** EX-HAAHUT viikko 5 **

Ennikselle ekaksi harmittelut, kurjia uutisia mietittäväksi unettomina öinä. Lohduttelen vaan, että asioilla on taipumus järjestyä parhainpäin ja tosissaan elokuulle kerkiää tapahtua vaikka mitä. Sanoit että asutte pienessä kaupungissa/kylässä? Onko miehuksen mahdollista hakea lähialueiden isompiin kaupunkeihin töihin? Kurjaa vaan stressata tollasista " maallisista" asioista kuin työ/raha-asioista kun kuiteskin on muutenkin sitä perheenlisäyksessäkin ajateltavaa.



Hannele, donitsit auttaa kyllä ; ) Pyöräile ja harrastele niitä toisiakin s-keinoja sopivasti, on apua jos on. Toisaalta kannattaa alkaa ihan vaan kerätä voimia niihin synnytyksen jälkeisiin viikkoihin. Kroppa on kovilla ja pää akns, on hyvä etä pohjlalla on tarpeeksi lepoa ja rentoutusta ja sitä miehen kanssa ihan kahdestaan oloakin. Kohta niin käytännössäkin kuin ihan vaan ajatuksissakin on se teidän pieni vilpertti joka vaatii kuitenkin ne enimmät mehut tuoreista vanhemmista. Hih, mullakaan ei tullut ekassa odotuksessa raskausarpia, ainoastaan rintoihin sitten maidonnoustua synnytyksen jälkeen. Nyt tietysti kröhöm x-kiloja isompana niin takapuoli kuin reiden ulkosyrjätkin on raidoittuneet, luisäksi tuo viime viikon nesteturvotus on uutuutena tehnyt myös sisäreisille (?) omat raitansa. : ( noh, kyllä ne vaalenee sitten ajallaan ja piilossahan ne useimmiten on. Ihotyyppi kai siinä raskausarpien repeämiseesä on se isoin tekijä eikä niinkään ulkoinen rasvaus. Ja se, että onko nahka tottunut venymisiin.



turvotus on tälle päivälle laskenut kivasti, eilen yritin syödä mahdollisimman suolattomasti ja vetelin kaali-ananassalaattia. Nyt on parempi olo. Ja jos viitsisi vaa' alle uskaltautua, veikkaisin että painokin olisi pudonnut alemmas kuin eilisessä neuvolassa. Noh tärkeintä mulle ei nyt ole kuinka paljon paino nousee vaan oma olo. En jaksa murehtia niitä kiloja koska kerkiin niitä kyllä sitten ensi kesänä murehtia tarpeeksi : / positiivinen asenne, eikös! Nyt heräsi pieni päivänsäde (lue=känkkäränkkä) päikkäreiltä joten paras kadota koneelta. Viikonloppuja ellen kerkiä moikkaamaan teitä!



e-v

Ennikselle pahoittelut teidän tilanteen takia. Toivottavasti kaikki kuitenkin kääntyisi parhain päin. Kuten Eka? sanoi, niin eikö ole mitään isompaa paikkaa suht lähellä teitä, josta miehesi saattaisi saada töitä?



Helga pyysi ilmoittamaan, että sen kone takkuaa eikä päästä tänne lukemaan edes kuulumisia. Siten ei kyllä sitten ala listaemoksikaan kun sivujen aukeaminen on vähän sitä ja tätä.



ON: Tänään on ollu aika oireeton päivä. Pistääkin sitten miettimään taas vaikka mitä.. No, toivottavasti kaikki on kuitenkin hyvin, kun toisaalta ei ole mitään kipujakaan eikä sen puoleen vuotoakaan...



Viikonloppu taas tulossa. Huomenna kauppapäivä ja sitten mennään miehen kanssa ulos syömään. Juhlistetaan siten meidän vuosipäivää. Tulee kuluneeksi 18v siitä kun alettiin olemaan yhdessä. =)



Kivaa viikonloppua kaikille!



Katri rv 8+6 tai 16+5

täällä tämä äkäpussi on jo hieman taas tasoitellut kierroksiaan.. =)

ei käy enää pata yhtä kuumana..



edelleenkin väsyttää, kun silmät tapillani tuijottelen tyhjyyteen vailla ajatuksen häivääkään, väsyttää, mutta, ei nukuta.



tossa päivällä soittelin pankkin/vakuutusyhtiöön siitä asuntolainan takaisinmaksuturvasta, ja selvittelin vielä kassan sivuilla niitä päiväraha-asioita, ja vaikuttaisi siltä, että vaikka töitä ei miehelle ennen tämän työn loppumista löytyisikään, niin me selvitään kyllä. ainakin vuosi ihan ok, kun sen ajan saa sitä takaisinmaksuturvan apua. ei tarvi alkaa kotia myymään..



tässä lähellä ei oikeastaan ole tän isompia kaupunkeja, tällaisia pieniä pari 40km säteellä, sitten se jyväskylä on lähin isompi, mutta matkaa noin 70km sivuunsa..

jos työpäivään menee matkoineen jotain 11h, ja palkasta vielä polttoainekulut.. niin ei kannata sinne asti ajella, ihan jo siksi, että ei perheelle riitä aikaa, muusta elämästä puhumattakaan.

(olen kokeillut tuota 11h päivää samanpituisella työmatkalla, 2v ajan ennen esikon äitiyslomaa, eikä ole kyllä mitään järkeä)



miehen kanssa väännettiin suunnitelmaa, että hän yrittää nyt työllistyä osapuilleen mihin tahansa, ja sovittiin, että vaikka olis tyhmäkin homma, niin mieheni lupautui tekemään sellaista siihen saakka, kun mä valmistun 2008 marras-joulukuussa, ja oletettavasti työllistyn sitten aika pian (metaliala vetää =)), niin hän voi sitten halutessaan irtisanoutua ja aloittaa opinnot jos haluaa.

tietty, jos miehelle löytyy mukavampi duuni, niin voihan sitä vaihtaa, jos paikan saa.



että, kiitos tsempityksestä.



katrihan on ukko-kultansa kanssa ollut jo pitkään yhdessä! onnea siitä.

toivottavasti teillä on mukava viikonloppu tuollaisen juhlistamiseen =)

me ollaan oltu yhessä vasta reilut 5v ja naimisissa 4v.

oireet tulee ja menee, ainakin mulla raskauksissa. älä nyt murehdi, kuten sanoit, vuotoa ei näy, ja eikös sulla ole jo ensviikolla se lääkäriaika?



vai on hannelellakin ollut itku-kireyttä ilmassa.

mä epäilen, että osa tosta unettomuudesta ja tästä välillä niin äreenä jylläävästä tunnemylläkästä on jotain loppu-ajan hormoonijuttuja..

on ainakin decoltee, kaula, hiusraja niskassa, leukapielet sekä korvanedustat saaneet aika lailla näppyjä tässä puolentoista viikon aikana.. selkähän mulla on aina ihan kauhea, leukapielissä, hiusrajassa ja naamarissa yleensä yksi tai muutama näppylä, mutta kaulalla tai decolteessä mulla ei yleensä ikinä ole näppyjä..

enkä ole vetänyt suklaata tai sipsejä kaksin kourin..



mulla on toisaalta vähän saman suuntaiset ristiriitiset tunnelmat, että ihanaa olla raskaana, mikään ei maistu, kaikki herkut vaan maistuu, koko ajan närästää, ja ihanaa kun vauva könyää, hemmetti kun ottaa päähän kun sattuu kun vauva könyää, kamalaa että haluaisin vauvan jo syntyvän, voi miten aika tuntuukaan pitkältä, syntyyhän se sitten kun on valmis tai viimeistään 20.2., entä jos tämä onkin viimeinen kerta kun olen raskaana, haluan muistaa tän aina että millaista on odottaa vauvaa, tiedän että unohdan millaista on olla raskaana vuodessa parissa ja jos joskus vielä tulen raskaaksi se on kuin ihan uutta taas, tätä on toivottu ja odotettu niin hartaasti että mitä mä oikein turhaan kiukuttelen asiathan on hyvin, vauvan pitäisi olla rakenneultran mukaan terve, onkohan se terve, toivottavasti kaikki menee hyvin, mitä jos vauva kuolee, tai jos esikoiselle käy jotain, kohta meitä on neljä perheenjäsentä, kumpikohan se on tyttö vai poika, eipä väliä onko se tyttö vai poika meidän vauva kuitenkin, hermostuttaa ihan täysillä kun ei saa nukuttua, ei enää montaa päivää jäljellä sellaista aikaa että tämä vauva on massussa.. mutta silti, SYNTYISI NYT JO!!!

hormoonit temppuilee??



mulle on tehty kolme sisätutkimusta tän raskauden aikana, eka silloin ihan alussa, toka joskus rv14? kun tiputteli päivän pari (mullahan tiputti alusta sinne rv 10 asti, sitten loppui, ja tuolloin tarkistettiin tilannetta). ja sitten joskus rv20 jälkeen kun mulla alkoi niitä saikkuja olla yhtenään ja supisteli. sitä uimalupaa silloin kyselin, niin siksi tehtiin silloin tutkimus.

nyt ei tuu enää lääkäriaikaa, jos ei tule ongelmia..

neuvola on ens to, ja sitten sen jälkeen vielä yksi ennen sektiota. viikon välein.



sanoit että sulla on " fyysisesti helpompi" raskaus kun mulla, no ei nää mun vaivatkaan mitenkään hirveitä ole, kun ei kerran vauvaa haittane niin mitä väliä. vauvalla on kaikki kait ihan hyvin, ja mullakin periaatteessa.

sepä vaan on keljua, kun ei saa nukuttua, niin on sitten ihan uskomattoman lyhytjänteinen joka asiassa.. tulee herkästi naristua, teillekin, että anteeksi... =(



välilihan rasvaus? enpä kuullut moisesta poikaa ootellssa, enkä ole muiltakaan äitikavereilta kuullut.. tai sitten tää on vaan aihe, mistä ei synny kätevästi kahvipöytäkeskustelua.. =D

siis millä sitä olisi pitänyt rasvata? =)

tässä mun tilanteessa ei ole varmaan väliä kun on sektio, mutta ihan vaan uteliaisuudesta kysyn??



supparit on mulla sellaisia.. no ei mitään kunnon meininkiä, vaan lähinnä sellaista kiristystä, mikä vetää vaistomaisesti etukumaraan seistessä/kävellessä, ja istuessa pitää vaihtaa asento takakenoon että maha saa tilaa. sellaista, että sen kyllä huomaa hyvin, mutta tuskinpa varsinaisesti ovat tehokkaita synnytyksen alkamiseen nähden.

lähinnä ärsyttäviä, siis.

maha on kyllä yhtenään pinkeenä tollaisista harkkareista.

kuten neuvolassakin sanoin, ei tarvi kuin kyykistyä nostamaan lapanen lattialta, niin eikö jo puuskuta.



mulla on aika omituinen tilanne raskausarpien kanssa..

esikkoa ootellessa ihmettelin, kun kuiva ja atooppinen ihoni venyi ratkeilematta tosi pitkälle, varmaan jonnekin rv 33 tienoolle. onnittelin itseäni, että onpa hyvä kun olen viitsinyt niin perusteellisesti rasvata.



sitten tuli yksi viiva, sitten toinen, tosi nopeasti monta, ja lopulta maha oli kuin " liekkikuvioitu" , raita raidan vieressä, navan ylä- ja ala puolilla ja sivuilla, lanteilla seepraraidoitus (niihin voi tulla alatie-synnytyksessä lisää), ja reisien etupuolella ja sisäpuolella myös..

tissit ei olleet moksiskaan, paitsi sitten synnytyksen jälkeen.. vauhtiraidat löytyy siis niistäkin.



nyt tässä odotuksessa rasvailin ja odottelin nahkan repeämistä. mulla on vaan ne entiset (lukuisat) vaalenneet arvet leventyneet uudelleen semmoisiksi 3-4mm leveiksi, ja ne ovat alkaneet uudelleen tummua.

ilmeiseti nahka ratkeaa samoista kohdista uudelleen?

kuvittelin, että ne aikaisemmat pysyy suunnilleen ennallaan vaaleina, ja uudet arvet sitten ratkeilee vaikka sinne väliin, tai jotain.

parempi näin, iho ei ole läheskään niin kosketusarka/kipeä kuin edellisellä kierroksella viimeisillä viikoilla, eikä kutina ja arpien kihelmöinti ole ainakaan vielä alkanaut siinä määrin kuin esikoista odotellessa. onneksi.



kivaa että ekan olo on parempi, ja turvotus helpottanut onneksi niinkin helpolla kuin vähäsuolaisella sapuskalla.

oikein turvonneena on kyllä tosi keljua olla, kun sormia ja nilkkoja pöhöttää, ja jalat on sitten muutenkin typerän tuntuiset..

mullakin tuppaa tota suolaa kulumaan liikaa, vaikkakin meillä on sitä pan-sellaista ruuanlaitossa ja sirottimessa.

kummasti sitä vaan muualta tulee hirveitä määriä vedettyä silti. vähän kuin piilorasvoista, pitäisi mun kohdallani puhua piilosuolasta =)



tulihan tuolla välissä jo omaa napaa varmaan yli puolet asiasta, mutta nyt vielä lisää..



viime yönä unisaalis oli jotakuin 4h, vaikkakin pätkinä, mutta kuitenkin. poika nukkui aamulla 8 asti, tänään oli koko perheen vapaa, eikä ollut herätyskello soimassa. =)

päivällä poikaa nukuttaessa torkahdin ehkä 20 min, kun siihen mennessä poitsu olikin jo ehtinyt nukkua sen 1,5h, niin sitten heräsin minäkin.

iltapäivällä mies lähti pojan kanssa pihalle ja sitten vielä mummulaan, ja olivat kotona takisin vasta iltasella.

makasin sinnikkäästi sen 3,5h makkarissa, valot pois, mutta, ei uni tullut.

mies lupasi hoitaa pojan iltatoimet ja passitti mut takaisin maaten, ja köllöttelin vielä vajaat 2h. mut, kun ei unta, niin ei.

että täällä sitä taas kukutaan yrityksistä huolimatta. nyt ei kyllä niin kauheasti hermostuta. ;)



mies sanoi tänään, että mun nukkumattomuuteni on ihan samanlaista kuin elmoa odottaessa...

alkoi joskus raskauden puolivälin jälkeen lievänä nukahtamisvaikeutena ja jatkuvana heräilynä, ja on paisunut sittemmin kuin lumipallo alamäkeen vierien..

silloin hiippailin yöllä olkkariin katsomaan leffoja dvd:ltä, ja puuhailin kaikkea käsityöjuttuja, ja nukuin päivät tai illat jos unta tuli.

nyt on kuitenkin pakko pitää jotain rytmiä, kun on toi esikoinen..

vaikkakin onneksi se on 4 päivänä viikossa 8.30-15 hoidossa niin saan sillä välin maattua vaikka ei unta tulisikaan.

no, jos tää vielä tästä pahenee, niin ilmeisesti vetäisen viimeisen viikon varmaan vailla silmäystäkään unta? =)

plääh, kuolema kuittaa aikanaan univelat, vai miten se viisaus meni =)



taidan yrittää hotkaista kevyttä yöpalaa, ja mönkiä taasen peiton alle.. ilman stressiä ja huolia tänään.



-ennis- ja sintti rv 37+0 ja 17 (unetonta?) yötä..

kumpi on parempaa laskiaispullassa, kermavaahto ja mansikkahillo vai kermavaahto ja marsipaani (vai mitä se töhnä on?)

Enniksen galluppiin ekaksi: Me tykätään enempi siitä hilloversiosta ja kermavaahdosta. Se toinen on mantelimassaa ja vähän turhan äklö meidän mielestä.



Ennis: Kiitos onnitteluista! Tänään on tosiaan vuosipäivä ja tulee se 18v täyteen. No, ollaan me naimisissakin oltu jo aika kauan. Tän vuoden syyskuussa tulee 13v siitäkin. =) Niin, kyselit lääkäristä vielä, että ens torstaina se tosiaan on ja perjantaina sitten eka neuvola.



Oireista vielä, niin eilen alkoi sitten iltaa kohden nykimiset lisääntyä, varsinkin aina kun söi jotain, niin sen jälkeen. Samoin sitten myöhemmin illalla vielä muutaman kerran. Niin, en mä nyt enää taas niin huolestunu olekaan, kun noita tuntemuksiakin kerran oli. Jotenkin valoi taas lisää uskoa.



Mutta nyt aamiaisjärjestelyihin. Tänään en varmaan kovin paljoa koneelle ehdikään.



Kivaa lauantaita kaikille!!



Katri ja rv 9 tasan tai rv 16+6

Mies vielä nukkuu ja minä hiippailin koneelle...



GALLUP: Minäkin tykkään enempi hillosta ja kermavaahdosta.



KATRIN ens vkon lkr jännittää, saa nähä minkälaiset vkot sulle sielä annetaan!



ENNIS: Juu tuollaista juuri! Toisaalta nauttii ja rakastaa tätä raskaana olemista enemmän kuin mitään muuta, toisaalta toivoo että vauva syntyis nyt heti enemän kuin mitään muuta! En mää tarkottanu että raskaus on fyysisesti helpompi kuin sulla, vaan siis helpompi kuin monella muulla. Monella kuitenkin on paljon vaivoja näin lopussa, yleisimmät varmasti unettomuus, turvotus, jatkuvat supparit jotka ei kuitenkaan aiheuta mitään, jne. Itsellä on helppo olla. Onhan mullakin tietysti repaleiset yöt, pissatulehus (varmaan lisää entisestään kusella ramppaamista)... Sun ei tosiaan tartte välilihaa rasvata kun leikataa, mutta sitä " kuuluis" emättimen kautta venytellä tuota välilihaa jonkun luikkarin kanssa, että ei repeäis sitten niin helposti. Juu, ei se oikeen kätevä kahvipöydänkeskustelun aihe oo =oD Mullakin on paljon harjotussuppareita, tuntuu että maha on jatkuvasti kivikova, ja ihan pienestä liikkeestä, mutta ei mitään kipeää tunnu koskaan.



Mukavaa lauantaita!



HANNELE + vilpertiina 37+6

mutta se pissatulehdus on kyllä varmaan tosi rasittavaa, kun vessassa saa näin ilman tulehdustakin ravata ehkäpä kerran tunnissa.. =)



ei tullukkaan mieleen, että sä raukka varmaan hiippaat pissalle noin 20 min välein =D... voi damn..



vai olis pitäny rasvata ja ...venytellä.. =D no, joo, voi olla, että kevyt kahvipöytäkeskustelu ei kovin herkästi synny aiheesta, varsin, jos pöydässä on muitakin kuin synnyttäneitä/pian synnyttäviä äitejä..

voi tsiisös.. on kyllä jäänyt rasvaamatta tässä sekä edellisessä..



huomenet kaikille muillekin, ja mukavaa viikonloppua!



-e- rv37+0

Enniksellä selvästi hormonit pörrää ja juuri nuo yön valvotut tunnit saa mulla ainakin ajatukset rullaamaan tuhatta ja sataa. >Juuri se hiljaisuus ja toisaalta sellainen olo " etä nyt pitäisi nukkua" .. Mäkin viime yönä haahuilin taas, tällä kertaa onneksi vaan reilun tunnin. Nyt vaan harmittaa kun se paras nukahtamiskeino, hiilarimässäily yöllä (kröhöm tämän hetken himoni omenahillovoikkarit maidon kanssa) närästää nyt ja tekee näköjään sen turvotuksen. Sormet taas nakkeina ja tukala olo...



sun galluppiin, laskiaispullat mieluiten hillolla ja kermavaahdolla, tosin mantelimassapullastakaan en kieltäydy.. Mietin tossa, että pitäisi ostaa sellainen pakastepullapussi ja paistaa iso satsi laskiaispulliksi. Mutta arvatkaas kuka niitä sitten vetelee niin aamupalaksi kuin välipaloiksi. Juu ihan r-diabetesdieetin ukaista syötäväähän tuo ei ole. Eli parasta siis olisi ostaa sellainen aprin pullan puusi ja sitten yrittää tyytyä yhteen pullaan kerralla.



Mukavaa kuulla että olo on helpottuneempi tuon miehuksen työasian suhteen. Joskus tuntuu niin murskaavan isoilta ja pelottavilta nuo jutut, ennenkuin sitten kerkiää selvitellä todelliset vaihtoehdot millä seöviytyä. Eiköhän se elämä siitä sutviudu : )



Omaa napaa.. tai siis esikoisen napaa. Mietityttää, että reagoikohan jo etukäteen vauvan tuloon? Kun taas mennyt muutama päivä tapellessa ja ihme kilareita saadessa. Ihan kuin uusi uhman purkaus taas menossa. Ja aamusta herättiin taas pitkästä aikaa siihen, että pissa oli livahtanut sänkyyn. No vahinkoja sattuu ja ehkäpä tuohon kiukutteluunkin syy on kotona vietetyssä toipilasviikossa. Musta kun ei oo sellaiseta touhuiluseuraa kun oon niin vaivainen. Kohta onneksi viedään hänet pitkästä aikaa yökylään mummulaan. Saa äiti (hermo)lepoa ja poika vähän muutakin katseltavaa kuin nää neljät seinät. Ja me päästään miehen kanssa ehkä vikaa kertaa pitkästä aikaa kahdestaan leffaan ja syömään.



Itse en ole vielä niin valmis vsynnytykseen kuin Hannele ja Ennis, pitäisin pienen vielä mielelläni massussa useamman viikon. Mutta olen niin maan persuteellisesti kyllästynyt tähän fyysiseen normaalin elämisen kykenemättömyyteen että ihan päässä kiehuu. Kun ei uskalla lähteä edes kaupunkiin asioille kävellen. Ja matkaa on siis jotain puoli kilometriä. Mutta kun tuntuu että kävely tekee kauhean väsymyksen, vauva tulee just jalat eellä ulos + suppareita + selkäkipuja tietää pikkuinenkin lenkki, niin parasta maata sohvalla. Vitsit, tää on jatkunut ihan liian kauan jo ja mun pää ei meinaa kestää tällaista : (



ens perjantain polikäyntiin on ihan lian pitkä aika! Haluan ultraan kurkkaamaan vauvaa! Mietityttää että josko sitä kuiteskin saisi tietää tulokkaan sukupuolen etukäteen. Meinaan niin pitk' ään on jo aatellut tyttöä odottavansa, että olisi ihan hyvä sen pippelin näkyä sitten nyt eikä vasta synnytyssalissa ; ) hih, luulen vielä vaihdokkaaksi. Kuulostaa pahalta mutta varmaan tiedätte että ihan huumorilla sanottu vaan ; )



kaippa sitten vaan vaatetta päälle ja kohta pakkailemaan poitsun yöpymiskassia. Puolilta päivin on ilmoitettu hoidokin saapuvan.



eka ja minttu 33+2

rv 34+2?



höh pää ekoilee, eiköhän tää jälkimmäinen oo oikein.



Todella tähdellinen korjaus..

Enni-maija: hyvä, että on jo parempi mieli, tuon miehen työn loppumisen suhteen. Hienoa, että sait asioita selviteltyä niin ei tarvitse vain arvailla rahan riittämistä.

Hurjalta näyttävät nuo sinun kirjoitusaikasi:) Jos oikeasti jää päälle tuollainen nukkumistahti niin toivottelen synnytyksen pikaista käynnistymistä! Muistelen kyllä että minullakin olisi esikoista odottaessa loppuvaiheessa ollut nukkumisongelmia, mutta ei todellakaan tuota luokkaa. No onneksi miehesi älyää järjestää sinulle lepoaikaa, jos nukkuumaan et pystykään. Toisaalta kai sitä fiksu ihminen lähtee kotoa kyläilemään lapsen kanssa, jos puoliso on äreänä nukkumattomuudesta.



Gallupiin: ehdottomasti hillolla ja kermavaahdolla syön laskiaispullat. Yhdet onkin tullut jo ostettua. Jos ei ole muita syöjiä, kuin kotiväki ostan mieluummin valmiina, niin on sitten vain se yksi pulla houkuttelemassa syömään, Muuten menee tusina päivässä:)



Katrille suuret onnittelut vuosipäivästä. Ihanan suuria lukuja sinulla. Meillä tulee kesällä 8 vuotta yhdessä joista 4 naimisissa. Itsestä tuokin tuntuu jo aika juhlimisen arvoiselta.



Eka: Et kyllä varmasti lue tätä enää tänään, mutta hauskaa iltaa kuitenkin! On se vaan niin kivaa välillä olla ihan kahdestaan puolison kanssa. Kuulostaa niin tutulta tuo vaivaiseen oloon kyllästyminen. Itsellä vasta alkanut närästykset ja yltämisongelmat, mutta jo ihmetyttää, että miten tätä jaksaa vielä kolme kuukautta. Varsinkin tuon lapsen kanssa touhutessa alkaa maha olla tiellä ja kyykistely aiheuttaa helposti supistuksia. Toisaalta onhan tuosta esikoisesta hyötyäkin, kun osaa olla tosi avulias ja nostella tavaroita lattialta ym. Mutta selvästi sitä ärsyttää äidin väsymys.

Toivottavasti ultrassa näkyisi sukupuoli, jos tahdot sen tietää. Täällä puolestani kovasti poikaa odotan, mutta mies ei ehdottomasti tahdo sukupuolta etukäteen tietää niin vaikka olisikin ultra vielä en minäkään sitä kysy. Toisaalta eihän sillä todellakaan mitään väliä ole. En mikään tyttö- ja poikaväri intoilija ole vähääkään, sukupuolesta riippumatta perii esikoiselta vaatteet. Mistä syystä olet muuten ultraan menossa? On päässyt unohtumaan.



ON: Täällä ei mitään uni vaikeuksia todellakaan. Viime yönäkin nukuin 11 tuntia. Heti 9:ltä menin nukkumaa, kun tuo lapsi nukahti. Ainoastaan se katkoo unta, kun pitää jatkuvasti vessassa rampata. Välillä oli jo helpompaa. Mietin, että oiskohan tuo veijari masussa kääntynyt jo pääalaspäin ja painais sen takia niin pahasti tuota virtsarakkoa. Muutenkin liikkeet on vähentyneet pari päivää sitten. Liikkuu kyllä ihan säännöllisesti, ettei huolehtia tarvitse, mutta enää ei ole sellaista jatkuvaa mellestystä. No tiistaina on neuvola ja lääkäri, niin eiköhän ne siellä osaa tuonkin kertoa. Tosi ihanaa, kun on tuo lääkäri jo tiistaina. On tässä pari päivää supistellut, jonkin verran. Ei kipeästi, mutta ihan levossa ollessa, niin kiva päästä kysymään siitäkin lääkäriltä. Vähän mietityttää, että en kai ole ottanut liian suurta opiskelu-urakkaa tähän viime kuukausille.

Olen tänään pitänyt käsityö päivää. Ompelin kaksi 50cm potkupukua ja voi kun niistä tuli somat. Toivottavasti älyää käyttäjä syntyä tarpeeksi pienenä:) En kyllä odotakaan, että ne pitkään käytössä tulee olemaan, mutta on se kivaa, kun on jotain oikeasti sopivan kokoista vauvalle heti synnyttyä. No jos ei meidän vauvalle, niin jonkun muun sitten...



Nyt taidan lähteä iltapalalle ja nukkumaan.



Hyvää yötä kaikille, juhlijoille ja yökyöpeleille.



-Limetti

limetti: Kiitos onnitteluista! Onpahan niitä teillekin jo kertynyt vaikkei nyt ihan näin isoja lukuja. Mutta on tuokin kiitettävä vuosimäärä, kun ajattelee kuitenkin miten paljon avioerojakin tulee jo muutaman vuoden jälkeen.



Tänään olikin " mielenkiintoinen" päivä kaikkine tuntemuksineen. Laitan vaan kopion toisaalta, kun en jaksa enää niin pitkälti kirjotella samaa..

Eli: Mulla on vointi ollut tänään vähän vaihteleva. Ensin oli aika normaali olo, mutta kauppareissulla alkoi sitten tapahtua. Yhden kaupan kassajonossa alkoi tuntua siltä kuin koko masunahka venyisi ja melkein kuin jotain pyrkisi ulospäin. Oli aika ilkeän tuntuista. Muuten sitten olen tuntenut niitä nykimisiä aika paljonkin ja lisäksi yhden vähän kovemman " tömpsin" . Sitten toisessa kaupassa lihaosastolla aloin voida pahoin ja sitten tuli huimaustakin. Tuntui etten millään pysty olemaan jalkojen päällä ja nojailin vähän aikaa vain kärryihin. Sitten se olo meni aika pian ohi, onneksi.



Nyt tässä illalla olen sitten palellut ja olen aika väsynyt. Masussakin

jotenkin pinkeä ja painostava olo.



Ai niin, se vielä, että mulla on masu myös kasvanut. ;) Huomasin vain, että housut joita käytän kun ulos menen, niin olivat tänään suht piukat kun vielä viime sunnuntaina oli vähän tilaakin.



Että tämmöisiä kuulumisia näin lauantaina. Vähän kaikkea on siis ollut. Niin, ja tuli syötyä yhdessä meksikolaisessa ravintolassa tosi hyvää pihviäkin.. Vähän vuosipäivää juhlistettiin. =)



Ennikselle jaksuja unettomuuteen...



Nyt öitä kaikille!!



Katri rv 9 tasan tai 16+6... kohta 17, jos pidemmällä...

Limetti, mullahan alunperin oli sovittu rv 36:lle ultra kun on sektio takana. Eli olisivat siinä ihan tsekanneet tuon kohdun kunnon sektioarven ympäriltä ja jotain sellaista. Siiten siihen ultraan ympättiin myös kokoarvio kun on noiden sokereiden takia mahis vauvan kasvaa isommaksikin. Ja nyt sitä sitten aikaistettiin näiden alavatsan arkuuden ja suppareiden ym takia, kun vauva vielä on käytännössä poikittain.. Eli saavat aika paljon katsella siinä ultrassa , joka nyt on siis rv 35, eli jopa viikolla aikaistettuna mun omien pelkojen ja tuntemusten vuoksi.



Katri, kyllä kai nuo huimailut ja huonot olot kertovat ihan omiaa kieltään. Raskaana olet ja tukevasti ja myös oireet on sieltä vahvimmasta päästä : ) Jännätään jännätään sitä ens viikon käyntiä sulla. Mikäs päivä se olikaan? Ja oliko ihan ultra vai tavallinen " eka neuvola" ?



jahas nyt katsomaan videoita miehuksen kanssa. Poitsu haetaan ip:llä yökyulästä.



Oli muuten ihana ilta miehen kanssa, rento ja hauska!



t,

eka TAAS ihan turvoksissa kiitos eilisten leffakarkkien ym..

Eka-V: Joo, " aika" raskautuneelta tässä tuntuukin. Masukin on kasvanut jne. =) Ens torstaina on se lääkäri, joka katsoo kohdun koon jne. ja luulis nyt, että sitten ultraiskin samalla... Normi neuvola on sitten perjantaina... ja eka käynti siis. Tietää sitten sitä paperien täyttelyä yms.

Jaa, että karkkia tuli syötyä... menikö paljonkin? ;)



ON: Täällä parhaillaan runebergin tortut uunissa... nam! =)

" Särjen nypintöjä" ei ole vielä tänään ollut, mutta ehtiihän vielä. Niitähän on nyt tuntunu ihan joka päivä.



Huoh, millään ei jaksais odottaa sitä torstaita ja lääkärikäyntiä. Kuulin yhdeltä kaveriltani, että tuo lääkäri on oikein erikoistunut lapsiin ja vauvoihin ja on kuulemma vielä tosi pidetty ja mukava. On siis vähän vanhemman puoleinen mieslääkäri. Hyvältä siis kuulostaa, vaikkakin on outoa mennä mieslääkärin juttusille...



Hyvää päivän jatkoa kaikille!!



Katri ja rv 9+1 tai 17 tasan... vajaa viikko varmistukseen...

ei ollenkaan paljoa.. varmaan puoli kiloa! ja kun itse olin karkkilaarista valinnut niin koko pussi oli puoliksi suklaata+toffeeta ja puoliksi salmiakkeja.. kröhöm. Mulla ei oo mitään rajaa tossa herkuttelussa silloin kun sille päälle satun. Hävettää..



Jaksuja, että maltat odottaa sinne viikon loppuun, pitkä on aika odottavan : ) eikös. Mukavaa kuitenkin kuulla jo etukäteen että on kokenut lääkäri ja vielä mukavanlainen. Harmi ois jos joutuis pelkäämään persoonaakin kaiken muun jännityksen lisäksi!



Huomasin just, että taas on yksi maaliskuinen tullut jo maailmaan.. Hurja oli sen äidin raskausmyrkytys. Tietysti pikkuisena ja ennenaikaisesti. Kiitän luojaani ettei aikanaan esikoisen hätäsektioon johtanut raskausmyrkytys ollut loppujen lopuksi NIIN hengenvaarallinen vaikka vaikeaksi " melkein" HELLP-syndroomaksi diagnosoitiinkin ja sen mukaisesti hoidettiin sitten.. Mutta pistää silti mietityttämään että oikeasti hyvä että paikkoja ja tavaroita olen jo valmistellut, kun eihän sitä koskaan tiedä. Mut miljoona juttua pitäis vielä saada aikaiseksi. Kun tää fysiikka vaan sallis ylenmääräisen touhuilun. Pää meinan vaatisi pyörremyrskyn toimia mutta keho ei ihan jaksa pysyä mukana.



jahas, ja takasiin muihin hommiin suomeksi siis kone kliinni ja pois täällä netiossä roikkumasta : /



leppoisaa sunnuntaijatkoja

eka

katri72: Onnea masukummusta vielä! On varmaan söpö! Vai oliskin viikot jo enemmän, mikäs sen mukavampaa olis. Kyllä tuollaiset onkimiset niin liikkeiltä kuulostais.. Osaatpa meitä todella aina pitää jännityksessä.. Kiva, et sait vihdoin neuvolan tädin kiinni ja ajat sinne ja lääkäriin. Innokkaasti odotellaan kuulumisia!

Mulla närästys on lievittynyt sillä, että olen yrittänyt syödä vähän koko ajan. Mut toisilla närästys tosiaan vaatii jotain lääkettä..

Mulla täs raskaudes kukaan ei kovin aikaisin kyselly, oonko raskaana. Kylläkin yks kaveri kyseli pikkukakkosajatuksista, kun olin jo kolmannella kuulla, valehtelin päin naamaa, et ei nyt täs vielä olla aktiivisesti mitään mietitty. En vaan uskaltanu kertoa. En muista olinko silloin käynyt jo nt-ultrassa vai en.. Me kerrottiin porukoille varmaan joskus viikolla 13-14, pelko kielsi kertomasta aiemmin. Ja kaikille muille huomattavasti myöhemmin.



emunainen: Hurjasti onnea sulle vahvoista liikkeistä! Niitä on niin ihana seurata. Ja hassun näköistä se onkin.. Ikävää kuulla mummosi poismenosta, vaikka onhan se hyvä, jos on ollut paljon tuskia jotka sitten vihdoin helpottavat kuolemassa. Voimia vaan kovasti sulle ja kaikille läheisille! Muistuu mieleen oman mummoni kuolema, joka tapahtui sairaalassa sekin toimenpidekomplikaation seurauksena ja vikaan kahteen viikkoon ei pystytty mummon kans enää puhumaan. Raskasta aikaa... En oo vieläkään sitä hyväksynyt, mitä tapahtui. Haleja sulle!!



Tuutupii: Voihan vietävä et oot vuodellut.. Onneksi se on nyt loppu se!



eka-vekara: Ai sullakin on kipuja alavatsalla ja harjoitussuppareita.. Yritähän hidastaa tahtia. Mä oon joutunut sen bussiinjuoksun jälkeen hiljentää etanavauhtiin. Nyt on taas pari päivää tuntunut normaalimmalta olo, jotenkin vahvalta taas.



titi75: Todella oon nyt pitänyt matalaa profiilia ja levännyt. Nyt on pari päivää tuntunut taas hyvältä ja vahvalta, mut kyllä säikähdin. Tarkoitus oli ainakin pari kolme viikkoa antaa vauvan viel kasvaa masus. Eiköhän se sunkin vauva ehdi vallan mainiosti vielä kääntyä, onhan tässä aikaa. Joko vähän tai sit vähän enemmän (2-7vkoa).. Hyvä, et sait lisää saikkua, se on oikein!



Hannele-81: Just sitä se juokseminen oli, ihanaa!! Siis sillä hetkellä. Olen minäkin aika innokas liikkuja ja kaipaan sitä hikeä pintaan. Aina vaan kävelee ja vielä etanavauhtia... Harmittaa niin, kun ei voi hiihtää, luistella, pyöräillä eikä nyt uidakaan, kun ei uskalla ennen lääkäriä. Vai pissatulehdus, uskon et harmittaa kun jo luulit et pääset tositoimiin. Tsemppiä viime viikkoihin, kyl ne kuluvat joskus. Saapahan Vilpertti ainakin kasvaa vielä!



Joululahja: Tsemppiä sulle epävarmuuteen ja epäilykseen... Se on raastavaa.



limetti1: Lopetettiin esikon kans imetys 1v2kk iässä, mut nyt on koko raskauden ajan ollut enenvässä määrin kiinnostunut äidin rintavarustuksesta. Spontaanisti asian näin ilmaisi:) Ihmetteli myös kerran kovasti tän raskauden aikana, kun näki kaverini imettävän vauvaansa meillä, katsoi tosi tarkkaan. Onnea sulle vauvan mylleryksistä!



levinia: Onnea kovasti, sydämen sykkeestä ja siitä, et pieni kyydissä onnellisesti! Ja turvallista masunkasvatusta sulle!



Enni-Maija: Kun ei mun masu oo ihan oikeesti mikään niin iso ja se juokseminen tuntui mahtavalta! (selityksen makua..) Onnea äitiysloman alusta sulle! Ja vauvan syntymä todella lähenee sulla!!



sani-74: Ihania liikkeiden tutkiskeluja sulle! Ja hienoa et ruoka maistuu!



Ultsi75: Hyvä, et kaikki mennyt hyvin! Paljon onnea sykkeestä, siitä on hyvä jatkaa!



Koala-72: Onnea ihanista ultrakuulumisista ja kaikkea hyvää raskausajalle!! Ja nyt tosiaan saat odottaa täysin siemauksin, jospa paha olokin vielä helpottaisi..



DreamOne: Tervetuloa vaan tänne! Ai olet sinä vuodellut sinäkin.. Onneksi se loppui. Ceridal-öljy on mun mielestä ollut loistava kuiviin ja arkoihin nänneihin tai voihan sitä jo jotain lanoliinivoidettakin alkaa käyttää. Päänahka mullakin ajoittain hilseillyt, olen vaan koettanut öljyhoitoja tai vaihtanut välillä shampoo-merkkiä, se on auttanut.



mami-74: Hienoa, et sait uintiluvat! Ehkä siihen vauvan syntymään on kuitenkin vielä vähän aikaa, vaik olikin hieman auki paikat. Hyvä, et kaikki alkaa olla valmiina vauvaa varten. Oon muuten ollut huomaavinani saman jutun, et säärikarvat kasvaa uskomattoman hitaasti raskausaikana.



Pirpaliina: Onnea neuvolakuulumisista! Ja liikkeistä!!



ON: Olo on taas vahva, jaksaa elää normaalisti. Oon jopa siivonnut pitkästä aikaa. Enpä taidakaan enää juosta vähään aikaan..

Huomenna saan labratulokset, onko pissatulehdus täälläkin. Tosin oireeton.. Terkka vaan oli sitä mieltä, et se saattais noita suppareita aiheuttaa sekin..

Äitiysloma alkaa huomenna!! Täytyypi mennä, esikko heräs ja olla lähössä sukuloimaan... Palaan uudelleen myöhemmin!



Kaikille hyvää vointia, Lizie&Mönkijäinen 35+0

Täälläkin on taas uusi raskausviikko paukahtanut käyntiin – eikä puhuttaisi enää edes ennenaikaisesta synnytyksestä =o)



Huominen synnytystapa-arvio jännittää jo. Vielä yksi yö…



LIZIE: Synnytystapa-arvioon koska lääkäri epäili että ahdas lantio. On kyllä mielenkiintoista myös nähä vauvan painoarvio kun huomenna ultraavat! Niin kyllä alkaa olla sunkin maha semmosissa mitoissa että ehkä pienikin juoksu voi sitten aiheuttaa ”ongelmia”. Jatka vaan sitä epämääräisen hidasta möngintää ;o) Mutta kyllä määkin olen, esimerkiksi eilen, ajanut kuntopyörällä. Se tekee uskomattoman hyvää mielelle! Kun on tottunut liikkumaan ja nyt on mennyt pitkä pätkä ilman mitään oikeaa kuntoilua niin kyllä alkaa olla jo ikävä hikeä ;o) Joten ymmärrän kyllä että juokseminen tuntui ihanalta!



LEVINIA: Tänäänkö menet ultraan siis? Onnea matkaan ja tuohan hyviä kuulumisia =o)



KATRI: Hyvä juttu että siellä raskautunut olo senkun jatkuu. Vauvaliimaa kovasti ettei tarvittis taas kokea sitä samaa… Jäitkö jo kiinni? Multa kyseltiin paljon ennen kun raskauduin (koska tiesivät km:sta), se ahisti kyllä, että jotkut kehtaa kysellä, siis ihan vaan uteliaisuudestaan ei siitä että olisin näyttänyt raskaana olevalta tai käyttäytynyt niin koska enhän vielä ollut raskaana. Onneksi kukaan ei tainnu kysyä sitten kun plussa oli varmistunut! Ensimmäiset kysyi töissä rv 17 ja sillon myönsin. Mummuilla ja papoille oli kerrottu jo rv 12.



EMUNAINEN: Nautihan aktiivisesta masuasukista!



Täällä on samat vinkeet kun monella muullakin aika ajoin tällää palstalla: mietin liikkeiden vähyyttä ja vaisuutta. Selvästi on nyt tapahtunut muutosta, kunnon potkuja tulee tosi harvaan ja niitä vaisuja potkuja on vaikeampi tunnistaa, niin nätisti on alkanut potkimaan/tönimään mahaa. Kaippa se on vaan tilanahtaudesta johtuvaa. Sikäli tuntuu helpottavalta että huomenna ultraavatkin että näkee että kaikki on ok vaikkei pitkästi enää jäljellä olekaan.



EKA-VEKA: Voi tsemppiä sulle sinne! Koita saada stressi vähemmälle, se varmasti nostaa paineet. Toivottavasti tilanteesi (siskosi tilanne) siitä tasaantuu ja sulla paineet laskee! Ja että pääset pian sinne äitipolille tilannetta tarkistamaan.



TITI: Hyvä että sait lisää saikkua eikä tarvi enää töihin lähtä kokeilemaan kestääkö selkä!



SANI: Ihania neuvolakuulumisia! Eiköhän noilla viikoilla voi jo alkaa luottamaan siihen että vauva on tulossa =o)



MAMI: Jaa tiiä vaikka OYSissa törmätään?! ;o) Huomiseen siis ;o) Tuuhan sitten sinäkin kertomaan tuomiosta, että oliko vauva kääntynyt ja jos ei niin suostuvatko leikkaamaan. Hui kyllä mua huominen jännittää niin.



MARIA: Kiva kun kävit vielä kertomassa kuulumisia! Oikein hyvää jatkoa sulle ja teiän perheelle ja ihanaa vauva-arkea!



Omaa napaa tulikin kerrottua jo… Täällä herätty tänään jo 5.30, ei uni enää tullut. Aattelin käyä viimeisen kerran uimassa tänään.



HANNELE + vilpertti rv 37+1

Täällä ei edelleenkään ihmeitä. Ei vuotoja mutta eihän sitä tiedä onko tuolla ketään hengissä vai ei. Eli samat pelot jatkuvat. Tänään ip eka neuvola, hyvä kun jaksan mennä, siellähän täytellään vain papereita kuitenkin. Aika matelee kohti ekaa lääkäriä ja np-ultraa.



Minä myös toivon kovasti hyviä uutisia LEVINIAn ultrasta :) Ja muille myös vuodotonta viikkoa!! Unohtamatta teitä joilla vatsassa jo potkitaan, tai vauvan syntymä on lähellä- oikein hyvää vointia! Ehkä se hetki ei meillä epäuskoisilla alkuvaiheen tapauksillakaan ole niin kaukana? Toivottavasti :)



t Joululahja

Hannele: Enpä jääny kiinni tai ei ainakaan anoppi mitään sanonut. Jos näkikin, niin ehkä odotti meidän sanovan tai sitten luuli mun vain lihoneen. Mieskin sanoi, että jos nyt kysyy jotain, niin sitten kerrotaan, mutta ei muuten.

Nimenikin olit jo laitellut listaan. =) Lisäisitkö sitten vielä tämän esittelyn siihen, niin ei ole niin " orvon" näköinen ilman sitä. Eli: Minä 34-v, mies 34-v. Asutaan Helsingissä. Takana 4 km:a: 7/05, 12/05, 7/06 ja 11/06. Nyt taas raskaana ja ensimmäinen olisi tulossa. Plussauspäivä on 21.1.2007.



Levinia: Tsemppiä ultraan!! Toivottavasti tulee hyviä kuulumisia... Täällä jännityksellä odotellaan...



Joululahja: Jaksuja sulle pelkoihin. *halaa* Kyllä se pieni pelko itselläkin tuolla jossain takaraivossa on, vaikka yritänkin nauttia tästä ajasta, kun nyt olen kuitenkin päässy pidemmälle tässä raskaudessa. Ja olet aivan oikeassa, itsekin kovin toivoisin että np-ultra olisi lähempänä ja ehkä jo takanakin, jotta uskaltaisi alkaa nauttia.



ON: Taas ollaan yksi päivä selvitty. =) Noista kertomisista sen verran, että äidilleni olen kanssa kertonut jo. Just äsken juttelin taas puhelimessa äitini kanssa. Tuli sitten kerrottua viime kuulumiset ja sen, että ainakin vielä raskaana ollaan.



Pientä nipistelyä on tänäänkin jo ollut ja eilen oli erikoisia tuntemuksia, samoin oli torstaina ja perjantaina. Mahdoinkohan niistä jo kertoa... en kyllä muista yhtään. =D Sen olen kyllä huomannu, että tuota unohtamista on alkanu esiintyä kyllä melkoisen tiuhaan... Samoin kaikkea hassua on tullu sanottua vaikka oikeasti on tarkottanu ihan muuta. No, ainakin ollaan miehen kanssa saatu kunnon naurut.... viimeks eilen. =D



Aurinkoista, mutta kylmää päivän jatkoa kaikille!



Katri ja rv:t jotain...

Mami: Oikein hyvää äitiyslomaa. Pian se on jo sinunkin vuorosi... Toivottavasti on myös antoisa lääkärikäynti.



Lizzie: Ihania mietteitä teidän 2-vuotiaalla, vai että oma tisu hänellekin? Vieläkö imetätä, vai muutenko vain keksi? Ihaniahan nuo on pienten jutut. Meillä ainakin tulee selvästi vähän viiveellä. Kun vaikka näistä vauva jutuosta ollaan juteltu, niin voi olla, että se kommentti tulee viikon tuumailun jälkeen ja sitten pitäisi itse muistaa, että mihinkähän tämäkin liittyi.

Samat on sängynvaihto puuhat meillä edessä, vielä ei viikonloppuna vaihdettu, kun on tuo nukahtaminen ollut muutenkin vähän huonoa viimeaikoina, niin odotellaan vähän parempaa hetkeä.

Kuulosta niin tutulta tuo, että normaali ruokahalu on hävinnyt ja suklaata menisi... Myös närästys vaivaa, mikä vaikuttaa ruokahaluun kun etukäteen jo tietää, että sitten tuntuu kurjalta.

Koita sinäkin ottaa rauhassa, että supistuksilta vielä hetken välttyisit. Nopeasti se on kyllä edessä sekin aika sinulla, kun alkaa mieli tehdä kaikkea mahdollisimman rankkaa, että se synnytys käynnistyisi.



Katri: ihmettelit, mitä tehdä jos joku mahdollisesta raskaudesta kyselee. Minun mielestäni on aika tökeröä kysyä yleensäkin, jokaisen oma asia, ja siksi en minä ainakaan ole kertonut jos on kysytty, enkä ole ollut vielä valmis kertomaan. Tässä raskaudessa pari kaveria rupesi kyselemään, kun en illanistujaisissa alkoholiin koskenut. Sanoin siihen sitten vain, että eipä maistunut tällä kertaa. Lähisukulaisille on kyllä kerrottu heti, kun oireita on siihenmalliin, että huomaisivat jo siitäkin. Ovathan he sitten tukena jos ei menekään hyvin.



Emunainen: Ihanan onnea pursuava kirjoituksesi!!! Täällä on myös masussa hurja myllertäjä. Hassua vaikka ei olekaan eka lapsi tulossa, kun esikoinen oli ihan erilainen liikkeitä tunsin vain muutamia kertoja päivässä. Koitahan lepäillä, jos selkä reistailee.



Eka-Vekara: Hyvä, että pääset polille käymään niin saat mielellesi vähän rauhaa. Tiedän mitä omasta sisaruksesta huolehtiminen on... Vähintään kerran viikossa näen jonkin laista painajaista omastani. Kurjaa, kun pitää aikuisesta ihmisestä, kanta huolta ja miettiä että onkohan hän edes suunnilleen kunnossa. En kai voi muuta neuvoa antaa, kuin että koeta nyt keskittyä itseesi ja masuusi ja jutella siskosi tilanteesta jonkun kanssa. Meillä aina äitini kanssa venyvät puhelut ja kovasti auttaa, kun voi jonkun kanssa huolia jakaa.



Titi: onnea myös sinulle äippälomasta, täällähän alkaa olemaan monta lomalaista, toivottavasti vielä jaksatta piipahdella täälläkin.



Levinia: tänäänkö oli sinulla ultra, kovasti odottellaan täällä kuulumisia, ja peukut on pystyssä puolestasi.



Hannele: Vieläkö tuntuu hyvältä polkea? Ilmeisesti. Itsellä loppui ulkona pyöräily, tuossa tammikuun alussa, kun alkoi tuntua mahassa ikävältä. Tosin tuossa kunyo pyörässä saa paremmin säädeltyä vastusta. Sinulla viikoja jo ihan hurjasti, melkein kateellisena täällä olen. Oikeasti hyvä vain, että viikkoja vielä itsellä jäljellä niin saa opiskeltua vielä ja muita hommia hoidettua.





On: eipä ihmeempiä, ensi viikon lääkäriä jo vähän odottelen. Jalat tuppaa turpoamaan ja kipeytyään, jos pitkään istuu, joten pitää yrittää noita opiskeluhommia tehdä pätkissä. Vauva pitää entisenlaista elämää, eli myllertää lähes koko ajan, ei ollut sitten mitään ohimenevää. Mielenkiintoista nähdä, onko synnyttyän samanlainen. Rupesin syömään maitohappobakteereita, jospa suojaisivat pikkuista allergioilta.



-Limetti 26+5

JOULULAHJA: Tsemppiä noihin ensimmäisiiin tuskaisen hitaasti kuluviin viikkoihin! Miten neuvolassa meni? Joko yrittivät sydänääniä kuunnella?



KATRI: Ei sun ois tarttenut paineita tuosta nimestä listassa ottaa =o) Halusin vain lisätä sinne sinut, vaikken oikeen LA tiennytkään. Olikos se 16.9? Toki voi sitten muuttaa jos ultrassa päivä muuttuu. Miten, ootko jo soitellut neuvolaan ja varannut neuvola- ja ultra-aikaa? Sulla kun tuntuu viikot olevan vähän epämääräiset…? Menisit nyt pian ultraan niin päästäis mekin tästä jännityksestä ;o)



LIMETTI: Hyvältä tuntui vielä kuntopyörällä polkeminen ja totesinkin että se on oikeen hyvä ja sopiva laji nyt isonkin mahan kanssa. Oikealla pyörällä en varmaan uskaltais pyöräilläkään kun pelkäisin kaatuvani ja mahan satuttavani, viimeksi olenkin ajanut sillon syksyllä ennen lumia. Mutta kuntopyörällä ei oikeastaan ole kaatumisen riskiä ;o) Ja kun istuu tarpeeksi selkä suorassa niin se tuntuu tosi hyvälle, jos taas liian etukumarassa niin tuntuu happi loppuvan ja liian ahtaalta mahassa. Pyöräilen kyllä ihan tosi vähillä vastuksilla.



ON: minä onneton olinkin sitten uimahallin ovella 3 h ennen hallin aukeamista… =o/ Ei muuta ku kotia sitten enkä enää jaksa toista kertaa lähtä autolla, kerkiääpä tuota. Eipä käyny mielessäkään että uimahalli aukeaa vasta klo.12…



HANNELE + v