Hei, te 1980-luvun eläneet ja kokeneet: mistä et pitänyt siinä vuosikymmenessä?

Vierailija kirjoitti:

Ei kuuluttu Euroopan Unioniin. Se on kurja fakta niiltä ajoilta.

Vaan olihan Fakta homma keralla Pirren, Hekan, Hansun ja Auliksen. "Rätin on oltava kuiva!" (Rouva Kaasinen)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuuluttu Euroopan Unioniin. Se on kurja fakta niiltä ajoilta.

Vaan olihan Fakta homma keralla Pirren, Hekan, Hansun ja Auliksen. "Rätin on oltava kuiva!" (Rouva Kaasinen)

Jep, taattua tuulipukujen ja vähän muunkin kahinaa since 1986. Raivostuttavan ihastuttavaa.

Jaa, mitähän huonoa silloin olisi ollut? Ei tule mieleen mitään sellaista, jota ei olisi jo mainittu ketjussa. Ihan jees vuosikymmen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka oli pahaa ja valikoimat kaupoissa aika ankeat. Sen huomaa kun lukee esimerkiksi vanhoja ruokaohjeita kasarilta.

 

Höpsis, ruoka oli hyvää, meillä ainakin.  tekijästähän se on kiinni, miten osaa ruokaa laittaa.

Myös kouluruoka oli pääsääntöisesti hyvää, eikä nykyisenkaltaista keskuskeittiöstä tulevaa einespaskaa. 

Meidän kyläkoulussa oli keittäjä, joka teki itse ruoan. Me oppilaat söimme sen luokkahuoneessa, koska koulurakennuksessa ei ollut ruokalaa. Vain maito, levitteet ja leivänpäälliset tulivat koulun ulkopuolelta. Syksyisin kerättiin metsästä marjoja, joista keittäjä sitten valmisti oppilaille muun muassa jälkiruokia.

Ei oo todellista. Eikö tommonen toiminta loppunu viimestään

Mun mielestä tuo marjojen kerääminen olisi erittäin hyvä juttu nykyäänkin. Toki tulee nyt mieleen, että mitäs myrkkymarjoja sieltä löytyy kiisseliin laitettavaksi 

Vierailija kirjoitti:

Kamalinta oli sunnuntai-fiilis. Niin traumaattista. Joka paikka oli kiinni ja ilmassa leijui sellainen ikävä pysähtyneisyyden tunnelma, että mikään ei liiku, kehity tai anna toivoa. Saman olen kokenut vain Prahassa vuonna 1993, kun se ahdistunut neuvostohenkisyys leijui vielä ilmassa. Suomessa tätä 52 kertaa vuodessa eli joka ikinen suljettu sunnuntai. Silloin oli kaikki niin monella tavalla ihanaa ja paremmin, mutta sunnuntaipäiviä vihasin, suorastaan pelkäsin.

Sama! Ja arkisinkin useimmat kaupat menivät kiinni klo. 18. Oli pikkusen rasittavaa kaahata töistä suoraan kauppaan hirveään ryysikseen. Kuulun ehdottomaan vähemmistöön mielipiteessäni, mutta kyllä minusta on kivaa, että kaupat ovat auki sunnuntaisin ja nykyään on myös 24h ruokakauppoja. Ihmisten työ- ja elämäntilanteet ovat niin erilaisia. Nyt eläkeläisenä käyn kaupassa yleensä vasta klo. 21 jälkeen illalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka oli pahaa ja valikoimat kaupoissa aika ankeat. Sen huomaa kun lukee esimerkiksi vanhoja ruokaohjeita kasarilta.

 

Höpsis, ruoka oli hyvää, meillä ainakin.  tekijästähän se on kiinni, miten osaa ruokaa laittaa.

Myös kouluruoka oli pääsääntöisesti hyvää, eikä nykyisenkaltaista keskuskeittiöstä tulevaa einespaskaa. 

No jos tykkää lihasta ja perunasta, maitotuotteista ja juureksista eri muodoissaan. Sellaista se ruoka oli paitsi kun joku hyvä juttu, esimerkiksi marjat tai tuoreet tomaatit oli sesongissa. Mansikkakausi kesti juhannuksesta ehkä kuukauden. Olen syntynyt elokuun alussa enkä koskaan saanut mansikkakakkua juhliini ja muistan myös sen jännityksen, että saako mansikoita juhannukseksi ylipäätään. Enkä nyt tarkoita sitä, että mangoja pitäisi saada jouluaattona, mutta esimerkiksi tuoretta paprikaa ei meidän maalaispitäjässä saanut kaupasta kuin ihan joskus. Talvella tomaatit oli kovia ja oransseja ja kurkku maistui metallilta, koska Närpiössä ei ollut hehtaarikaupalla kasvihuoneita josta niitä saatiin. Kiinankaalia sai. Tuoreita yrttejä ei ollut edes kesällä jos ei itse kasvattanut paitsi ehkä tilliä ja persiljaa. Kirsikkatomaatteja ei ollut tarjolla. Herkkusieniäkään ei ollut kaupoissa meilläpäin. Tiedän tämän, koska olen aina rakastanut sieniä.

Meillä maatilalla myös se säilöminen oli ihan kauheaa. Jotta oli marjoja pakkasessa, kaikki piti itse poimia. Mansikat, mustikat, puolukat, vadelmat. Puutarhavadelmia ei edes ollut sielläpäin missä minä asuin. Niitä tuli vasta 1990-luvun alkupuolella. Piti keittää mehut ja hillot ja suolata sienet ja kurkut. Kellariin kerätä juurekset, sipulit, perunat, kaalit, talviomenat.

Just lueskelin mökillä 1980-luvun Apuja ja Seuroja ja ruokaohjeet oli ihan uskomattomia. Juhannuspöytään oli tarjolla hedelmäsäilykkeestä tehty marenkikakku, koska eihän marjoja ollut vielä tarjolla välttämättä juhannukseksi.

Olette unohtaneet sen niukkuuden mikä ruokakaupan valikoimissa oli ja kuinka ankeaa talvella oli se tuore ruokatarjonta.

Vierailija kirjoitti:

Kasarilla olivat huonointa korkeat lainan korot: mulla oli autolainassa korko 16 prosenttia.

Pankki antoi ja myös muisti ottaa, mutta rahaa oli joka jannulla joka viitsi sitä kysäistä pankistaan...

Vai oliko tuo vasta 1990-luvun alussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka oli pahaa ja valikoimat kaupoissa aika ankeat. Sen huomaa kun lukee esimerkiksi vanhoja ruokaohjeita kasarilta.

 

Höpsis, ruoka oli hyvää, meillä ainakin.  tekijästähän se on kiinni, miten osaa ruokaa laittaa.

Myös kouluruoka oli pääsääntöisesti hyvää, eikä nykyisenkaltaista keskuskeittiöstä tulevaa einespaskaa. 

No jos tykkää lihasta ja perunasta, maitotuotteista ja juureksista eri muodoissaan. Sellaista se ruoka oli paitsi kun joku hyvä juttu, esimerkiksi marjat tai tuoreet tomaatit oli sesongissa. Mansikkakausi kesti juhannuksesta ehkä kuukauden. Olen syntynyt elokuun alussa enkä koskaan saanut mansikkakakkua juhliini ja muistan myös sen jännityksen, että saako mansikoita juhannukseksi ylipäätään. Enkä nyt tarkoita sitä, että mangoja pitäisi saada jouluaa

Eipä sitä ajatellut sillä tavalla. Muistan vielä 200-luvun alussa, kun yksi tuttava laittoi kreikkalaiseen salaattiin suolakurkkua, kun saanut mistään tuorekurkkua. Eikä siitä kukaan elämää suurempia traumoja saanut. Rahaa oli tietenkin vähän, mutta harvalle shoppailu oli harrastus.

Silloin alettiin ihailla juppeja ja palvoa mammonaa ihan tosissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokoomus pääsi valitettavasti banneilta pois ja heti alkoi rakennemuutokset ja sekoilu Taxellin ja Kullbergin kanssa ja osi itseaiheutettu lama, jota Viinasen perstuntuma leikkaukset ilman vaikutusarviota ideologiapäissään pahensi ja pidensi seuraavan vuosikymmenen alussa.

Siitä asti onkin tuhonnut Suomea aina kun on päässyt hallitukseen ilman demareita.

Lama oli Suomea laajempi ja oikeastaan luonnollista seurausta siitä että meillä teollisuus oli viennissään niin paljon Neuvostoliiton varassa. Kun neukkula romahti omaan mahdottomuuteensa ja muuttui kleptokratia Venäjäksi niin vientitulot ja työpaikat hävisivät.

Ysärin lama ei ollut kuin Suomessa ja Neukkulassa.Suomi vapautti rahamarkkinat mutta merkonomit ja yrittäjät eivät ymmärtäneet uusia tuotteita, eikä kukaan muukaan Rahoitus tuli oppiaineek

Ruotsissa oli melkein yhtä paha pankkikriisi kuin Suomessa ja se levisi myös jonkun verran Tanskaan. Suomi tosin kyykkäsi poikkeuksellisen paljon, mutta lama oli myös muualla Euroopassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka oli pahaa ja valikoimat kaupoissa aika ankeat. Sen huomaa kun lukee esimerkiksi vanhoja ruokaohjeita kasarilta.

 

Höpsis, ruoka oli hyvää, meillä ainakin.  tekijästähän se on kiinni, miten osaa ruokaa laittaa.

Myös kouluruoka oli pääsääntöisesti hyvää, eikä nykyisenkaltaista keskuskeittiöstä tulevaa einespaskaa. 

Juuri näin. Kouluruoka oli monipuolisempaa ja enemmän lähiruokaa kuin nykyään, ei todellakaan pelkkää hiilarimättöä.

Aloin miettiä ankarasti. Ja tuota, 80-luvussa ei ollut mitään mistä en olisi tykännyt. Ehdoton huippuaika ainakin Suomessa (muualla en ollut 80-luvulla kuin lyhyillä visiiteillä). 

Vierailija kirjoitti:

Eipä sitä ajatellut sillä tavalla. Muistan vielä 200-luvun alussa, kun yksi tuttava laittoi kreikkalaiseen salaattiin suolakurkkua, kun saanut mistään tuorekurkkua. Eikä siitä kukaan elämää suurempia traumoja saanut. Rahaa oli tietenkin vähän, mutta harvalle shoppailu oli harrastus.

Ei siitä varmaan traumoja saanutkaan, en ymmärrä mistä keksit tuon. En todellakaan haluaisi palata siihen ruokatodellisuuteen mikä Suomessa oli 1980-luvulla. Talvella olevissa juhlissa oli tölkkihedelmäsalaattia täytekakun päällä koska ei ollut muuta, ei siksi että se olisi ollut jotenkin erityisen hienoa.

Ruoka oli ihan saatanan kallista suhteessa palkkoihin. Halpis jauheliha oli 2*keskituntipalkan/kilo. Nykyään1/3 keskituntipalkasta.

Huonoa oli suvaitsemattomuus. En tarkoita että tämä nykyinen kaiken suvaitsevaisuus olisi sekään hyvä mutta silloin oltiin oikeasti suvaitsemattomia.

Joitain rajoituksia oli silloin enemmän.

Mutta toisaalta taas se oli upeaa aikaa siinä mielessä, että töitä riitti. Valtiolla ja ihmisillä oli rahaa. Meni hyvin. Terveydenhuolto toimi. Samoin muutkin julkiset palvelut. Tiet olivat kunnossa, posti kulki ajallaan, lapset pystyivät leikkimään keskenään ulkona ettei tarvinnut pelätä niin paljon kuin nykyään. Kaupat eivät olleet auki joka päivä aamusta iltaan ja valikoima oli pienempi mutta kauppoja oli enemmän. Ja kauppa-autot kulkivat sivukylille. Pankkien konttoreja oli joka kylässä eikä normaaleihin käynteihin tarvinnut varata aikaa. Olivat auki muulloinkin kuin keskiviikkoisin kello.12.00-14.00 ja joka toinen perjantai klo.9.00-10.00.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasarilla olivat huonointa korkeat lainan korot: mulla oli autolainassa korko 16 prosenttia.

Pankki antoi ja myös muisti ottaa, mutta rahaa oli joka jannulla joka viitsi sitä kysäistä pankistaan...

 

Vai oliko tuo vasta 1990-luvun alussa?

Oli korot korkeita 80 luvullakin mutta ne nousivat kunnolla 90 luvun alussa. Lainaa sai tosiaan melkein kuka vain. Ainakin 80 luvun loppupuolella. Alkupuolesta en tiedä.

- Olin teini kasarilla, ja teinityttö todellakin joutui kohtaamaan siihen aikaan yleisen sovinismin ja seksismin. Ihan yleisissä viihdeohjelmissa telkussa tuli vitseinä naisten ahdistelua, "naisen logiikka"-juttuja joissa naiset esitettiin tyhminä kanoina, puhuttiin että nainen ei sovi moneen ammattiiin, arjessa tuli paljon ahdistelua mutta se piti vain sietää ja jotenkin hymyillen vähän viekoittelevasti torjua, ettei vaan loukkaa miehen egoa ja näin suututa tätä (ikään kuin sanoen sille ällölle kaljamahaiselle setämiehelle ei:n sijaan, että ei nyt, mutta kyllä olet hot).

- Ruoka oli pääosin ankeaa ja pahaa. Meillä vedettin keitinperunaa ja lihaa päivästä toiseen (lihasoosi, lihapullat, sunnuntaina kyljys tai pihvi). Mausteita ei käytetty, vihanneksista tunnettiin lähinnä kurkku, tomaatti ja kiinankaali. 

- Telkkarissa oli vain vähän kanavia ja sisältö oli tylsää.

- Kiusaamiseen ei edes yritetty puuttua, vaan jos siitä kertoi aikuisille, käskettiin vain pitää puolensa ja lyödä niitä niin pitävät suunsa supussa. Minä olin valitettavasti luokan pienikokoisin tyttö, ja kun yritin tätä keinoa, kiusaajat vain nauroi, että ai yritti tuo sintti isotella. Kiusaaminen vain kiihtyi.

- Muualla kuin isoissa kaupungeissa naisen vakisuhteiden ulkopuolista seksuaalista elämää vielä paheksuttiin, saaattoi saada kyläpyörämaineen

- Suomettuminen

- Aivopesu siitä miten Suomi on paras maa ja muualla on ihan kurjaa. Kekkosia piirrettiin kuvaamataidon tunnilla. 

Tämä woke ja kaikesta loukkaantuminen on ehkä nykyisin mennyt liian pitkälle, mutta kasarilla oltiin kyllä siellä toisessa ääripäässä. Ei yhtään naurata sen ajan hupiohjelmien vitsit saamelaisista, romaneista, naisista (yleensä esitettiin nätteinä mutta tyhminä bimboina), vammaisista, mustaihoisista (jotkut Aake Kallialat ja Pirkka-Pekka Peteliukset naama mustaksi maalattuna esittämässä jotain primitiivistä puoliapinaa, jonka oli tarkoitus edustaa afrikkalaisia)... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka oli pahaa ja valikoimat kaupoissa aika ankeat. Sen huomaa kun lukee esimerkiksi vanhoja ruokaohjeita kasarilta.

 

Höpsis, ruoka oli hyvää, meillä ainakin.  tekijästähän se on kiinni, miten osaa ruokaa laittaa.

Myös kouluruoka oli pääsääntöisesti hyvää, eikä nykyisenkaltaista keskuskeittiöstä tulevaa einespaskaa. 

 

Juuri näin. Kouluruoka oli monipuolisempaa ja enemmän lähiruokaa kuin nykyään, ei todellakaan pelkkää hiilarimättöä.

Puuroja mehukeitolla, perunasoppaa, perunapuuroa, makaronivelliä ja muita vellejä, kiisseleitäkin oli. Erilaisia laatikoita, kuten silakkalaatikkoa tai jauhelihaperunasoselaatikkoa jossa ei kovin paljon sitä jauhelihaa ollut. Meillä oli lihaton päivä kouluruokalassa jo 1980-luvulla jopa pari päivää viikosta, mutta ei siitä kukaan mieltään pahoittanut, koska ruoka ei ollut varsinaisesti kasvisruokaa sillä tavalla kun se nykyään ymmärretään. Esimerkiksi pinaattikeitto, pinaattiletut, puurot, vellit, kesäkeitto. Yhteistä oli se, että jos ei ollut lihaa, oli sitten maitoa tilalla. Jauhelihamurekkeesta iso osa oli jauhoja, samoin lihapullataikinasta. Tiedän tämän, koska äitini oli keittäjä ja olin usein koulun jälkeen keittiössä istumassa ja katselemassa, kun hän valmisteli seuraavan päivän ruokia. Kun ei se ruoka ollut monipuolista. Oli lihaa, hiilaria ja jotain kasvislisuketta joka usein oli jotain raastetta. Vaikka lantturaaste rusinoilla.

Kasarilla syötiin enemmän hiilaria, koska liha oli myös kallista ja kasviksia syötiin vähemmän. Ihan tilastoista voi tarkistaa, että Suomessa syötiin 1985 lihaa n.67kg/vuosi/hlö ja nykyään tuo luku on n.79kg/vuosi/henkilö. eli semmonen reilu 12kg enemmän /hlö/vuosi.

Vierailija kirjoitti:

- Olin teini kasarilla, ja teinityttö todellakin joutui kohtaamaan siihen aikaan yleisen sovinismin ja seksismin. Ihan yleisissä viihdeohjelmissa telkussa tuli vitseinä naisten ahdistelua, "naisen logiikka"-juttuja joissa naiset esitettiin tyhminä kanoina, puhuttiin että nainen ei sovi moneen ammattiiin, arjessa tuli paljon ahdistelua mutta se piti vain sietää ja jotenkin hymyillen vähän viekoittelevasti torjua, ettei vaan loukkaa miehen egoa ja näin suututa tätä (ikään kuin sanoen sille ällölle kaljamahaiselle setämiehelle ei:n sijaan, että ei nyt, mutta kyllä olet hot).

- Ruoka oli pääosin ankeaa ja pahaa. Meillä vedettin keitinperunaa ja lihaa päivästä toiseen (lihasoosi, lihapullat, sunnuntaina kyljys tai pihvi). Mausteita ei käytetty, vihanneksista tunnettiin lähinnä kurkku, tomaatti ja kiinankaali. 

- Telkkarissa oli vain vähän kanavia ja sisältö oli tylsää.

- Kiusaamiseen ei edes yritetty puuttua, vaan jos s

Kiusaus on totta, samoin kyseenalainen huumori. Ruoka on tietysti makuasia mutta itselleni se maistui. Telkkarissa oli vähän kanavia mutta hyviä ohjelmia oli suhteessa enemmän kuin nykyään. Paljon kanavia mutta sisältönä uusintoja sekä tosi-tv. Suomen kehuminen jatkuu yhä. Suomi on maailman onnellisin kansa ja parasta mitä voi olla. Ehkä ihmiset tajuavat nykyään paremmin mikä on todellisuus. Ennen kaikki uskottiin nielemättä. Ei sillä että Suomi olisi mikään huono maa mutta ei tämä niin hyvä ole mitä yritetään mainostaa.