Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mieheni ei kestä mitään palautetta isyydestään
06.06.2024 |
Neuvoja tarvisi. Tämä on jo ihan iso ongelma, koska miehelleni ei saisi sanoa yhtään mitään hänen tavastaan olla isä lapsillemme. Ei hyvää eikä pahaa. Vaikka yrittäisin sanoa mitä hyvää, ottaa sen vit tuiluna, mitä se siis ei todellakaan ole vaan ihan aidosti yritin sanoa positiivista. Loukkaantuu. Jos taas pyydän jossain asiassa lasten kanssa toimimaan toisin kuin toimii, loukkaantuu heti, mielestään kritisoin törkeästi, vaikka miten kauniisti yrittäisin asian sanoa ja minusta kukaan ei voisi sellaisesta suuttua. Hänen tapa olla isä on käytännössä siis kielletty puheenaihe. Ja vaikeaahan on olla yhdessä vanhempia kun mistään siihen liittyvästä ei voi puhua. Ei edes mitään kysyä ilman, että loukkaantuu.
Kommentit (341)
Kyllä mielestäni vanhemmuudessa pitää pystyä puolin ja toisin loukkaantumatta ja toista loukkaamatta sanomaan näistä! Mulla kolme lasta ja ihan päivittäistä et toinen jopa huudahti (kun olivat pieniä) et hei älä päästä sinne tai tee sitä tai tätä.
Vaikka just kun toinen havainnut että yrittävät tehdä tuhotyötä x (vilkkaat lapset vuoden ikäeroilla..) niin siitä piti väkisin aina sanoa. Ja ihan just tollasista et älä riehuja heitä nyt kun eivät rauhoitu sitten unille ja meillä se sanoja oli toki 70% äiti (minä) mutta samalla lailla isä.
Mulla ainakin se koko vanhemmuus oli niin nöyräksi vetävä kokemus et puolison sanominen siinä oli pienin ongelma ja myös tavallaan kuuluu siihen asiaan et kasvatuksesta kaikilla tavoilla puhutaan. Ehkä me osattiin sitten rakentavasti toiselle sanoa?
Ero tuli aikanaan ihan muista syistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa outoja kommentteja osalla. Lapsen hoidolla ja huolenpidolla ei ole mitään väliä, kunhan lapsi jää henkiin? Sitä paitsi normaaliin kasvuun ja kehitykseen liittyvät asiat eivät ole mitään naisten päästä vedettyjä juttuja vaan tietämys asioista kehittyy koko ajan. Miksi tietoisesti laiminlyödä oman lapsen hyvinvointia? Miksi edes hankkia lapsia, jos tällaiset asiat ovat ylitsepääsemättömiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kukaan mies ei halua joutua tuollaisen lässytyksen kohteeksi."
Sitten ei kannata ihmetellä kun vaimo lyö eropaperit pöytään. Tämä on ihan miehen oma valinta haluaako ryhtyä "lässyttämään" vai löytää itsensä kalustamattomasta yksiöstä. Yllättävän moni mies valitsee sen yksiön vaikka se ei kovin rationaalinen valinta olekaan.
Tämä kommentti maurattaa kun tietää kuka käytännössä aina omistaa sen asunnon.
Millä 1800-luvulla oikein elät? Ei juuri missään perheessä mies käytönnössä omista sitä asuntoa, vaan ihan puoliksi se on ostettu.
Mutta kun nainen on löytänyt sen kultakimpalemiehen silloin kun miehellä on jo ollut asunto. Tämä on erittäin yleistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Naisilla on se kotitaloudellinen valta ja parisuhde nähdään vain naisen lasinen läpi katsottuna. "
Vain jos mies antaa sen tapahtua. Mies voi myös olla jämäkkä ja ottaa ihan itse sen roolinsa perheessä ja kotona.
Nainen toki sen ottaa jos mies jättää tyhjiön joka naisen on pakko täyttää että se arki toimii.
Its my way or highway.
Ja sitten kun nainen lähtee alkaa parkuminen että tule takaisin, mä voin puhua nyt, tule nyt vain takaisin byääääh byääääh. Määää rakastaaan suaa!!! On nähty.
Olet oikeassa. Monelta naiselta on lähtenyt se henki kun on kerta toisensa jälkeen palattu sen väkivaltaisen miehen luokse.
Vierailija kirjoitti:
Tässä paistaa taas kerran läpi se, että naisilla on aina vain yksi oikea tapa tehdä kaikki asiat ja se sattuu olemaan juuri se heidän tapansa. Oli sitten kyse ruoanlaitosta, siivoamisesta, lasten kasvattamisesta yms., he tietävät tasan tarkalleen mikä on oikea tapa toimia ja kaikki muut tavat ovat vääriä.
Auta armias, jos joku mies erehtyisi antamaan vaimolleen palautetta äitiydestä ja neuvomaan miten pitää missäkin tilanteessa toimia.
Kyllä näitäkin miehiä on, usko tai älä. Toisaalta tuntuu, että monilla miehillä on tapana mennä sieltä missä aita on matalin ja tehdä vähän sinnepäin välittämättä suosituksista ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpa outoja kommentteja osalla. Lapsen hoidolla ja huolenpidolla ei ole mitään väliä, kunhan lapsi jää henkiin? Sitä paitsi normaaliin kasvuun ja kehitykseen liittyvät asiat eivät ole mitään naisten päästä vedettyjä juttuja vaan tietämys asioista kehittyy koko ajan. Miksi tietoisesti laiminlyödä oman lapsen hyvinvointia? Miksi edes hankkia lapsia, jos tällaiset asiat ovat ylitsepääsemättömiä?
Lapselle riittää kyllin hyvä vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kukaan mies ei halua joutua tuollaisen lässytyksen kohteeksi."
Sitten ei kannata ihmetellä kun vaimo lyö eropaperit pöytään. Tämä on ihan miehen oma valinta haluaako ryhtyä "lässyttämään" vai löytää itsensä kalustamattomasta yksiöstä. Yllättävän moni mies valitsee sen yksiön vaikka se ei kovin rationaalinen valinta olekaan.
Tämä kommentti maurattaa kun tietää kuka käytännössä aina omistaa sen asunnon.
No Suomessa asuntolaina on yleensä aina molempien nimissä joten molemmat omistavat puoliksi. Sitten se jonka luona ne lapset asuvat ottaa loogisesti useimmiten sen asunnon jossa lapset ovat tottuneet asumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Kukaan mies ei halua joutua tuollaisen lässytyksen kohteeksi."
Sitten ei kannata ihmetellä kun vaimo lyö eropaperit pöytään. Tämä on ihan miehen oma valinta haluaako ryhtyä "lässyttämään" vai löytää itsensä kalustamattomasta yksiöstä. Yllättävän moni mies valitsee sen yksiön vaikka se ei kovin rationaalinen valinta olekaan.
On se silti miehelle se parempi vaihtoehto, jos kenen tahansa naisen kanssa eläminen vaatii jatkuvan lässytyksen keskellä elämistä päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kukaan mies ei halua joutua tuollaisen lässytyksen kohteeksi."
Sitten ei kannata ihmetellä kun vaimo lyö eropaperit pöytään. Tämä on ihan miehen oma valinta haluaako ryhtyä "lässyttämään" vai löytää itsensä kalustamattomasta yksiöstä. Yllättävän moni mies valitsee sen yksiön vaikka se ei kovin rationaalinen valinta olekaan.
Tämä kommentti maurattaa kun tietää kuka käytännössä aina omistaa sen asunnon.
Millä 1800-luvulla oikein elät? Ei juuri missään perheessä mies käytönnössä omista sitä asuntoa, vaan ihan puoliksi se on ostettu.
Mutta kun nainen on löytänyt sen kultakimpalemiehen silloin kun miehellä on jo ollut asunto. Tämä on erittäin yleistä.
Erittäin yleistä? Enpä usko. En tunne ketään naista, joka olisi muuttanut miehen sinkkuaikoina ostamaan asuntoon ja siihen asuntoon he olisi sitten perustaneet perheen ja lapsiperheenä siinä eläisivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kukaan mies ei halua joutua tuollaisen lässytyksen kohteeksi."
Sitten ei kannata ihmetellä kun vaimo lyö eropaperit pöytään. Tämä on ihan miehen oma valinta haluaako ryhtyä "lässyttämään" vai löytää itsensä kalustamattomasta yksiöstä. Yllättävän moni mies valitsee sen yksiön vaikka se ei kovin rationaalinen valinta olekaan.
Tämä kommentti maurattaa kun tietää kuka käytännössä aina omistaa sen asunnon.
Millä 1800-luvulla oikein elät? Ei juuri missään perheessä mies käytönnössä omista sitä asuntoa, vaan ihan puoliksi se on ostettu.
Ja nainenko lähärin tuloilla jää siihen asuntoon? Kyllä se insinööri siihen jää.
Mietin, että miksi 'isyys' pitää vetää siihen, muistaako mies vitamiinit tai jotain muuta yksityiskohtaa.
Miehen tapa hoitaa lasta ja lapsen asioita voi olla puutteelista ja ärsyttävää, mutta on ihan eri asia kritisoida toisen lapsenhoitoa kuin toisen isyyttä.
Isänä olemisen tapaa voi arvostella silloin, jos toinen ivaa ja pilkkaa lasta tai on muuten haitallinen. Vitamiinien unohtaminen ei ole sellanen asia jonka perusteella toisen vanhemmuutta arvostellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" Lapsen hoidolla ja huolenpidolla ei ole mitään väliä, kunhan lapsi jää henkiin? "
Taidettiin puhua vain jonkun vitamiinin unohtumisesta välillä. Se on vielä aika kaukana siitä että "kunhan lapsi jää henkiin" tasosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kukaan mies ei halua joutua tuollaisen lässytyksen kohteeksi."
Sitten ei kannata ihmetellä kun vaimo lyö eropaperit pöytään. Tämä on ihan miehen oma valinta haluaako ryhtyä "lässyttämään" vai löytää itsensä kalustamattomasta yksiöstä. Yllättävän moni mies valitsee sen yksiön vaikka se ei kovin rationaalinen valinta olekaan.
Tämä kommentti maurattaa kun tietää kuka käytännössä aina omistaa sen asunnon.
Millä 1800-luvulla oikein elät? Ei juuri missään perheessä mies käytönnössä omista sitä asuntoa, vaan ihan puoliksi se on ostettu.
Mutta kun nainen on löytänyt sen kultakimpalemiehen silloin kun miehellä on jo ollut asunto. Tämä on erittäin yleistä.
Ei ole jo ihan sen takia että aika harvalla on rahaa ostaa asunto yksin. Ja jo onkin ollut niin se on yleensä niin pieni että sitten kun jonkun tapaa niin sitten yhdessä ostetaan se perheasunto.
En tunne yhtään naista joka olisi mennyt yhteen miehen kanssa jolla olisi jo valmiina iso omakotitalo tai perheasunto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaahas. En tiedä että minkä ikäiset henkilöt täällä ovat keskustelemassa... Meno on muuttunut ikäväksi, kaikesta pitää vääntää ja olla eri mieltä ja kommenttien sävy on ilkeä ja naljaileva.
Monessa kommentissa on "mies ja hänen maailmansa" vastaan "nainen ja hänen maailmansa" - vääntö. Eikö nykyään enää ymmärretä, että parisuhde on kahden ihmisen elämän ja rakkauden yhteensovittamista, jossa joudutaan tekemään kompromisseja ja jossa myös etenkin pitkässä suhteessa erehdytään, opitaan, kohdataan uusia elämänvaiheita ja joudutaan uudelleenasennoitumaan? Kukaan ei ole täydellinen, kaikki tekevät virheitä ja lisäksi parisuhteen osapuolilla voi olla omat näkemyksensä tarpeistaan ja toimivasta perhearjesta. Apuna tässä toimii asiallinen ja toista kunnioittava keskustelu ja kuuntelu.
Vierailija kirjoitti:
Mietin, että miksi 'isyys' pitää vetää siihen, muistaako mies vitamiinit tai jotain muuta yksityiskohtaa.
Miehen tapa hoitaa lasta ja lapsen asioita voi olla puutteelista ja ärsyttävää, mutta on ihan eri asia kritisoida toisen lapsenhoitoa kuin toisen isyyttä.
Isänä olemisen tapaa voi arvostella silloin, jos toinen ivaa ja pilkkaa lasta tai on muuten haitallinen. Vitamiinien unohtaminen ei ole sellanen asia jonka perusteella toisen vanhemmuutta arvostellaan.
Onko arvostelua ja kritisointia jos ap sanoo miehelle että vitamiinit pitää muistaa antaa? Minusta se ei ole kumpaakaan. Ap:n miehen mielestä ilmeisesti on kovaa kritiikkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kukaan mies ei halua joutua tuollaisen lässytyksen kohteeksi."
Sitten ei kannata ihmetellä kun vaimo lyö eropaperit pöytään. Tämä on ihan miehen oma valinta haluaako ryhtyä "lässyttämään" vai löytää itsensä kalustamattomasta yksiöstä. Yllättävän moni mies valitsee sen yksiön vaikka se ei kovin rationaalinen valinta olekaan.
Tämä kommentti maurattaa kun tietää kuka käytännössä aina omistaa sen asunnon.
Millä 1800-luvulla oikein elät? Ei juuri missään perheessä mies käytönnössä omista sitä asuntoa, vaan ihan puoliksi se on ostettu.
Ja nainenko lähärin tuloilla jää siihen asuntoon? Kyllä se insinööri siihen jää.
On edelleeen totta, että naiset kouluttautuvat näille matalapalkka-aloille ja se näkyy tilastoissa yksinhuoltaja äitien lasten pahoinvointina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kukaan mies ei halua joutua tuollaisen lässytyksen kohteeksi."
Sitten ei kannata ihmetellä kun vaimo lyö eropaperit pöytään. Tämä on ihan miehen oma valinta haluaako ryhtyä "lässyttämään" vai löytää itsensä kalustamattomasta yksiöstä. Yllättävän moni mies valitsee sen yksiön vaikka se ei kovin rationaalinen valinta olekaan.
On se silti miehelle se parempi vaihtoehto, jos kenen tahansa naisen kanssa eläminen vaatii jatkuvan lässytyksen keskellä elämistä päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen.
No jos siltä tuntuu niin sitten elää näiden omien valintojensa kanssa eikä valita siitä että "naiset aina sitä ja aina tätä".
Fakta nyt vain on se että jos haluaa parisuhteen niin se on kahden ihmisen välinen henkinen suhde joka edellyttää myös kommunikointia ja tunteiden jakamista. Jos se ei onnistu niin parisuhde ei ole sinua varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä saa sinut ajattelemaan että olet se parempi vanhempi ja tiedät paremmin miten lapset tulisi kasvattaa? Eikö lapset ole teidän molempien? Aika ymmärrettävää että jos vanhemmuuttani koko ajan kritisoidaan en katsoisi sitä hyvällä.
Jos toisen toiminta vaarantaa lapsen terveyden eli ei pestä hampaita eikä muisteta antaa vitamiineja tai lääkkeitä, niin siitä saa sanoa. Samoin, jos toisen toiminta aiheuttaa toiselle vanhemmalle lisätyötä. Kun alkaa iltatoimet ja niihin rauhoittuminen, silloin ei aleta mitään riehumisleikkejä. Lapsia enemmän hoitava kyllä tietää, jos lapsen yöunien viivästyminen tietää sitä, että lapsi on seuraavan päivän kärttyisä ja väsynyt, niin sitten kummankin vanhemman pitää toimia niin, että lapsi pääsee ajallaan nukkumaan.
Täti sulkee välillä sen pöytäkoneen, se kuluttaa valtavasti sähköäkin ja lämmittää turhaan kuumaa huonetta
Alue: Aihe vapaa
Totuus on se, että naisia kohdellaan yhteiskunnassa eri tavalla kuin miehiä samasta syystä kuin lapsia ja henkisesti jälkeenjääneitä kohdellaan eri tavalla. Niin on yksinkertaisesti helpompaa kaikille. Sitä et ala väittelemään neljä-vuotiaan lapsen kanssa siitä, miksi hänen ei pitäisi syödä karkkia aamupalaksi. Sinä et lyö henkisesti jälkeenjäänyttä takaisin, vaikka hän lyö sinua ensin.
Eihän kukaan feministejäkään uskalla haastaa, koska he puhuvat nykyään Amerikasta pöllityillä termeillä, joita ette itsekään tajua.