Lue keskustelun säännöt.
Kun lapsella tulee nahinaa kavereiden kanssa, menettekö rähisemään kaverin vanhemmille heidän kotiovelleen?
04.06.2024 |
On varmaan jo kymmenes kerta kun lapsen vanhempi tulee ovellemme rähisemään jostain lasten keskinäisestä riidasta. Vanhempi oli seurannut lastamme myös kauppaan ja alkanut siellä selvittämään että kuka sanoi ja mitä. Oli heidän lapsensa sitten missä vaan, niin joka paikassa vain sorsitaan ja kiusataan. Koulussa rehtorikin kiusaa, opettajat kiusaa, koulukaverit kiusaa, naapurit kiusaa, kaverit kiusaa, ihan kaikki kiusaa. Heidän lapsensa on uhri joka paikassa. Sitten juostaan ihmisten ovilla puimassa jopa viikon takaisia sanomisia.
Aiemmin olen pahoitellut ja kuunnellut ja ymmärtänyt, ja lähtenyt näihin loputtomiin selvittelyihin mukaan. Aina vain röyhkeämmäksi menee.
Nyt sanoin lapselle että ei lähesty tätä marttyyriperhettä enää missään muodossa vaan karttaa kuin tautia. Ja kun siis kyse ei ole mistään systemaattisesta kiusaamisesta, omaisuuden hajottamisesta, fyysisestä tappelusta tms, vaan ihan vain jostain random nahinasta mitä lasten kaveruussuhteissa tulee aina silloin tällöin. Lapset selviävät näistä riitelyistä yleensä ihan keskenään ja jatkavat mökötyksen jälkeen leikkejään kuin ennenkin. Mutta ei tämä yksi lapsi. Hänen vanhempansa kiertävät ihmisten ovilla ja seuraavat lapsen kavereita jopa kauppaan asti että pääsevät draamailemaan.
Mikä näitä aikuisia ihmisiä vaivaa?
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Haastan vanhemmat oikeuteen ja teen läsyn.
Tuo läsy on aina kätevä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No vähän tietysti riippuu siitä, millaista nahinaa tulee.. jos lapselleni viestitään lyhenteitä tyyliin "kys", niin ihan varmasti tulen oven taakse ja teen myös ilmoituksen poliisille.
Kannattaa myös opettaa niille omille "viattomille kultamussukoille", että mitä tahansa ei voi somessa viestitellä. Eli sanoilla on seuraus.
Nönnnönnöö, paska!
En.
Lapsen luokkakavereissa on tapaus, jolla on tuollainen äiti. Uhriutuu ihan kaikesta, varsinkin lapsensa puolesta. Tyypillisesti, vika on aina siinä toisessa osapuolessa. Jos tuo lapsi heittää kuralätäkköön toisen lapsen lippiksen, niin selkeästi lippiksen omistaja on provosoinut. Mitään ei tietenkään korvata, kun ei ole ikinä mitään tahallaan tehnyt.
Meille tuolla lapsella ei ole mitään asiaa. Lastani olen kieltänyt menemästä tuon kaverin kotiin. Ylipäätään välttämään mahdollisuuksien mukaan. Ihan varmuuden vuoksi. Näin tekee moni muukin. Aika mulkku lapseksi se lapsikin on. Ottanut liikaa oppia äidiltään.
Vierailija kirjoitti:
En.
Lapsen luokkakavereissa on tapaus, jolla on tuollainen äiti. Uhriutuu ihan kaikesta, varsinkin lapsensa puolesta. Tyypillisesti, vika on aina siinä toisessa osapuolessa. Jos tuo lapsi heittää kuralätäkköön toisen lapsen lippiksen, niin selkeästi lippiksen omistaja on provosoinut. Mitään ei tietenkään korvata, kun ei ole ikinä mitään tahallaan tehnyt.
Meille tuolla lapsella ei ole mitään asiaa. Lastani olen kieltänyt menemästä tuon kaverin kotiin. Ylipäätään välttämään mahdollisuuksien mukaan. Ihan varmuuden vuoksi. Näin tekee moni muukin. Aika mulkku lapseksi se lapsikin on. Ottanut liikaa oppia äidiltään.
Iso mulkku ja pieni mulkku...
Harmittava tilanne tuolle lapselle että oma vanhempi pilaa kaverisuhteet kun muut vanhemmat joutuu omilleen sanomaan että välttelee tätä lasta. Surullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokemuksella sanon että marttyyrivanhemmat tulevat entistä röyhkeämmäksi mitä enemmän pahoittelet ja koitat ratkaista kiusaamista. Mikään ei lopulta riitä, vaan lasten kaverisuhteesta tulee ikuisen kyttäyksen ja manipuloinnin harminpesä. Nuo vanhemmat ottavat ihmisiä tikunnokkaan ja pyrkivät alistamaan lasten kaveruuden varjolla muita. Saavat siitä jotain ihmeellistä nautintoa ja vallantunnetta. Pthyi.
Meillä käynyt samoin. Lapsen kaverin isä on soittanut suoraan lapselleni ja kiroillut ja haistatellut. Tätä tapahtunut useamman kerran. Kyse ollut siis jostain ihan tavallisesta nahinasta. En tiedä miten tuollaiseen pitäisi suhtautua, olen vain hämilläni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kerran mennyt ku poika tuli itkien kotiin kun häntä oli kiusattu. Mutta en räyhännyt vaan kysyin rauhallisesti mikä homman nimi oli. Kaveri kertoi kiusanneensa ja pyysi anteeksi.
Siis onhan noita. Naapurin lapset, olkoon nyt vaikka "Maija" ja "Liisa" olivat keinuneet samassa pihakeinussa "Maijan" pihalla yhdessä "riekkuen" siten, että kumpainenkin oli osunut vähän maahan. "Liisan" äiti oli tullut huutamaan "Maijalle", että "Maija" oli sotkenut "Liisan" haalarin.
Mä kun olen käsittänyt ensinnäkin, että jos yhdessä tehdään jotain hölmöä, niin yhdessä sitten olla hölmöilty. Ja noi haalarit käsittääkseni ovat myös ihan pestävissä olevia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minunkin lapsella on tuollainen kaveri vanhempineen. Tosin nyt ovat menossa vitoselle ja omani ihan oma-aloitteisesti on jättänyt tämän kaveruuden vähemmälle.
Eniten ottaa päähän, kun tämän lapsen äiti tekee aina suuren numeron siitä, että lapseni on ainoa lapsi ja hänen mielestään siksi aina vika on minun lapsessa. Tietenkään oma lapseni ei ole mitenkään täysin viaton, mutta ei ole myöskään riidanhaastaja. Eikä ne lasten nahistelut nyt ole minusta niin vakavia, että vanhempien pitäisi puuttua. Tai siis minulla ei tule mieleen soitella toisten vanhemmille, kun joku sanoi lapselleni, että pinkki on tosi nolo väri. Oma lapseni taas oli kysynyt tältä kaverilta, että miksi sillä on niin paljon syyliä. Ja tämä äiti tuli linjoja pitkin, kun minun lapsi kiusaa ja nimittelee. Selvitin asian oman lapsen kanssa, että nuo voivat olla toisille tosi herkkiä aiheita eikä pitäisi kiinnittää niihin liikaa huomiota, kun toinen voi nolostua. Tämän äidin mielestä tähän olisi pitänyt ottaa opettaja mukaan selvittämään, kun tapahtui koulussa. Onneksi opettaja ei lähtenyt tähän.
Ei ole olemassa mitään normaalia lastenvälistä nahistelua, kyllä se on joko sanallista tai fyysistä väkivaltaa, johon kotona puutun välittömästi ja lähetän väkivaltaisen lapsen pois kodistani. En mene ovelleen tai kauppaan rähisemään, mutta en anna lapseni lähteä ko. tyypin kanssa pyöräilemään tai pelaamaan, koska en halua väkivallan jatkuvan. Tämä ärsyttää monia vanhempia, joiden mielestä on kiva, että poikansa on koulun jälkeen meillä ja kun tämän kiellän, tulee ihmettelevä soitto, että miksi heidän lasta syrjitään. En selittele, en puolustele, kunhan totean, että meillä päätöksen teen minä eikä joku naapureista. Päätökseen ei ole valitusoikeutta.
Tietysti selvitän. Kuka auttaa lasta jos en minä