Lue keskustelun säännöt.
Olenko jotenkin heikko, kun suren yksinäisyyttä?
03.06.2024 |
Ja kaipaan läheisyyttä ja kumppanuutta. Välillä tulee oikeasti itku, kun tuntuu niin vaikealta tämä.
Kommentit (54)
Ei mun aikana etitty tyttöystäviä netistä. Nyt ryhtiä siihen toimintaan ja etsit sen naisen jostain työväenluokan urheiluseurasta. Sielä on raitista ja tervehenkistä meininkiä. Sun ikäsenä olin jo isä saatana.
T. M44
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei mun aikana etitty tyttöystäviä netistä. Nyt ryhtiä siihen toimintaan ja etsit sen naisen jostain työväenluokan urheiluseurasta. Sielä on raitista ja tervehenkistä meininkiä. Sun ikäsenä olin jo isä saatana.
T. M44
Eikö aloittaja ole nainen? Joka tapauksessa, olisi vähän älytöntä liittyä urheiluseuraan jotta saa suosiota, ihan kuin 14-vuotiaana. Miten siinä harrastuksessa pysyy moti jos on ihan väärät lähtökohdat?
No mutta mutta, eikös kaikki miehet on epäilyttäviä, hakkaajia, r...skaajia ja pettäjiä? Tai ainakin kaljuja, lihavia tahi liian lyhyitä. Niin että luulis että AP on nyt vaan kaiken onnellisemmassa tilanteessa jos lukee näitä palstasiskojen kirjoituksia.
Vierailija kirjoitti:
No mutta mutta, eikös kaikki miehet on epäilyttäviä, hakkaajia, r...skaajia ja pettäjiä? Tai ainakin kaljuja, lihavia tahi liian lyhyitä. Niin että luulis että AP on nyt vaan kaiken onnellisemmassa tilanteessa jos lukee näitä palstasiskojen kirjoituksia.
Oot väärässä ketjussa. Mene jankkaan tonne "kaikki naiset luulevat että miehet on" vai mikä onkaan nineltään
Jonain vuonna oli Iltiksessä yksinäisyysviikko. Silloin asiaan perehdyttiin monin artikkelein. Yhdessä niistä tuotiin julki, että Euroopassa on 64 miljoonaa yksinäistä. En tiedä voiko se pitää paikkaansa, mutta jo miljoonakin olisi liikaa. Aina välillä mietin sitä uutista, että en sittenkään ole asian kanssa yksin. Voimia ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luetko edes? Se, joka lukee, ei ole koskaan yksin, sanoi Eeva Joenpeltokin.
Ulkopuolisesta vaikuttaa kyllä hieman itsesääliltä. Ja siihen ei auta muu, kuin se toteamus, mikä tuolla aiemmin jo sanottiinkin, että tee jotain asian korjaamiseksi ja jos et tee, asiahan on jo oma vikasi. Jos passiivisena odotat, että joku muu tämänkin asian sinulle hoitaa, olet kyllä ihan väärillä jäljillä. Itse itsensä on jokaisen kasvatettava ja opittava elämään niin, että on jotain annettavaa eikä tarvitse hävetä.
Hakeudu ihmisten ilmoille, opettele käyttäytymään kohteliaasti ja pidä itsestäsi huolta, että pysyt aktiivisena, virkeänä ja kiinnostuneena monenlaisista asioista. Jo tämä muuttaa usein tilannetta eduksesi, olet kiinnostavaa keskusteluseuraa, mukavaa lenkkiseuraa, tyylikästä juhlaseuraa. Itseesi käpertymällä pilaat vain kaikki nämä mahdollisuudet.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ansaitsevatkin jäädä yksin.
Ja niin pidemmän päälle tulee sellaisille käymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei aloittaja mainitse onko takana jo vuosien yrittäminen. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että ei sitä kumppania niin vaan määrätä tulemaan elämään tai eri tapahtumissa juoksemalla elämään ilmesty. Osa täälläkin sanoo, että "lopeta etsiminen, se tulee silloin kun vähiten etsii". Eli tämän fraasin mukaan se oma tössöttäminen ympäri kaupunkia vain pahentaa, ihmiset vaistoo jos haluat kovasti jotain. Toinen lukunsa ovat vanhat ystävät tai "ystävät", jotka eivät ehdi nähdä. Täälläkin on monia ketjuja, joissa painotetaan, että uudet ihmiset eivät ole tervetulleita, jos vanhatkaan. Työelämä vie ison siivun ja sen jälkeen halutaan olla kotona puolison tai lasten kanssa. Minä miettisin yhteiskuntaa kokonaisuutena ennen kuin lähtisin syyllistämään jotain yksittäistä ihmistä, joka parilla rivillä purkaa tuntojaan. Deittiäpeistä vielä sen verran, että sitä kautta yhteydenpito nykyään tapahtuu, mutta niiden algoritmit on ohjelmoitu ihmiset ostamaan maksullisia versioita mahdollisimman paljon ja ennenkaikkea pitämään ihmiset käyttäjinä. Naisille ei näy kaikki miehet esim. Hyvin ovat onnistuneet, mätsejä kerätään, mutta sen jälkeen mitään ei tapahdu, koska dopamiinin tavoittelussa kerätään vain lisää mätsejä. Tästä on monia hyviä artikkeleita, mihin deittiäpit itseasiassa on suunniteltu.
Minusta on hämmentävää miten monella on kumppani.. Aina kun ajattelee jostain ihmisestä, että tuota tuskin on kukaan kelpuuttanut, niin seuraavassa hetkessä hän mainitsee poikaystävän/vaimon/puolison. Olen hämmentynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hämmentävää miten monella on kumppani.. Aina kun ajattelee jostain ihmisestä, että tuota tuskin on kukaan kelpuuttanut, niin seuraavassa hetkessä hän mainitsee poikaystävän/vaimon/puolison. Olen hämmentynyt.
Olen huomannut saman. Se on ihan ristiriidassa kun osa (komeat / nätitkään) ei saa suhdetta millään.
Et ole heikko. Se on ihan normaalia ahdistua tai surra jos on liikaa yksin. Suomessa on valitettavan paljon yksinäisiä ja etenkin sellaisia, jotka luulee olevansa ainoita. Todella vaikea sanoa mitään yhtä asiaa, miten siitä pääsisi yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin kaipasin ennen seuraa, nyt kun 17 v yksin ilman kavereita (suhteessa en ole ollut koskaan) olen jo tottunut ja nautin yksin olosta, en enää edes osaisi olla ihmisten kanssa. N35
Mä luulen, että tuo on sellaista aaltoliikettä. Toisinaan nauttii siitä yksinolosta ja sitten tulee niitä kausia, kun ei nauti. Olin viikonloppuna pitkästä aikaa baarissa ja viereeni tuli istumaan ihan mukava mies. Ei sellainen, joka itseäni olisi kiinnostanut sen enempää, mutta se tunne, kun jalkamme koskettivat toisiaan, toisen ihon lämpö. Voi että mulla on sitä ikävä. Läheisyyttä, kumppanuutta, seksiä.
Miehiä on kyllä tarjolla, mutta kun kukaan ei herätä yhtään mitään syvempiä tunteita tai halua tutustua. Mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä? Vai onkohan tuo sellainen suojamuuri, en tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vahva ja laitan yksinäisyyteni #tekijät yhä miettimään, että "miksi olen yksin".
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen, että tuo on sellaista aaltoliikettä. Toisinaan nauttii siitä yksinolosta ja sitten tulee niitä kausia, kun ei nauti. Olin viikonloppuna pitkästä aikaa baarissa ja viereeni tuli istumaan ihan mukava mies. Ei sellainen, joka itseäni olisi kiinnostanut sen enempää, mutta se tunne, kun jalkamme koskettivat toisiaan, toisen ihon lämpö. Voi että mulla on sitä ikävä. Läheisyyttä, kumppanuutta, seksiä.
Miehiä on kyllä tarjolla, mutta kun kukaan ei herätä yhtään mitään syvempiä tunteita tai halua tutustua. Mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä? Vai onkohan tuo sellainen suojamuuri, en tiedä.
Niin, emme me ihmiset pysty rationaalisesti päättämään että ketkä ihmiset herättävät kiinnostuksemme ja halumme tutustua. Jos yksikään mies ei herätä noita tunteita sinussa, niin sitten se on vaan hyväksyttävä, ja koitettava elää mahdollisimman hyvä elämä sinkkuna.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kaipasin ennen seuraa, nyt kun 17 v yksin ilman kavereita (suhteessa en ole ollut koskaan) olen jo tottunut ja nautin yksin olosta, en enää edes osaisi olla ihmisten kanssa. N35
Tämä nykyinen yhteiskunta tai maailmanmeno on jotenkin ajanut elämän tällaiseksi. Hain tietoa Tinderin algoritmeistä ja heti googleen ponnahti juttu 30-vuotiaasta kauniista naisesta, joka ei ollut seurustellut koskaan. Tuli jotenkin paha olo hänen puolestaan. Miten tämmöistä voi olla edes. Itse olen niin deittiäppeihin turtunut, että poistin ne, mutta minä sentään olen saanut seurustella nuorempana. Aikaisemmin se oli ihan tavallista tutustua kavereiden kautta uusiin ihmisiin, eikä mitään tindereitä edes ollut sotkemassa naisten ja miesten välejä.
Vaikka olen jo yli 40, tuntuu ettei koskaan ole tarpeeksi vanha tai aikuinen kestämään yksinoloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kaipasin ennen seuraa, nyt kun 17 v yksin ilman kavereita (suhteessa en ole ollut koskaan) olen jo tottunut ja nautin yksin olosta, en enää edes osaisi olla ihmisten kanssa. N35
Tämä nykyinen yhteiskunta tai maailmanmeno on jotenkin ajanut elämän tällaiseksi. Hain tietoa Tinderin algoritmeistä ja heti googleen ponnahti juttu 30-vuotiaasta kauniista naisesta, joka ei ollut seurustellut koskaan. Tuli jotenkin paha olo hänen puolestaan. Miten tämmöistä voi olla edes. Itse olen niin deittiäppeihin turtunut, että poistin ne, mutta minä sentään olen saanut seurustella nuorempana. Aikaisemmin se oli ihan tavallista tutustua kavereiden kautta uusiin ihmisiin, eikä mitään tindereitä edes ollut sotkemassa naisten ja miesten välejä.
Vaikka olen jo yli 40, tuntuu ettei koskaan ole tarpeeksi vanha tai aikuinen kestämään yksinoloa.
Kyllä suurin osa ihmisistä edelleen tutustuu ihan muualla kuin deittiapeissa. Mutta kyllä niissäkin on normaalia porukkaa jotka pariutuvat ilman mitään ongelmia. Ne jotka pyörii noissa vuosikausia on yleensä joko ongelmaisia tai on liian kovat kriteerit.
Vanhanahan se yksinolo juuri pahinta on kun tarttisi apua eikä saa sitä mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kaipasin ennen seuraa, nyt kun 17 v yksin ilman kavereita (suhteessa en ole ollut koskaan) olen jo tottunut ja nautin yksin olosta, en enää edes osaisi olla ihmisten kanssa. N35
Tämä nykyinen yhteiskunta tai maailmanmeno on jotenkin ajanut elämän tällaiseksi. Hain tietoa Tinderin algoritmeistä ja heti googleen ponnahti juttu 30-vuotiaasta kauniista naisesta, joka ei ollut seurustellut koskaan. Tuli jotenkin paha olo hänen puolestaan. Miten tämmöistä voi olla edes. Itse olen niin deittiäppeihin turtunut, että poistin ne, mutta minä sentään olen saanut seurustella nuorempana. Aikaisemmin se oli ihan tavallista tutustua kavereiden kautta uusiin ihmisiin, eikä mitään tindereitä edes ollut sotkemassa naisten ja miesten välejä.
Vaikka olen jo yli 40, tuntuu ettei koskaan ole tarpeeksi vanha tai aikuinen
En lähtisi ketään ongelmasiseksi sanomaan, kun tiedän miten nuo algoritmit toimivat, ja rttä Tinder on suunniteltu pitämään käyttäjä palvelussa, ei löytämään seuraa. Kovat kriteerit? No ei kai se ole kovaa etsiä omankaltaista seuraa? Sitäpaitsi vastapuolelle olis hyvin ikävää jos huomaisi, että hänet on kelpuutettu kun ei muutakaan löytynyt.... Kuka haluaisi löytää itsensä sellaisesta suhteesta?
No en tiedä poistetaanko täällä helpolla. Jos haluaa asiasta vielä puhua niin tavallisesti voi jatkaa samassa ketjussa tuntojensa sanoittamista. Se on aika vaikeeta jos ketju on kadonnut. Itse kommentoin yhtä ketjua joka oli tämän tyylinen, tällainen aika rauhallinen. Katosi alle 5 minuutissa.