Hävisin taistelun alkoholia vastaan..
Olen juonut vajaan kymmenen vuotta melkein joka pv. Viikolla aloitan heti töiden jälkeen, vkl:na usein jo aamusta. Simahdan onneksi niin aikaisin illalla, että olen aamulla jo melko hyvässä kunnossa. Krapulaa ei valitettavasti ole koskaan.
AA-kerho ei auttanut, kun siellä ei keskustella eikä synny vuorovaikutusta.
Kerro OMA tarinasi, miten pääsit alkosta eroon!
Kommentit (33)
Sun on pakko päästä eroon. Juot aivosi pehmeäksi. Monet suurkuluttajat ovat tosi dementoituneita jo nuorena. Sellaistako haluat jatkossa. Vaikka maksa kestäisi niin pää ei.
Tässä edelliset viestini paremmin:
AIvan valtavan paljon kiitoksia sinulle viesteistäsi! Niillä on ollut jo nyt minulle merkitystä.
MInulla ei tilannne ole vielä rapajuoppudessa, ja se kai saa aina palaamaan etanoliin takaisin. Jotenkin tuntuu, että eikö Suomessa saa raitistua, jos ei ole jo sillan alla vai itsekö vielä odotan jotain kauheaa tapahtuvaksi, mikä saisi raitistumaan. Olen oikeasti odottanut haimatulehdusta. Vai joisinko senkin jälkeen..
Peittelitkö juomistasi, vai tiesivätkö kaikki? Olitko avoin asioistasi?
MInä juon yksin kotona. Monikaan ei usko alkoholismiini. Ei näy vielä ulkonäössä ym.
Miksi et ota Antabusta? Alkoholisti on mestari keksimään tekosyitä, millekään ei voi mitään.
Jos tarvitset tekemistä niin suosittelen että kirjoitat elämästäsi tarinan tähän päivään saakka. Kirjoita noin viiden vuoden pätkissä. Kirjoita käsin nk kaunolla niin opit samalla kirjoittamaan. Osta kopiopaperia A4 kokoa (500 arkkia=nk riisi, hinta noin 5-10 euroa). Tietsikalta voi kaikki kadota.
Ala piirtämään ja käytä tota yllä mainittua paperia. Piirrä mitä vain mutta isokokoista niin että tommonen yllä mainittu arkki täyttyy... Lyijykynä HB on keskipehmeä, pehmeämmät on merkitty B:lla ja kovemmat H:lla esim 3B tai 3H.
Itse en ole alkoholisti mutta juon 3 kertaa kuukaudessa. Viinan himo vapaapäivänä voi silti olla kova ja juomista suunnittelee ja odottaa.
Kiitos jo kaikille keskustelijoille! Varsinkin tämä alkosta eroon päässeen kertomus on todella voimaannuttava.
Ja suomessa tosiaan voi olla vaikea saada apua ja tukea raitistumiseen, jos sinulla on vielä työ ja kulissit pystyssä. Lääkäritkään eivät usko (taitavat juoda itsekin). On kummallista, että juomistaan pitää vakuutella.
"No ala kohtuukäyttäjäksi!" "No siinäpä hyvä vinkki, kiitos!"
Ennen kuin kumoat juoman lasista kurkkuusi ajattele: tämä juoma on myrkyllistä juoda. Tulen siitä sairaaksi.
Ei alkoholia vastaan kuulu taistella. Joko käytät kohtuullisesti tai sitten et käytä ollenkaan. Ei ole mitään "pieniä voittoja".
Jos tunnistat itsessäsi alkoholistin, et juo enää pisaraakaan. Se on helppo päätös, koska oma käsi on se, joka juoman kurkusta kaataa.
Tosi hyvä vinkki tuo kirjoittaminen, kiitos! Piirtää en osaa yhtään, mutta käsitöitä teen ja lukisin enemmän, jos en olisi kaiket vapaa-ajat vähintään hiprakassa.
Jos olet nähnyt kun toinen on saattohoidossa alkoholista aiheutuneesta taudista, niin se ainaki shokeeraa hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet nähnyt kun toinen on saattohoidossa alkoholista aiheutuneesta taudista, niin se ainaki shokeeraa hyvin.
No ei sekään auta. Alkoholisti juo itsensä aina hautaan, vaikka se saattohoitopotilas olisi lopppuun asti saman katon alla.
Ap tässä. Viisi pv juomatta. Niin kuin aina ennenkin, kun olen yrittänyt lopettaa - raittius ei tunnu hyvältä. Masentaa vielä enemmän kuin juominen. En tee kotona sitäkään vähää kuin yleensä, kun ei ole alkoholia kyytipojaksi. Näin käy aina. Silti tiedän, että alkoholi pikkuhiljaa tappaa minut.
Miten te viinasta päässeet pääsitte ensimmäisten raittiusviikkojen yli ja raittiudessa eteen päin?
Mukava lukea tarinasi. Rohkaisevaa!