin on periaatteessa ihan ystävällinen minua kohtaan ja muistaa merkkipäivät jne. 

Sama juttu minulla. Kaveri on äärettömän negatiivinen, haukkuu muita, raivoaa asiakaspalvelijoille ja on vakuuttunut siitä, että hänelle tehdään tahallaan kiusaa. Jatkuvasti kaikki on huonosti..

Mistä vetoa, kumpikaan teistä ei tietenkään ole ottanut tuotaa asiaa suoraan puheeksi tämän kaverin kanssa? No onhan se toki aina kivempaa, että on itselläkin jotain mistä valittaa ja puhua selän takana 🙄.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittänyt ottaa etäisyyttä erääseen kaveriin, jonka seurassa en viihdy, koska hänellä on paha tapa valittaa vain omista ongelmistaan. Meillä ei koskaan ole sellaista hauskaa ja kevyttä yhdessäoloa. Olen huomannut, että aina kun hän soittaa tai pyytää tapaamaan, minulle tulee tunne, että se on velvollisuus, eikä koskaan tunnu siltä, että haluaisin tavata häntä. Olen aika huono sanomaa ei, etenkin kun hän kuitenkin on periaatteessa ihan ystävällinen minua kohtaan ja muistaa merkkipäivät jne. 

Sama juttu minulla. Kaveri on äärettömän negatiivinen, haukkuu muita, raivoaa asiakaspalvelijoille ja on vakuuttunut siitä, että hänelle tehdään tahallaan kiusaa. Jatkuvasti kaikki on huonosti..

Mistä vetoa, kumpikaan teistä ei tietenkään ole ottanut tuotaa asiaa suoraan puheeksi tämän kaverin ka

Millä tavalla otat tuollaisen puheeksi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. töissä on pakko.

Silti kannattaa osata käyttäytyä. Aikuinen päästään terve ei nälvi toisia. 

Kyllä on normaalia reagoida jos tulee hyökkäyksiä tai ilkeilyä sekä alentamista toisesta suunnasta.

Minä nimittäin nuorena nappasin nopeasti nyrkillä otsaan erästä työpaikkavittuilijaa. Ihan sellainen nopea napsu otsaan ja siitä seurasi hiljainen hetki.

Katsoin vain että jatkaako enää. Pieni jälki jäi. Sanoin vielä että lisää on luvassa ja kovempaakin, jos ei osaa pitää suutaan soukemmalla.

En voi sille mitään, kun refleksit on niin nopeat ja tulinen luonne.

Hetken näytti että jätkä purskahtaa itkuun. Tärisi ja oli ihan ihmeissään että miksi tuli napsu. Kyllähän se tiesi miksi napsu otsaan tuli.

Nykypäivänä olisit saanut kenkää. Kameratallennus ja työpaikalla on velvollusuus olla turvassa.

En halua olla tyly kohteliaasti käyttäytyvälle ihmiselle. En vaan jostain syystä pidä hänestä.

Vaikka ei tykkää niin onko se iso asia viettää joskus aikaa sellasen ihmisen seurassa. Kaikkia voi sietää ja olla kohtelias, kuuluu aikuisuuteen ja lapsillekkin sen voi opettaa. Vois vähentää mm. Koulukiusaamista 

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittänyt ottaa etäisyyttä erääseen kaveriin, jonka seurassa en viihdy, koska hänellä on paha tapa valittaa vain omista ongelmistaan. Meillä ei koskaan ole sellaista hauskaa ja kevyttä yhdessäoloa. Olen huomannut, että aina kun hän soittaa tai pyytää tapaamaan, minulle tulee tunne, että se on velvollisuus, eikä koskaan tunnu siltä, että haluaisin tavata häntä. Olen aika huono sanomaa ei, etenkin kun hän kuitenkin on periaatteessa ihan ystävällinen minua kohtaan ja muistaa merkkipäivät jne. 

Ai, surullista. Minusta tuntuu juuri päinvastaiselta. En liikoja valita ja jos valitan, niin silloin se on minulle iso asia. Ja vitsaillaankin ja huumorilla suhtaudutaan asioihin, naurun kera. 

Olimme 18 v parisuhteessa. Emme ole enää.

Hän on vuokranantajani ja raivostuu, jos kiellän häntä tulemasta asuntoon. Tai jos kysyn milloin aikoo lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittänyt ottaa etäisyyttä erääseen kaveriin, jonka seurassa en viihdy, koska hänellä on paha tapa valittaa vain omista ongelmistaan. Meillä ei koskaan ole sellaista hauskaa ja kevyttä yhdessäoloa. Olen huomannut, että aina kun hän soittaa tai pyytää tapaamaan, minulle tulee tunne, että se on velvollisuus, eikä koskaan tunnu siltä, että haluaisin tavata häntä. Olen aika huono sanomaa ei, etenkin kun hän kuitenkin on periaatteessa ihan ystävällinen minua kohtaan ja muistaa merkkipäivät jne. 

Sama juttu minulla. Kaveri on äärettömän negatiivinen, haukkuu muita, raivoaa asiakaspalvelijoille ja on vakuuttunut siitä, että hänelle tehdään tahallaan kiusaa. Jatkuvasti kaikki on huonosti..

Mistä vetoa, kumpikaan teistä ei tietenkään ole otta

Minä olen ottanut puheeksi, yleensä samalla ensimmäisen ja viimeisen kerran. Riippuu tyypistä. Fiksu ihminen menee itseensä ja ottaa opikseen. Puheeksiottamisen jälkeen se asia punnitaan.

Eihän minulla ole ollutvuosiian mahdollisuutta valita seuraani. Tosin vietän hyvin vähän aikaa kenenkään seurassa. Ei sillä ettenkö tahtoisi, mutta bussipysäkeillä tutustujat ja avunpyytäjät nyt eivät varsinaisesti ole toiveseuraani. Toisaalta eivät hekään, jotka ventovieraina ohikulkijoina ajattelevat olevansa minulle yhtä tärkeitä kuin olisvat he joista aidosti välittäisin muutoinkin kuin lähimmäisenrakkauteen perustuen.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan vietäkään, ellei ole pakko.

Ihmiset on oudompia kuin arvaatkaan.

Vierailija kirjoitti:

En vietä. 

Kirjain. 

Te naiset tunnutte viettävän aikaanne aina juuri sellaisten kanssa joista ette pidä. SItten itkette ja valitatte.