Miksi uutisissa orvoksi jääneistä lapsista sanotaan että lapsi on "sosiaaliviranomaisten huostassa"?
Siis niissä tapauksissa kun uutisessa lapsen vanhemmat on kuolleet. Meneekö lapset oikeasti heti johonkin sosiaaliviranomaisten huostaan eikä vaikka sukulaisille?
Kommentit (155)
Vierailija kirjoitti:
Palvelytarpeen arviointi on useimmissa kunnissa ollut lastensuojelun yksikkö, joka tekee palvelunarvioinnin sekä lastensuojelun tarpeesta että sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista. Kerro minulle miksi se on sinulle niin iso mörkö, että lastensuojelu on selvittämässä orpojen tilannetta? Et ilmeisesti ymmärrä, että meillä on paljon ihmisiä, jotka ovat muuttaneet jostain muualta eikä heillä käytännössä ole läheisverkostoja.
Totta kai lastensuojelu voi olla mukana selvittämässä orvoksi jääneiden lasten asioita jos perheessä on sille tarvetta eikä ole mm. sukulaisia hoitamassa asioita, mutta mikään automaatio se ei ole. Arviointi kuitenkin tehdään tietty silloin kun sille arvioinnille on tarvetta. Arvioinnin tuloksen perusteella taas määritellään jatkotoimet. Ihmiset ja etenkin lapset joilla ei ole mitään läheisverkostoa edes samassa maassa ovat kuitenkin vähemmistössä.
Lastensuojelu tulee aina paikalle kun lapsen vanhemmat kuolee. Lapsi lähtee heidän mukaan ja sossut päättää mihin lapsi sijoitetaan. Yleensä lapsi joutuu arviointijaksolle lastenkotiin missä nähdään miten lapsi käyttäytyy ja sitten päätetään sijoituspaikka.
Vierailija kirjoitti:
Eihän sosiaaliviranomaiset voi tehdä mitään päätöksiä olematta yhteydessä lapseen ja tämän läheisiin kun eivät tunne lasta tai tämän tilannetta. Ei sosiaaliviranomaisilla ole olemassa mitään vilkkuvaa ryhmä hau -tyylistä valvontapöytää mihin syttyy punainen valo vilkkumaan kun jonkun lapsen huoltaja kuolee. Kyllä heille se tieto välittyy aina muilta viranomaisilta esim. sosiaalipäivystyks3n kautta jos on tarvetta tai esim. lapsen läheisiltä. Siis kyllä se että sosiaaliviranomaiset on mukana on aina ilmiselvää perheelle itselleen.
Ryhmä Hau-pöytä. 😂
Sosiaaliviranomaisten "kuuleminen" huoltajuuspäätöksissä ei välttämättä ole mikään pitkä homma. Lapsen ja huoltajuutta hakevan tiedoista nähdään että lapsi on asunut mm. huoltajuutta hakeneen äiti- tai isäpuolen kanssa samassa osoitteessa melkein 10 vuotta ja lapsen vanhempi on ollut naimisissa huoltajuutta hakeneen kanssa. Mitäs se sosiaalityöntekijä voisi muuta sanoa kuin ahaa, ok?
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelu tulee aina paikalle kun lapsen vanhemmat kuolee. Lapsi lähtee heidän mukaan ja sossut päättää mihin lapsi sijoitetaan. Yleensä lapsi joutuu arviointijaksolle lastenkotiin missä nähdään miten lapsi käyttäytyy ja sitten päätetään sijoituspaikka.
The Simsissä
Siksi että sosiaaliviranomaiset on jostain syystä ottaneet kopin lapsesta ja lapsi on toimitettu johonkin yhteistyössä sosiaaliviranomaisten kanssa. Tunsin yhden tytön jonka vanhemmat kuoli onnettomuudessa, aluksi tyttö oli sairaalassa ja muutti sieltä päästyään isovanhemmille.
Ei mene. Meidän perheessä minä olin opiskelemassa tapahtumahetkellä, jolloin jäin asuntolaan ja silloisen poikakaverin perheen kanssa asuin. Sisarukset jäivät tuttava perheen luokse jossa kokivat olevansa turvassa. Setäni oli virallinen huoltaja, vaikka ei häntä koskaan edes nähnyt
Vierailija kirjoitti:
Ei mene. Meidän perheessä minä olin opiskelemassa tapahtumahetkellä, jolloin jäin asuntolaan ja silloisen poikakaverin perheen kanssa asuin. Sisarukset jäivät tuttava perheen luokse jossa kokivat olevansa turvassa. Setäni oli virallinen huoltaja, vaikka ei häntä koskaan edes nähnyt
Miten tää muutes toimii käytännössä että huoltaja on ihan eri ihminen kuin se jonka luona lapset asuu? Huoltajan kun täytyy kuitenkin hoitaa lasten asioita, mm. koulu, terveyspalvelut ja taloudelliset asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ap luulee, että yhtäkkiä se huoltajuus jotenkin singahtaisi vaikka tädille? Ei suomessa ole mitään automatiikkaa, että lapsen vanhempien kuollessa automaattisesti sillä sekunnilla jostain sukulaisesta tulisi huoltaja. Pakko sen lapsen on olla huostassa jonkun aikaa. Sijoituspaikkana toki voi olla vaikka isovanhemmat.
No miten se huoltajuus yhtä-äkkiä singahtaa jolle tuiki tuntemattomalle sossulle joka ei tidä lapsesta muuta kuin nimen ja osoitteen?
Aika paljon helpommin vaikka isovanhemmille, sedälle/tädille tms..
No siten että kunta maksaa palkkaa ihmiselle ihan sitä varten, että se pitää huolta lapsista joiden huolenpidossa on puutteita.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa mietiiä, että kun täällä puhuu ihmisiä, jotka ovat jääneet ilman huoltajaa kun Neuvostoliittokin oli pystyssä, että kokemuspinta on hyvin erilainen kuin nykyisin. Nykyisin huoltajan kuolemasta todellakin tulee lastensuojeluasia, jonka paikalle tullut viranomainen ilmoittaa lastensuojeluun. Ilmoitus voi tulla poliisilta, sairaalalta tms. Päivystys hakee lapset tai vastaavasti soittelee läpi lähiomaisia, löytyisikö vaikka mummoa tai tätiä, jonne viedä lapset. Jos ei löydy, niin sitten vastaanottoperheeseen. Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään perheen tilannetta. Käytännössä uuden huoltajan virallistamisessa menee aikaa ja sinä aikana esim. lapsen asuminen ja oleminen pitää järjestää. Vanhemman nimissä olevan vuokra-asunnon vuokrasopimus katkeaa kuolemaan. Kuolleen vanhemman tili sulkeutuu, joten lapsi ei pysty maksamaan sieltä mitään tai ottamaan rahaa esim. ruokaan. Käytännössä huoltajuutta ei voida antaa kenelle tahansa lähiomais
Huoltajuusasioita ei todellakaan tarpeettomasti pitkitetä ellei huoltajuuteen liity jotain erityistä epäselvää, vaan huoltajuusasia pyritään ratkaisemaan mahdollisimman pikaisesti koska on lapsen edun mukaista että hänellä on huoltaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ap luulee, että yhtäkkiä se huoltajuus jotenkin singahtaisi vaikka tädille? Ei suomessa ole mitään automatiikkaa, että lapsen vanhempien kuollessa automaattisesti sillä sekunnilla jostain sukulaisesta tulisi huoltaja. Pakko sen lapsen on olla huostassa jonkun aikaa. Sijoituspaikkana toki voi olla vaikka isovanhemmat.
No miten se huoltajuus yhtä-äkkiä singahtaa jolle tuiki tuntemattomalle sossulle joka ei tidä lapsesta muuta kuin nimen ja osoitteen?
Aika paljon helpommin vaikka isovanhemmille, sedälle/tädille tms..
No siten että kunta maksaa palkkaa ihmiselle ihan sitä varten, että se pitää huolta lapsista joiden huolenpidossa on puutteita.
Mitä ihmettä? Eihän kenestäkään tietystä sossusta henkilökohtaisesti tule mitään lapsen huoltajaa vaikka lapsen molemmat huoltajat olisikin kuolleet. Lapselle etsitään huoltaja yleensä lapsen lähipiiristä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ap luulee, että yhtäkkiä se huoltajuus jotenkin singahtaisi vaikka tädille? Ei suomessa ole mitään automatiikkaa, että lapsen vanhempien kuollessa automaattisesti sillä sekunnilla jostain sukulaisesta tulisi huoltaja. Pakko sen lapsen on olla huostassa jonkun aikaa. Sijoituspaikkana toki voi olla vaikka isovanhemmat.
No miten se huoltajuus yhtä-äkkiä singahtaa jolle tuiki tuntemattomalle sossulle joka ei tidä lapsesta muuta kuin nimen ja osoitteen?
Aika paljon helpommin vaikka isovanhemmille, sedälle/tädille tms..
Siksi että sossulla on koulutus tähän. Ei ole tuttu mutta on turvallinen valinta. Sukulaisista ei voi tietää millaisia he ovat ja pärjäävätkö he edes lasten kanssa. Se pienen lapsen mielestä kiva setä voi olla täysin kykenemätön hoitamaan lasta. Joko ei osaa tai ei pysty. Isovanhemmillakin voi olla täysi työ hoitaa omatkin päivittäiset rutiininsa. Nämä asiat pitää tutkia ennen kuin päätöksiä voi tehdä ja sillä välin sossu on parasta mitä voidaan tarjota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan ollut missään sosiaaliviranomaisten huostassa sen jälkeen kun toinen vanhempani kuoli. Tämä tapahtui viikonloppuna ja muutin samana aamuna sisarusteni ja heidän vanhempansa luo. Tämä haki huoltajuutta varmaan heti seuraavana arkipäivänä ja sai huoltajuuden. Sosiaaliviranomaisten kanssa en ollut missään vaiheessa tekemisissä.
Käytännössä sosiaaliviranomaiset on kuitenkin mukana prosessissa.
On myös tapauksia joissa useampi henkilö haluaisi huoltajuuden. Siinä pitää arvioida kuka/ketkä soveltuu parhaiten.
Missä he olivat mukana ja miten? En missään vaiheessa tavannut enkä muutenkaan ollut yhteydessä yhteenkään sosiaaliviranomaiseen. Ei myöskään kukaan muu. Omalla kohdallani huoltajuutta haki tosin vain yksi henkilö
Ei sun heitä fyysisesti ole välttämättä tarvinnut nähdä. Ei huoltajien siirto kuitenkaan onnistu ilman sosiaaliviranomaisia (byrokratiaa). Miten luulet että tuo prosessi tapahtuu? Pekka soittaa väestörekisteriin: mä oon nyt Siirin huoltaja. Ja ne vastaa : "aha selvä". Ja kukaan ei mieti onko Pekka sopiva huoltajaksi? Kyllä siinä kuule työtä on aika tavalla.
Ei huoltajuutta siirretä vaan huoltajuutta haetaan ihan hakemuksella tuomioistuimelta. Väestörekisteri ei liity siihen varsinaisesti mitenkään, toki sieltä voidaan tarkistaa esimerkiksi tietoja mitkä puoltaisi huoltajuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ap luulee, että yhtäkkiä se huoltajuus jotenkin singahtaisi vaikka tädille? Ei suomessa ole mitään automatiikkaa, että lapsen vanhempien kuollessa automaattisesti sillä sekunnilla jostain sukulaisesta tulisi huoltaja. Pakko sen lapsen on olla huostassa jonkun aikaa. Sijoituspaikkana toki voi olla vaikka isovanhemmat.
No miten se huoltajuus yhtä-äkkiä singahtaa jolle tuiki tuntemattomalle sossulle joka ei tidä lapsesta muuta kuin nimen ja osoitteen?
Aika paljon helpommin vaikka isovanhemmille, sedälle/tädille tms..
Siksi että sossulla on koulutus tähän. Ei ole tuttu mutta on turvallinen valinta. Sukulaisista ei voi tietää millaisia he ovat ja pärjäävätkö he edes lasten kanssa. Se pienen lapsen mielestä kiva setä voi olla täysin kykenemätön hoitamaan
Eihän ne sossut niitä lapsia henkilökohtaisesti hoida vaan kyllä suurin osa orvoksi jääneistä lapsista menee käytännössä suoraan sieltä vanhempiensa luota sukulaisille kulkematta sossujen kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ap luulee, että yhtäkkiä se huoltajuus jotenkin singahtaisi vaikka tädille? Ei suomessa ole mitään automatiikkaa, että lapsen vanhempien kuollessa automaattisesti sillä sekunnilla jostain sukulaisesta tulisi huoltaja. Pakko sen lapsen on olla huostassa jonkun aikaa. Sijoituspaikkana toki voi olla vaikka isovanhemmat.
No miten se huoltajuus yhtä-äkkiä singahtaa jolle tuiki tuntemattomalle sossulle joka ei tidä lapsesta muuta kuin nimen ja osoitteen?
Aika paljon helpommin vaikka isovanhemmille, sedälle/tädille tms..
Siksi että sossulla on koulutus tähän. Ei ole tuttu mutta on turvallinen valinta. Sukulaisista ei voi tietää millaisia he ovat ja pärjäävätkö he edes lasten kanssa. Se pienen lapsen mielestä
Eihän ne sossut niitä lapsia henkilökohtaisesti hoida vaan kyllä suurin osa orvoksi jääneistä lapsista menee käytännössä suoraan sieltä vanhempiensa luota sukulaisille kulkematta sossujen kautta.
Kuka pienet lapset hoitaa sillä välin kun etsitään sitä soveliasta sukulaista? Juu, sieltä kotoaan voitte ne hakea. Kolmatta päivää ne ovat siellä olleet keskenään. 3v, 1v ja 5v.
Vierailija kirjoitti:
80 luvun lopussa jäin isovanhempien luo, enkä muista edes nähneeni sosiaalityöntekijää.
Toki paljon on muuttunut siitä.
Jaa. Minä taas jäin isovanhempieni luo vuonna 1983, kun jäin orvoksi tapaturman seurauksena. Muistan nähneeni useinkin sosiaalityöntekijää. He kävivät kotikäynnillä katsomassa elinympäristöä ja tekemässä lausuntoa, huoltajuuteen liittyen. Lisäksi kävimme monia kertoja isovanhempien kanssa sosiaalitoimistossa. Siihen aikaan oli hyvin tarkkaa, kenelle lapsi voidaan antaa hoidettavaksi. Kaikki asiat kirjattiin paperille, esimerkiksi missä lapsi nukkuu, onko aikuisia paikalla aina, mitä ruokaa syötetään, taloudellisesti vastuu vaatteiden ja kenkien hankinnasta, mitä lapsi harrastaa, koulunkäyntiin liittyvät asiat (kuten koulun vaihto ja miten koulussa sujuu), jopa se kirjattu, miltä kodissa näyttää ja että on siistiä ja turvallista.
Ihmettelen, miten biologiset vanhemmat saattoi siihen aikaan elää vähän miten sattuu, mutta jos isovanhemmat tai muut sukulaiset vastaa huolenpidosta ja antavat kodin ja rakkautta, niin kaikki pitikin penkoa perin juurin. Olen kuullut, että 80-luvulla tehtiin jopa yllätyskäyntejä lastensuojelusta, jos lapsi asui uudessa perheessä ei-biologisten huoltajien kanssa. Sellainen sosiaaliviranomainen valvoo- mentaliteetti vallitsi siihen aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ap luulee, että yhtäkkiä se huoltajuus jotenkin singahtaisi vaikka tädille? Ei suomessa ole mitään automatiikkaa, että lapsen vanhempien kuollessa automaattisesti sillä sekunnilla jostain sukulaisesta tulisi huoltaja. Pakko sen lapsen on olla huostassa jonkun aikaa. Sijoituspaikkana toki voi olla vaikka isovanhemmat.
No miten se huoltajuus yhtä-äkkiä singahtaa jolle tuiki tuntemattomalle sossulle joka ei tidä lapsesta muuta kuin nimen ja osoitteen?
Aika paljon helpommin vaikka isovanhemmille, sedälle/tädille tms..
Siksi että sossulla on koulutus tähän. Ei ole tuttu mutta on turvallinen valinta. Sukulaisista ei voi tietää millaisia he ovat ja pärjäävätk
Kuka pienet lapset hoitaa sillä välin kun etsitään sitä soveliasta sukulaista? Juu, sieltä kotoaan voitte ne hakea. Kolmatta päivää ne ovat siellä olleet keskenään. 3v, 1v ja 5v.
Riippuu ihan lasten tilanteesta. Yleensä joku sukulaisista tai tuttavista. Jos heitä ei ole, todennäköisesti perhehoito.
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelu tulee aina paikalle kun lapsen vanhemmat kuolee. Lapsi lähtee heidän mukaan ja sossut päättää mihin lapsi sijoitetaan. Yleensä lapsi joutuu arviointijaksolle lastenkotiin missä nähdään miten lapsi käyttäytyy ja sitten päätetään sijoituspaikka.
Ei pidä paikkaansa. Suurin osa lapsista on lähiomaisten luona, jos tulee kriisitilanne ja heitä käydään tapaamassa nimenomaan siellä lähiomaisten kotona. Mitään sijoitusyksikköä lastenkodissa ei ole, se koskee yleensä igan eri tilannetta, siis sitä kun vanhempi ei pysty huolehtimaan vaikka päihtymystilan vuoksi ja tehdään kiireellinen huostaanotto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80 luvun lopussa jäin isovanhempien luo, enkä muista edes nähneeni sosiaalityöntekijää.
Toki paljon on muuttunut siitä.
Jaa. Minä taas jäin isovanhempieni luo vuonna 1983, kun jäin orvoksi tapaturman seurauksena. Muistan nähneeni useinkin sosiaalityöntekijää. He kävivät kotikäynnillä katsomassa elinympäristöä ja tekemässä lausuntoa, huoltajuuteen liittyen. Lisäksi kävimme monia kertoja isovanhempien kanssa sosiaalitoimistossa. Siihen aikaan oli hyvin tarkkaa, kenelle lapsi voidaan antaa hoidettavaksi. Kaikki asiat kirjattiin paperille, esimerkiksi missä lapsi nukkuu, onko aikuisia paikalla aina, mitä ruokaa syötetään, taloudellisesti vastuu vaatteiden ja kenkien hankinnasta, mitä lapsi harrastaa, koulunkäyntiin liittyvät asiat (kuten koulun vaihto ja miten koulussa sujuu), jopa se kirjattu, miltä kodissa näyttää ja että on siistiä ja turvallista.
Yhdellä ystävälläni on vähän samanlaisia kokemuksia.
Meillä taas meni niin päin että otimme itse yhteyttä sosiaaliviranomaisiin kun sisko ja miehensä kuoli ilmoittaaksemme missä lapset on jos joku ihmettelee. Tuolloin kuolemasta oli vuorokausi tai kaksi eivätkä tienneet mitään koko jutusta. Varmistelivat vaan että onhan ok jos lapset on edelleen meillä kun olin kertonut mitä lapsille kuuluu.