Saako olla ylpeä siitä, että on hoikka ja nätti?

Kyllä saa olla. Itse olen ainakin ylpeä siitä kuinka hyvään kuntoon päässyt enkä koskaan sitä kysele että saanko olla ylpeä jostain mistä olen. Se on eriasia jos on ylimielinen asiasta.

Ei muuta kuin kuvaa as:n sivuille!

Ketä kiinnostaa?

Ainakin kiiltävä iho pitää olla ja rasvaiset hiukset. Liian lähellä toisiaan olevat  s i a n s i l m ä t  on plussaa

Ei saa! Ei saa! 

Vierailija kirjoitti:

Ketä kiinnostaa?

Mua esim.. 

Hoikilla naisilla sisemmät häppärit ovat usein näytillä. Se vasta onkin kiihottavaa!

Näin miehenä tohdin sanoa, että ainakin itse tunnen sisälläni ylpeyttä ulkoisesta olemuksestani kulkiessani lyhyiden lihavien keskuudessa. Pituutta minulle on luoja suonut vain 191 senttiä , mutta lihasmassani olen saavuttanut kovalla työllä vuosien aikana. Miksi en siis voisi tuntea ylemmyyden tunnetta kaikkiin lihaviin nähden ihan sukupuoleen katsomatta? Leuhka en silti ole vaikka en lihavien ja lyhyiden ihmisten kanssa viihdykkään, enhän minä katsele Muumejakaan.

Lihavat ja rillipäät älköön vaivautuko.

Ei kiinnosta!

Sellainen narsistinen ylpeys on huono juttu. "Minä olen kauniimpi kun tuo Teija, olen siis parempi ja kauniimpi ihminen. Hän on varmasti kateellinen minulle" Tai "Minun lapsi kirjoitti hyvät arvosanat ylioppilaskirjoituksisista joten olemme älykkäämpiä ja parempia kuin tuo Orvokki ja hänen matalasti koulutettu lapsensa." 

Hyvä on olla tyytyväinen saavutuksistaan ja vertailla itseään vain itseensä. "Olen onnistunut pitämään painon kurissa ja elämään terveellisesti kaikki nämä vuodet, onpa hienoa" tai "Olen tehnyt kasvatuksessa jotain oikein sillä lapseni on onnistunut kouluttautumaan korkealle ja on tasapainoinen ihminen"

Kun ei vertaile itseään muihin säästyy myös itsensä negatiivisesta vertailulta sillä kaikessa ei voi onnistua.

Vierailija kirjoitti:

Jaa, mitä ylpeilyä siinä on.

Joku voi olla pulskempi ja vielä nätimpi kuin sinä.

Vähän tyhmää suhtautua muihin tuollaisella perusteella ylimielisesti.

 

Nätti voi joutua onnettomuuteen, jossa nätteys menee piloille... keho voi mennä rujoon kuntoon...

Iloitse siinä sitten.

Suojaako läskit onnettomuudelta ? 

Suomessa ei saa olla ylpeä mistään. Tämä on kateellisten luvattu maa.

Et saa olla. Jos olet vanhempi ja kaunis nainen niin itsensä kehuminen on syntiä! Varsinkin Suomessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, mitä ylpeilyä siinä on.

Joku voi olla pulskempi ja vielä nätimpi kuin sinä.

Vähän tyhmää suhtautua muihin tuollaisella perusteella ylimielisesti.

 

Nätti voi joutua onnettomuuteen, jossa nätteys menee piloille... keho voi mennä rujoon kuntoon...

Iloitse siinä sitten.

Suojaako läskit onnettomuudelta ? 

Ei, mutta kannattaa olla valmiiksi ruma niin ei harmita sitten niin paljon.

Sana ylpeä on vähän hankala siltä kannalta, että siihen voi myös liittyä ylimielisyys. Esim englannin kielessä taitaa olla vain positiivinen sana. I'm proud on myself. I'm very proud of my son's achievements. Kuulostaa lähinnä ilolta ja tyytyväisyydeltä, ei leuhkalta. Onko suomessa mitään vastaavaa sanaa? 

Mutta vastaukseni on, että itsestään ja saavutuksistaan voi olla ylpeä. Juuri sillä tavalla ilman ylimielisyyttä. Tottakai voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyytyväinen saa tietysti olla. Ylpeys ei ehkä ole hyvä juttu.

Moni ihminen on ylpeä saavutuksistaan (ja jopa lapsistaan!), joten miksi ulkonäöstä ei saisi olla?

Ap

Koska se on sinun asiasi. Mikä tarve sinulla on sitä asiaa ylpistellä? Näkeehän ihmiset sen jo muutenkin.

Kyllä minäkin olen tavallaan ylpeä ulkonäöstäni, jos sillä tarkoitetaan sellaista iloa ja tyytyväisyyttä. En ihan hirveästi voi ottaa tästä krediittiä itselleni, koska olen selvästi perinyt isäni geenit, joka edelleenkin näyttää ikäistään nuoremmalta ja jolla on notkea ja hoikka vartalo hieman yli 70 vuotiaana, ihan vain perus ruualla ja arkiliikunnalla, sekä nauttii viiniä ja olutta ehkä hitusen liikaa. Itse kyllä syön melko terveellisesti ja käyn useamman kerran viikossa pilateksessa, sekä siihen päälle vielä arkiliikuntaa, mutta en ole kauhean kurinalainen ja tykkään myös ehkä vähän liikaa viinistä.

Mutta saan aika usein positiivista kommenttia, niin miehiltä kuin naisiltakin, ulkoisesta olemuksestani. Ja kyllähän se hivelee minua. Ja saa minut kulkemaan entistä ryhdikkäämpänä ja iloisena. Niinpä omalta osaltani jakelen pieniä positiivisia kohteliaisuuksia ihan vilpittömästi, koska tiedän kuinka hyvää se tekee itsekullekin.

N50

Vierailija kirjoitti:

Jaa, mitä ylpeilyä siinä on.

Joku voi olla pulskempi ja vielä nätimpi kuin sinä.

Vähän tyhmää suhtautua muihin tuollaisella perusteella ylimielisesti.

 

Nätti voi joutua onnettomuuteen, jossa nätteys menee piloille... keho voi mennä rujoon kuntoon...

Iloitse siinä sitten.

No mutta sitä suuremmalla syyllä sitä pitäisikin olla iloinen silloin kun kaikki on hyvin. Mitä sitä etukäteen pelkäämään ja murehtimaan. 

Ylpeys käy lankeamuksen edellä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ole vaan. Olin minäkin 15 v sitten. Sittemmin ulkonäkö rupsahti noin kolmevitosena. 

Ikävä kuulla. Itse olen jo 43.

Ap

Saat varovaisesti iloita, mutta et olla ylpeä. Ikäsi huomioiden kyse on osin geneettisestä ominaisuudesta. On hyihyi nykyään joiltakin osin olla omista geeneistään ylpeä, tai edes iloita. Toisinaan melkein pyydetään niitä pahoittelemaan, koska esi-isien tekemiset ja kaikki kuvitelmat.

 

Nimenomaan iän myötä genetiikan merkitys kutistuu lähes olemattomiin ja  keski-iässä sen sijaan alkaa painaa elintavat ja se, miten on itsestään pitänyt huolta. En minäkään nuorena osannut ulkonäöstäni iloita, mutta nykyisin alan olla ihan tyytyväinen kun vuosikymmenten hyvä elämä alkaa k

Rohkenen esittää hieman poikkeavan mielipiteen. Olen geenilotossa voittanut mies muilta ominaisuuksiltani, paitsi pituuden osalta olen hieman alle keskimittainen. Olen 6-kymppinen, mutta minua luullaan yleensä 15 vuotta nuoremmaksi. Olen hoikka, poikamainen, katseen kestävät kasvoni eivät roiku ja olen muutenkin kiinteässä kunnossa säännöllisen liikunnan tuloksena. Tämän lisäksi olen noin 1,5 keskihajontaa mensan rajan yli ja luonut itse merkittävän varallisuuden ja olen taloudellisesti riippumaton.